KKO:1996:126
- Asiasanat
- Yhdyskuntapalvelu - Muuntaminen vankeudeksi
- Tapausvuosi
- 1996
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R95/1300
- Taltio
- 3962
- Esittelypäivä
Yhdyskuntapalvelua suorittanut A oli anastanut palveluspaikaltaan 1 100 markkaa rahaa. Menettelyä pidettiin yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuna yhdyskuntapalvelun ehtojen törkeänä rikkomisena, jonka perusteella yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa oli muunnettava vankeudeksi.
Ään.
Muunnettaessa suorittamatta oleva osa vankeudeksi noudatettiin sitä muuntosuhdetta, jota oli käytetty yhdyskuntapalvelua määrättäessä.
L yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta 9 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Virallisen syyttäjän vaatimus Imatran käräjäoikeudessa
Virallinen syyttäjä vaati, että Imatran käräjäoikeuden 1.2.1995 A:lle 7 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta määräämästä 179 tunnin yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa, 133 tuntia, muunnetaan vankeudeksi, koska A oli törkeästi rikkonut palvelun ehtoja siten, että hän oli ilmoituksen mukaan anastanut palveluspaikastaan 1 100 markkaa rahaa.
Vastaus
A vastusti syyttäjän muuntovaatimusta katsoen, ettei vaatimus perustunut lakiin. Laissa yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta tai yhdyskuntapalvelun suorittamiseen liittyvissä ehdoissa ei kummassakaan ollut mainittu sellaista perustetta, jonka vuoksi A:n yhdyskuntapalvelu voitaisiin A:n suorittaman näpistyksen perusteella muuntaa vankeudeksi.
Käräjäoikeuden tuomio 16.6.1995
Käräjäoikeus totesi, että A oli anastanut palvelupaikaltaan 1 100 markkaa rahaa, mitä tekoa oli pidettävä vakavuusasteeltaan näpistyksenä, josta sinänsä voitaisiin tuomita vain sakkorangaistus. Kuitenkin A:n tapauksessa teko johtaisi tosiasiallisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen. Hallituksen esityksessä laiksi yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta (62/90), sivulla 18, mainittiin törkeinä yhdyskuntapalvelun ehtojen rikkomisina vakavuusasteeltaan sen kaltaiset teot kuin saapuminen juopuneena palveluspaikalle tai palvelutehtävistä kieltäytyminen. Hallituksen esityksessä mainitun lain muuttamiseksi (1/92), sivulla 6, katsottiin, että yhdyskuntapalvelun keskeyttäminen todennäköisesti sakkoon johtavan rikoksen vuoksi ei olisi mielekästä. Kun A:n palvelupaikasta ei ollut edes ilmoitettu tekoa syytteeseen pantavaksi ja kun A oli jo asianomistajalle korvannut anastamansa rahasumman, johtaisi jäljellä olevan yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeudeksi kohtuuttomaan lopputulokseen.
A oli tehnyt yhdyskuntapalvelun määräämiseen johtaneet teot alle 21-vuotiaana eikä häntä ollut mainittuja tekoja aiemmin tuomittu ehdolliseenkaan vankeusrangaistukseen. Rahojen käsittely ei myöskään ollut kuulunut A:n yhdyskuntapalveluna suoritettaviin tehtäviin. A:n ei siten ollut katsottava yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin törkeästi rikkoneen yhdyskuntapalvelun ehtoja. Yhdyskuntapalvelun keskeyttämiseen ei ollut sen vuoksi ollut aihetta. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.10.1995
Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja uudisti vaatimuksensa A:lle tuomitusta yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan muuntamisesta vankeudeksi.
Hovioikeus totesi A:n myöntäneen, että hän oli yhdyskuntapalvelua suorittaessaan anastanut 13.5.1995 palvelupaikaltaan rahaa 1 100 markkaa. Yhdyskuntapalvelun suorittaminen oli keskeytetty 16.5.1995. Kyseisellä teolla A oli törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja. Tämän vuoksi suorittamatta oleva osa A:lle tuomitusta yhdyskuntapalvelusta oli muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.
A oli Imatran käräjäoikeuden päätöksellä 1.2.1995 tuomittu 7 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla oli vähennetty 2 päivää. Vankeusrangaistuksen sijasta tuomitusta 179 tunnin yhdyskuntapalvelusta oli suoritettu 46 tuntia. Suorittamatta olevan osan, 133 tuntia, hovioikeus muunsi yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla 5 kuukaudeksi 4 päiväksi vankeutta.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut, että syyttäjän vaatimus yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi hylätään. Virallinen syyttäjä on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.10.1996
Perustelut
Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitun rikottua törkeästi yhdyskuntapalvelun ehtoja Kriminaalihuoltoyhdistyksen on viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle. Lain 8 §:n 2 momentin mukaan virallisen syyttäjän on, jos hän katsoo, että yhdyskuntapalvelu olisi muunnettava vankeudeksi, esitettävä tätä koskeva vaatimus viipymättä sille tuomioistuimelle, joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkaissut yhdyskuntapalveluun johtaneen rikosasian.
Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi muun muassa, jos tuomittu on törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja.
Yhdyskuntapalvelun kokeilemista koskevaan lainsäädäntöön ei sisälly määritelmää siitä, minkälaista toimintaa on pidettävä sellaisena yhdyskuntapalvelun ehtojen törkeänä rikkomisena, jonka seurauksena Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tehtävä asiasta ilmoitus viralliselle syyttäjälle tai tuomioistuimen muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 62/90 s. 18) on todettu, että sellaisina törkeinä rikkomuksina, joista Kriminaalihuoltoyhdistyksen olisi tehtävä ilmoitus viralliselle syyttäjälle, olisi pidettävä tapauksia, joissa yhdyskuntapalvelun suorittaminen epäonnistuu tuomitun omasta syystä. Lisäksi hallituksen esityksessä on mainittu esimerkkejä tapauksista, joita voitaisiin pitää törkeinä rikkomuksina.
Kriminaalihuoltoyhdistys on antanut "Ohjeet yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta Kriminaalihuoltoyhdistyksessä". Ohjeiden mukaan palvelupaikalla tehtyä rikosta on aina pidettävä törkeänä palvelun ehtojen rikkomisena, jonka vuoksi yhdyskuntapalvelu on keskeytettävä ja asiasta tehtävä ilmoitus syyttäjälle.
Korkein oikeus toteaa, että Kriminaalihuoltoyhdistyksen ohjeet on tarkoitettu yhdistyksen sisäiseen käyttöön ja ettei niiden antaminen perustu lainsäädännölliseen valtuutukseen. Niillä ei siten ole virallista syyttäjää tai tuomioistuinta sitovaa vaikutusta. Virallisen syyttäjän ja tuomioistuimen on ohjeista riippumatta yksittäistapauksessa ratkaistava, mitä on pidettävä yhdyskuntapalvelun ehtojen törkeänä rikkomisena. Tältä osin Korkein oikeus toteaa seuraavaa:
Yhdyskuntapalvelu on oikeudelliselta luonteeltaan vapauteen kohdistuva, rikoksentekijän vapaa-aikaa rajoittava rangaistus. Yhdyskuntapalvelua suorittavalle on asetettava soveltuvin osin samanlaisia käyttäytymisvaatimuksia kuin vapausrangaistusta suorittavalle yleensäkin. Edellytyksenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Yhdyskuntapalvelun määrääminen edellyttää siten rikoksentekijältä itseltään motivoitumista ja sitoutumista palvelun suorittamiseen niin, että rangaistuksen täytäntöönpano onnistuu. Tämän perusteella rikoksentekijältä on voitava odottaa sellaista käyttäytymistä, joka tukee palvelun kaikinpuolista onnistumista. Tällaista käyttäytymistä on perusteltua pitää yhdyskuntapalvelun suorittamisen ehtona siitäkin huolimatta, että asiasta ei ole nimenomaisesti säädetty. Syyllistyminen palveluspaikalla tahallisesti rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn tekoon osoittaa yleensä tekijässään sellaista piittaamattomuutta yhdyskuntapalvelun ehdoista, että kysymys yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.
A on myöntänyt syyllistyneensä palveluspaikassaan rahavarojen anastukseen. Korkein oikeus katsoo, että A on menettelyllään törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja. A:n jäljellä ollut yhdyskuntapalvelu on siten ollut muunnettava vankeudeksi.
A:lle tuomitusta 7 kuukauden vankeusrangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty kaksi päivää. Vankeusrangaistuksen sijasta oli tuomittu yhdyskuntapalvelua 179 tuntia, josta A on suorittanut 46 tuntia. Muunnettaessa yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa, 133 tuntia, takaisin vankeudeksi on noudatettava samaa muuntosuhdetta, jota on käytetty yhdyskuntapalvelua A:lle määrättäessä. Hovioikeuden määräämä 5 kuukauden 4 päivän vankeusrangaistus on tuon muuntosuhteen mukainen.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Esittelijän ehdotus ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Nuorempi oikeussihteeri Vesanen: Korkein oikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa:
Mahdollisuudesta muuntaa yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa vankeudeksi A:n tekemän anastuksen johdosta sekä täytäntöönpanokiellon raukeamisen ja A:n oikeudenkäyntiavustajalle valtion varoista maksettavan palkkion osalta ehdotus on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevaa osaa vankeudeksi muunnettaessa käytettävän muuntotavan osalta Korkein oikeus lausunee seuraavaa:
Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 3 §:n mukaan tuomioistuin voi tuomita pituudeltaan määräämänsä enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua vähintään 20 ja enintään 200 tuntia. Mainitun lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos tuomittu on törkeästi rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, tuomioistuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä päivää.
Yhdyskuntapalvelua koskevaan lainsäädäntöön ei sisälly säännöstä siitä muuntosuhteesta, jota tuomioistuimen on noudatettava määrätessään tuomitsemansa vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua tai muuntaessaan yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 62/90 s. 14 - 15) on yhdyskuntapalveluun määräämisessä noudatettavan muuntosuhteen osalta todettu, että on pidetty tarkoituksenmukaisena, että tuomioistuimille annetaan jonkin verran tapauskohtaista harkintavaltaa. Riittävän yhdenmukaisen soveltamiskäytännön saavuttamiseksi hallituksen esitykseen on kuitenkin sisällytetty ohjeellinen asteikko sille, kuinka monta tuntia yhdyskuntapalvelua tulisi tuomita tietyn pituisen vankeusrangaistuksen sijasta. Muuntosuhteesta, jota noudatetaan muunnettaessa yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa takaisin vankeudeksi, mainitussa hallituksen esityksessä todetaan (s. 19), että jo suoritetut tunnit olisi luettava aina täysimääräisesti tuomitun hyväksi. Alkuperäinen vankeusrangaistus, jonka sijasta yhdyskuntapalvelua tuomittiin, olisi otettava harkinnan pohjaksi ja vankeusrangaistuksen pituus olisi määrättävä soveltaen mainittua ohjeellista muuntoasteikkoa.
A on tuomittu 1.2.1995 Imatran käräjäoikeudessa 7 kuukaudeksi vankeuteen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin 2 päivää. Vankeusrangaistuksen sijasta A:lle on tuomittu yhdyskuntapalvelua 179 tuntia. Korkein oikeus todennee, että käräjäoikeuden käyttämä muuntosuhde on ollut edellä mainitun hallituksen esityksen ohjeellisen muuntoasteikon mukainen.
A:n yhdyskuntapalvelusta on ollut ennen sen vankeudeksi muuntamista suorittamatta 133 tuntia. A:n jo suorittamat 46 tuntia on hallituksen esityksessä edellytetyin tavoin otettava täysimääräisesti huomioon muunnettaessa suorittamatta oleva osa vankeudeksi. Arvioitavaksi tulee siten se, mikä määrä vankeutta vastaa suorittamatta olevia 133 tuntia.
Mainitun ohjeellisen taulukon mukaan 133 tunnin yhdyskuntapalvelu itsenäisenä rangaistuksena tuomittaisiin noin 4 kuukauden 18 päivän vankeusrangaistuksen sijasta. Näin arvioiden A:n jo suorittamat 46 tuntia yhdyskuntapalvelua vastaisivat vankeudeksi muunnettaessa noin 2 kuukauden 12 päivän vähennystä alkuperäiseen kokonaisrangaistusaikaan.
Jos lähtökohdaksi taas asetetaan käräjäoikeuden tuomitsema 7 kuukauden vankeusrangaistus ja suoritetut 46 tuntia otetaan huomioon vain siinä määrin kuin ne itsenäisesti rangaistusta tuomittaessa olisi otettu huomioon, eli mainitun ohjeellisen taulukon mukaan 46 päivänä vankeutta, vankeudeksi muunnettava määrä olisi 5 kuukautta 14 päivää vankeutta. Lisäksi huomioon olisi otettava alkuperäisestä vankeusrangaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetyt 2 päivää vankeutta.
Hovioikeus on muuntanut suorittamatta olevan osan 133 tuntia 5 kuukaudeksi 4 päiväksi vankeutta, mikä muutoksenhakuasetelmasta johtuen muodostaa muunnettavan vankeusrangaistuksen enimmäispituuden.
Yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan muuntamisessa vankeudeksi käytettävä asteikko on mahdollista muodostaa eri tavoin. Koska vankeutta on pidettävä rikoksentekijän kannalta ankarampana seuraamuksena kuin yhdyskuntapalvelua, on perusteltua lähteä siitä, että lain säännöksen puuttuessa on omaksuttava rikoksentekijälle edullisin muuntoasteikko. Nyt esillä olevassa tapauksessa tällaisena on pidettävä asteikkoa, jossa yhdyskuntapalveluna jo suoritetut tunnit vähennetään alunperin tuomitusta tuntimäärästä ja näin saatu tuntimäärä muutetaan vankeudeksi. Näin laskettuna A on tuomittava 4 kuukaudeksi 18 päiväksi vankeuteen, mihin sisältyvät rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetyt vapaudenmenetysaikaa 13. - 14.7.1994 vastaavat 2 päivää vankeutta.
Tämän vuoksi Korkein oikeus muuttanee hovioikeuden tuomiota yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi koskevalta osalta ja määrännee, että suorittamatta oleva osa 133 tuntia muunnetaan 4 kuukaudeksi 18 päiväksi vankeutta.
Oikeusneuvos Wirilander: Hyväksyn mietinnön.
Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Wirilander.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Kangas.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Keinonen, Jussi Kartimo ja Räisänen. Esittelijä Susanna Kuosmanen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Haarmann, Wirilander (eri mieltä), Hidén ja Kivinen. Esittelijä Kari Vesanen (mietintö).