5.12.1996

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Toimittaja B lausui valtiota vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli hakenut kuluttajaviraston julkaiseman Kuluttajatietoa-lehden haettavaksi julistettua määräaikaista toimittajan tointa. Työpaikkailmoituksessa oli toimen työkokemustasoa koskevaksi vaatimukseksi ilmoitettu täysi ammattitaito.

Virasto oli B:lle hänen pyynnöstään antamassaan, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä ilmoittanut valintaperusteiksi toimeen soveltuvan koulutuksen, kokemuksen toimittajan tehtävistä ja lehden tyyliin sopivan kirjoitustaidon. Lisäksi aikaisemmissa tehtävissä hankittu kokemus kuluttaja-aiheisten juttujen kirjoittamisesta, markkinoinnista ja toimitussihteerin työstä oli katsottu eduksi. Vielä oli yleisenä kelpoisuusehtona ollut sellainen taito ja kyky, jota toimen menestyksellinen hoitaminen edellytti.

Kuluttajavirasto, jonka henkilöstöstä 50 oli naisia ja 17 miehiä, oli valinnut määräaikaiseen työsopimussuhteeseen valtiotieteen kandidaatti A:n. Virasto oli vedonnut A:n aikaisempaan toimintaan lehden avustajana sekä hänen kirjoitustyyliinsä ja kokemukseensa markkinoinnista ja toimitussihteerin työstä. B katsoi olevansa tehtävään A:ta ansioituneempi. Täysin ammattitaitoisena toimittajana hän kykeni kirjoittamaan oikealla kirjoitustyylillä toimenkuvan mukaisesti ja annettuun työtehtävään perehtyen.

B vaati, että valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaisena hyvityksenä 35 000 markkaa korkoineen.

Vastaus

Valtio kiisti kanteen. Koulutuksen osalta ansiovertailu painottui A:n eduksi. A:n suorittama alan ylempi korkeakoulututkinto soveltui tehtävään erinomaisesti ja kaupallinen opistotasoinen tutkinto oli eduksi kuluttajajournalismin alaan kuuluvassa toimittajan työssä ja lehden markkinoinnissa. Lisäksi kuluttajaviraston vakiintuneen käytännön mukaan tämän tasoisissa tehtävissä painotettiin korkeakoulututkintoa. Työkokemusta oli B:llä pitemmältä ajalta kuin A:lla, mutta A:llakin oli alalta mittava noin kymmenen vuoden kokemus. Lisäksi A:lla oli muun alan työkokemusta noin kolme vuotta. A oli työskennellyt, paitsi toimittajana, myös tiedottajana teollisuusyrityksessä, rakennusalan yrityksessä ja vakuutuslaitoksessa. Toimittajana hän oli kirjoittanut hyvin erityyppisiin lehtiin. Kuluttajatietoa-lehden avustajana toimimisensa ansiosta A:lla oli tuoretta työkokemusta kuluttajajournalismin alueelta ja näyttöä kykenemisestä niihin tehtäviin, joihin hänet valittiin. Tälle kokemukselle oli annettu merkitystä erityisesti tehtävän määräaikaisuuden ja töiden ruuhkautumisen vuoksi. B:n kokemus oli lähinnä päivälehtien toimittajan työstä.

Sen varalta, että B katsottaisiin A:ta ansioituneemmaksi, valtio lausui, että työsuhteen määräaikaisuus ja työyksikön työtilanteesta johtunut tarve saada tehtävään henkilö, joka oli heti valmis täysipainoiseen työhön, olivat sellainen painava ja hyväksyttävä syy, joka oli oikeuttanut valitsemaan A:n.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 8.12.1993

Raastuvanoikeuden sijaan tullut käräjäoikeus totesi, että naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisessa ansiovertailussa olivat huomion arvoisia koulutus, aikaisempi työkokemus ja muut ansiot. Muina ansioina voitiin ottaa huomioon todennettavissa olevia hakijan ominaisuuksia, tietoja ja taitoja, jotka ovat eduksi tehtävän hoitamisessa.

A:n ja B:n ansioiden vertailu

Työkokemus

A oli merkonomiksi valmistuttuaan työskennellyt kolmen vuoden ajan Kurikan kaupungin palveluksessa. Opiskeluaikanaan hän oli työskennellyt Oy Wärtsilä Ab:n keskushallinnon tiedotusosastolla harjoittelijana yhteensä vajaat yhdeksän kuukautta. Tiedottajana A oli ollut Puolimatka-yhtymä Oy:n palveluksessa 1983 -1985 vuoden ja kahdeksan kuukauden ajan sekä Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sammossa 1985 - 1986 noin vuoden ajan, jolloin hänen tehtäviinsä oli kuulunut myös lehden taittoa ja trafiikkia. Mainosuutiset-lehden toimitussihteerinä A oli työskennellyt 1986 - 1990 noin neljän vuoden ajan. Maaliskuusta 1990 alkaen hän oli freelance-kirjoittajana kirjoittanut juttuja erilaisiin lehtiin ja hoitanut muutamaa tiedotuskampanjaa. Vuoden ajan A oli toiminut Kuluttajatietoa-lehden avustajana.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välisen työehtosopimuksen mukaan tiedottajan toiminta ei oikeuttanut palvelusvuosilisiin eikä ollut harjoittelua toimittajan alalla. A:lla oli siten alan työkokemusta noin kuusi vuotta ja muuta työkokemusta noin seitsemän vuotta.

B oli työskennellyt TV-uutisten kamera-assistenttina 1963 - 1964. Hän oli toiminut freelance-toimittajana eri lehdissä kotimaassa 1968 - 1969 ja New Yorkissa 1969 - 1970 sekä New Yorkin Uutisten päätoimittajana 1970 - 1972. B oli työskennellyt Aamulehden poliittisena toimittajana 1972 - 1979 ja samalla lehden Helsingin toimituksen valtakunnallisiin uutisiin keskittyneen työryhmän esimiehenä 1976 - 1979. Edelleen hän oli työskennellyt Kouvolan Sanomien poliittisena toimittajana 1979 - 1984, Etelä-Suomi -lehden vastaavana päätoimittajana 1984 - 1988 sekä Kouvolan Sanomien ja Kotkan Sanomien poliittisena toimittajana 1989 -1990. Uuden Suomen poliittisen osaston toimittajana ja apulaisosastopäällikkönä B oli työskennellyt vuosina 1990 ja 1991, lehden 7-päiväisen ilmestymisen keskeyttämiseen saakka, ja sen jälkeen toimittajana Viikkosanomalehti Uuden Suomen palveluksessa marraskuun lopulle 1991, jolloin se oli lakkautettu. B:llä oli alan työkokemusta yli 20 vuotta ja lisäksi muuta työkokemusta.

Työkokemusta arvioitaessa ammattikokemuksella oli huomattavasti suurempi merkitys kuin muulla kokemuksella. B:n toimittajaura oli monipuolinen ja hänellä oli kokemusta myös esimiestehtävistä. B:n toimituksellinen työ oli lisäksi ollut monipuolista ja hänellä oli kokemusta myös markkinoinnista. Kirjoittaminen yhteiskunnallisista, poliittisista asioista sivusi myös kuluttaja-asioita. Jutussa kuullut todistajat olivat todenneet ammattitaitoisen toimittajan osaavan kirjoittaa juttuja kaikista aiheista.

Käräjäoikeus katsoi B:n olevan ammattikokemuksensa puolesta huomattavasti ansioituneempi kuin A, vaikka A:lla olikin ollut kuluttajaviraston eduksi katsomaa kokemusta kuluttaja-aiheisten juttujen kirjoittamisesta.

Käräjäoikeus totesi kuluttajaviraston katsoneen A:n ansioksi sen, että hänen kirjoitustyylinsä tunnettiin, että hän oli jo perehtynyt talon tapoihin ja että hän oli osoittanut innostusta tuotetestien kirjoittamiseen, joita oli tarkoitus julkaista lähes jokaisessa lehden numerossa. Jutussa kuultujen todistajien kertomuksilla ei kuitenkaan ollut selvitetty, ettei B olisi ollut motivoitunut tuotetestijuttuihin. Erityisesti B:n pitkän ja monipuolisen työkokemuksen huomioon ottaen käräjäoikeus katsoi, etteivät A:n toimiminen Kuluttajatietoa-lehden avustajana ja kuluttaja-aiheisten juttujen kirjoittaminen olleet sellaisia lisäansioita, jotka tekisivät hänestä B:tä ansioituneemman. B:tä oli kokonaisarvostelun perusteella pidettävä toimeen A:ta ansioituneempana.

Ottaen huomioon, että kuluttajavirastonkin mielestä molemmilla hakijoilla oli täysi ammattitaito, käräjäoikeus katsoi jääneen selvittämättä, että olisi ollut painava ja hyväksyttävä syy ansioituneemman B:n syrjäyttämiseen. Valinta oli siten johtunut sukupuoleen liittyvästä syystä.

Käräjäoikeus velvoitti valtion suorittamaan B:lle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 11 §:n mukaisena hyvityksenä 20 000 markkaa.

Helsingin hovioikeuden tuomio 11.5.1995

Valtio valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Eri mieltä olleen jäsenen, hovioikeudenneuvos Kartanon lausunto:

Kuluttajaviraston vuotta 1992 koskevan toimintasuunnitelman mukaan Kuluttajatietoa-lehden tavoitteena on herättää kuluttajapoliittista keskustelua, antaa joukkoviestimille ja valistajille virikkeitä ja aineistoa sekä aktivoida kuluttajia ja lisätä heidän kiinnostustaan ja tietojaan kuluttaja-asioista. Markkinoinnin tavoitteena on ainakin 5 000 maksullisen tilauksen saaminen. Kuluttajien valintojen helpottamiseksi, hintaja laatutietoisuuden lisäämiseksi sekä markkinoihin vaikuttamiseksi teetetään hyödyketestejä, jotka julkaistaan pääosin Kuluttajatietoa-lehdessä.

Kuluttajavirastosta annetun asetuksen (277/90) 16 §:n 1 momentin mukaan yleisenä kelpoisuusvaatimuksena kuluttajaviraston virkaan on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Tätä kelpoisuusvaatimusta voidaan soveltuvin osin soveltaa myös työsopimussuhteeseen otettaviin henkilöihin. Kysymyksessä olevan määräaikaisen työsopimussuhteisen toimittajan toimen työkokemustasoa koskevaksi vaatimukseksi on ilmoitettu täysi ammattitaito. Toimittajan tehtäviksi on ilmoitettu lehden juttujen kirjoittaminen, tilattujen juttujen toimittaminen ja lehden markkinointityöhön osallistuminen.

A on ylioppilastutkinnon jälkeen suorittanut merkonomin tutkinnon kaksivuotisen oppimäärän kauppaopiston ylioppilasosaston markkinointilinjalla. A:n merkonomintutkinto on Kuluttajatietoa-lehden toimiala ja tavoitteet huomioon ottaen luettava ansioksi. A on suorittanut Helsingin yliopistossa pääaineenaan tiedotusoppi valtiotieteen kandidaatin tutkinnon, jonka suorittamisaika on noin viisi vuotta. Tutkintoon on sisältynyt hänen Turun yliopistossa kirjallisuudessa suorittamansa arvosana.

B on ylioppilastutkinnon jälkeen opiskellut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1965 - 1967, mutta selvitystä opintosuorituksista ei ole esitetty. Hän on käynyt Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulun 15.9.1967 - 31.8.1968.

A:lla ja B:llä on ollut kysymyksessä olevalta alalta käräjäoikeuden tuomiossa mainittu työkokemus, A:lla vajaa 10 vuotta ja B:llä yli 20 vuotta. Työkokemusaika ja tutkintojen suorittamiseksi tarpeellinen aika on siten yhteensä A:lla noin 17 vuotta ja B:llä noin 21 vuotta.

A:lla ja B:llä on kummallakin ollut toimeen soveltuva koulutus ja täysi ammattitaito. A:ta on koulutuksen osalta pidettävä huomattavasti B:tä ansioituneempana. B:n työkokemusaika on A:n työkokemusaikaan verrattuna kaksinkertainen, mutta opiskelu- ja työkokemusaika yhteensä on B:llä noin neljä vuotta pitempi kuin A:lla. Työkokemuksen monipuolisuuteen ja pituuteen nähden B:tä on työkokemuksen osalta pidettävä selvästi A:ta ansioituneempana. Kun B:n selvästi parempaa työkokemusta vastaa A:n huomattavasti parempi koulutus, heitä on pidettävä lähes yhtä ansioituneina. B:tä ei siten voida pitää ansioituneempana kuin toimeen valituksi tullutta A:ta eikä A:n valinnan näin ollen voida katsoa johtuneen sukupuoleen liittyvästä syystä.

Näillä perusteilla eri mieltä ollut jäsen kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen.

Perustelut

Kuluttajatietoa-lehti oli kysymyksessä olevan toimen täyttämisen aikaan kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä viranomaislehti. Sen toimitukseen kuuluivat vuoden 1992 alussa kuluttajaviraston viestintäpäällikkö päätoimittajana sekä toimitussihteeri. Lehdestä oli tarkoitus kehittää yleisölle suunnattu kuluttaja-alan erikoisaikakauslehti. Lehdelle haettiin maaliskuussa 1992 saman vuoden tulo- ja menoarviossa myönnetyllä määrärahalla kahdeksaksi kuukaudeksi työsopimussuhteeseen palkattavaa toimittajaa, jonka tehtäviin kuului juttujen kirjoittaminen, tilattujen juttujen toimittaminen, toimitussihteerin avustaminen ja sijaistaminen sekä lehden markkinointityöhön osallistuminen. Kaikkiaan 47 hakijasta, joista seitsemän oli hakemusasiakirjojen perusteella kutsuttu haastatteluun, kuluttajavirasto valitsi kysymyksessä olevaan toimeen A:n, jonka virasto katsoi B:tä ansioituneemmaksi.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toimittajan ammatissa toimiminen ja edistyminen ei edellytä korkeakoulu- tai muuta tutkintoa. Muodollista koulutusta painavampi merkitys on toimittajan ammattitaidolla, johon vaikuttavat muun muassa toimittajan ilmaisukyky, työja erityisesti ammattikokemuksen laatu ja määrä sekä yhteiskunnallisten tietojen laajuus ja monipuolisuus. Erityistoimittajan työssä tai muissa erityistehtävissä voidaan vaatia tiettyä koulutusta tai muunlaista perehtymistä kyseiseen alaan.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ansiovertailussa suoritetaan hakijoiden koulutuksen, kokemuksen ja muiden ansioiden kokonaisarviointi täytettävänä olevan toimen kannalta. Ansiovertailussa voidaan painottaa sellaisia hakemusasiakirjoista, haastattelussa tai muutoin hakijoiden ansioista esille tulleita seikkoja, jotka objektiivisestikin arvioiden ovat toimeen kuuluvien tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiä.

B:n ja A:n koulutus ja työkokemus ilmenevät käräjäoikeuden päätöksestä. A on suorittanut kauppaopiston ylioppilasosaston markkinointilinjan vuonna 1975 ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1984. Kuluttajaviraston mukaan A:n valintaan vaikuttivat erityisesti hänen suorittamansa, tehtävään erinomaisesti sopivat tutkinnot, toimittaja- ja tiedottajakokemus, tuore työkokemus alalta ja perehtyneisyys kuluttajajournalismiin.

Täytettävänä olleen toimen kelpoisuusehdot ovat väljät. B:n ja A:n ansioita vertailtaessa on otettava huomioon kysymyksessä olevan lehden luonne ja erityisala sekä täytettävänä olleeseen toimeen kuuluvat tehtävät. A:n suorittamat tutkinnot ovat toimeen soveltuvat ja niillä on erityisesti, kun ne liittyvät alan kokemukseen, merkitystä täytettävänä olleessa toimessa. A:n koulutuksella on ansiovertailussa painavampi merkitys kuin B:n suorittamalla, lehtialalla yleensä arvostetulla yksivuotisella toimittajakoululla.

B:llä on pitempi ja monipuolisempi kokemus toimittajan tehtävissä kuin A:lla. Toimiessaan päivälehtien poliittisena toimittajana B on hyvin perehtynyt yhteiskunnallisiin asioihin. Myös markkinoinnin osalta B:llä on käytännön kokemusta. A taas on toimittajan töiden lisäksi tehtävissään teollisuusyrityksen, rakennusalan yrityksen ja eläkevakuutusyhtiön tiedottajana saanut näiltä aloilta täytettävän toimen kannalta huomion arvoista tietoa ja kokemusta. A:n toimitussihteerinä saama kokemus vastaa paremmin täytettävänä olleen toimen tehtäviä kuin B:n päätoimittajana ja esimiehenä saama kokemus. A on vuoden ajan avustanut Kuluttajatietoa-lehteä ja kuluttajavirasto on tullut tietoiseksi A:n kyvystä kirjoittaa lehden linjaan sopivia tekstejä ja hänen kuluttajajournalismin tuntemuksestaan.

B ja A ovat päteviä kyseiseen toimeen. Heidän ansionsa painottuvat eri tavoin. B ei ole osoittanut olevansa A:ta ansioituneempi. Täytettävää tointa koskevien kelpoisuusehtojen puitteissa kuluttajavirastolla on ollut oikeus tasa-arvolain vastaiseen syrjintään syyllistymättä arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka se on parhaiten arvioinut edistävän työnantajan tarpeita.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös kumotaan. Kanne hylätään.