6.10.1995

Hämeenlinnan käräjäoikeuden päätös 18.2.1994

Käräjäoikeus oli määrättyään AC:n ja BC:n hakemuksesta velkajärjestelyn aloitettavaksi lausunut selvittäjän laatimasta maksuohjelmaehdotuksesta muun muassa seuraavaa.

AC ja BC olivat harjoittaneet elinkeinotoimintaa nimellä Arkkitehtuuritoimisto AC Ky. Yhtiö oli lakannut 16.10.1993, jolloin yhtiömiehet olivat tehneet sopimuksen kommandiittiyhtiön lopettamisesta. Hakijat olivat nyt X Oy:n palveluksessa, AC toimitusjohtaja ja BC osaaikaisena sihteeri-rakennuspiirtäjänä.

Velkoja Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki oli vastustanut AC:n ja BC:n velkajärjestelyä ja katsonut, että suurin osa veloista oli yritystoimintaan kohdistuvia velkoja ja että X Oy oli perustettu jatkamaan kommandiittiyhtiön toimintaa. Lisäksi pankki oli katsonut, että maksuohjelma antoi virheellisen kuvan, koska tuloihin ei ollut sisällytetty uuden toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan palkkaa, vaikka he omalla työpanoksellaan vastaisivat uuden yhtiön käytännön toiminnasta.

Hakijat eivät harjoittaneet elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvina osakkeenomistajina. Heidän kohdallaan ei näin ollen tullut harkittavaksi elinkeinotoimintaa harjoittavaa velallista koskevat lisäedellytykset vaan ainoastaan velkajärjestelyn yleiset edellytykset.

Lopetetun elinkeinotoiminnan velat olivat siirtyneet kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen AC:n henkilökohtaisiksi veloiksi, joista myös BC osittain pantinantajana vastasi. Koska hakijat eivät harjoittaneet elinkeinotoimintaa edellä mainitulla tavalla, eivät nyt puheena olevat velat myöskään olleet elinkeinotoiminnasta johtuvia velkoja vaan yksityisiä velkoja.

Hakijat olivat esittäneet palkkatodistukset kuukausiansioistaan. Ei ollut esitetty syytä epäillä niiden luotettavuutta. Osakeyhtiön tulos ei vaikuttanut hakijoiden maksuvaraan eikä yhtiön tulosta tarvinnut jakaa palkkoina toimitusjohtajalle tai hallituksen jäsenille. Hakijat olivat velvolliset ilmoittamaan tuloissaan tapahtuneet muutokset.

Maksuohjelma vastasi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain määräyksiä ja velkajärjestelyyn oli saman lain 9 - 11 §:n mukaiset edellytykset.

Kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 25 §:n ja 38 §:n nojalla vahvisti AC:lle ja BC:lle päätökseensä liitetyt maksuohjelmaehdotukset esitetyn mukaisiksi maksuohjelmiksi määräten maksuohjelman vakuusvelan osalta yhteiseksi.

Tavallisten velkojen osalta käräjäoikeus poisti maksuvelvollisuuden tässä vaiheessa siltä osin kuin talletuksesta ja saatavasta ei kerry niille suoritusta.

Maksuohjelma määrättiin tavallisten velkojen osalta alkamaan 1.3.1994 ja päättymään 28.2.1999.

Lisäksi käräjäoikeus antoi määräyksen AC:n ja BC:n asuntokiinteistön myymisestä.

Turun hovioikeuden tuomio 6.6.1994

Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Perustelut

AC vastuunalaisena yhtiömiehenä ja BC toisena kahdesta äänettömästä yhtiömiehestä ovat elinkeinonaan harjoittaneet rakennussuunnittelua ja toteutusta sekä alaan liittyvää palvelutoimintaa Arkkitehtuuritoimisto AC Ky:ssä. Yhtiömiehet ovat 16.10.1993 tehneet sopimuksen yhtiön lopettamisesta. Asiassa on harkittavana, ovatko AC ja BC tosiasiallisesti jatkaneet kommandiittiyhtiössä harjoittamaansa elinkeinotoimintaa D:n 1.9.1993 perustamassa ja 27.10.1993 kaupparekisteriin merkityssä X Oy:ssä, jonka toimialana on arkkitehti- ja rakennuspalvelujen tuottaminen ja näihin liittyvä neuvonta ynnä muuta.

Kaupparekisteriotteen mukaan osakeyhtiön 15 000 markan osakepääomasta on rekisteri-ilmoitusta tehtäessä ollut maksettuna 12 125 markkaa. Osakepääomasta on AC:n ilmoituksen mukaan D, joka oli merkinnyt yhtiön kaikki osakkeet, sijoittanut yhtiöön muutamia tuhansia markkoja sekä tarvikkeita. Tämän perusteella voidaan todeta, että D:n sijoitus osakeyhtiöön on ollut korkeintaan osakepääoman suuruinen. Hän ei ole AC:n mukaan sen lisäksi sitoutunut pantti-, takaus- tai muuhunkaan vastuuseen yhtiön velvoitteista. Siten myös hänen riskinsä yhtiössä on rajoittunut panoksen määrään.

Osakeyhtiön alkuvaiheen toimintaa on rahoitettu D:n panoksen lisäksi AC:n 30.9.1993 hyväksymällä, osuuspankkiin diskontatulla 25 000 markan määräisellä vekselillä, jonka siirtäjinä ovat ollet AC:n vanhemmat. Vekselivelka on velkajärjestelyasiassa ilmoitettu AC:n velkana. AC on siten vanhempiensa tuella osallistunut osakeyhtiön toiminnan rahoittamiseen suuremmalla panoksella kuin D.

Kommandiittiyhtiön toimitilat oli AC:n mukaan myyty hänen vanhemmilleen, joilta osakeyhtiö puolestaan on vuokrannut samat tilat toiminnassaan käytettäviksi.

AC:n kertoman mukaan D osallistuu osakeyhtiön toimintaan hankkimalla toimeksiantoja ja hänen kanssaan keskustellaan kaikista suuremmista toimeksiannoista ja tarjouspyynnöistä. Osakeyhtiön toiminnan alkuvaiheessa toimeksiannot olivat tulleet D:n kautta, mutta myöhemmin niitä oli tullut myös AC:n ansiosta. Kommandiittiyhtiön asiakkaista yksi oli ollut toimeksiantosuhteessa myös osakeyhtiöön. D:llä ei ole rakennusalan koulutusta. Yhtiössä ei ole AC:n ja BC:n lisäksi muita työntekijöitä. Siten voidaan yhtiön toiminnan luonne huomioon ottaen todeta, että sen menestyminen ja tulos ovat riippuvaisia AC:n ja BC:n henkilökohtaisesta ammattitaidosta ja työkyvystä.

D sekä AC ja BC kuuluvat kaikki yhtiön hallitukseen. Yhtiön toiminimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Lisäksi AC yhtiön toimitusjohtajana ja samoin BC hallituksen puheenjohtajana ovat kumpikin yksin oikeutettuja toiminimen kirjoittamiseen ja siten edustamaan osakeyhtiötä. Samaa oikeutta ei D:llä hallituksen jäsenenä ole. Osakeyhtiön hallitus on lisäksi päätösvaltainen pelkästään AC:n ja BC:n ollessa paikalla. Myös hallituksen ollessa täysilukuinen he muodostavat yhdessä enemmistön. Heillä on siten päätösvalta yhtiön hallinnossa ja toiminnan järjestämisessä.

Osakeyhtiön hallituksen kokouksessa 30.9.1993 tehdyn päätöksen mukaan AC:lle maksetaan yhtiössä palkkaa osakeyhtiön tuloksesta ja liikevaihdosta riippuen enintään 6 000 markkaa kuukaudessa, minkä lisäksi hänellä on autoetu. Toimitusjohtajana AC:llä on oikeus sopia muun henkilökunnan palkkauksesta. BC:lle, joka toimii osakeyhtiössä myös osa-aikaisena sihteeri-rakennuspiirtäjänä, maksetaan AC:n päätöksen perusteella palkkaa 4 000 markkaa kuukaudessa.

Korkein oikeus toteaa, että AC ja BC ovat osakeyhtiössä jatkaneet toimintaa samalla ammattialalla ja samoissa tiloissa kuin kommandiittiyhtiössäkin. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa samoihin aikoihin kuin kommandiittiyhtiön osalta on tehty päätös toiminnan lopettamisesta. AC:n ja BC:n toiminta on siten jatkunut keskeytyksettä. AC:n oma rahoitus toiminnan aloittamisessa on ollut suurempi kuin D:n osakeyhtiöön sijoittama pääomapanos. Kun osakeyhtiössä ei ole ollut muita työtekijöitä eikä D ole merkittävällä tavalla osallistunut yhtiön toimintaan tai käyttänyt siinä päätösvaltaa, AC:n ja BC:n osuus yhtiön toiminnassa on ollut kaikin tavoin määräävässä asemassa.

Näillä perusteilla ja ottaen lisäksi huomioon AC:n ja BC:n palkkausjärjestelyt sekä erityisesti heidän asemansa yhtiön johdossa ja toisaalta D:n muodollisen ja suhteellisesti selvästi pienemmän panoksen yhtiön toiminnan rahoittamisessa samoin kuin hänen vähäisen osallistumisensa ja vaikutusmahdollisuutensa yhtiön toimintaan Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että osakeyhtiö on tosiasiassa perustettu siinä tarkoituksessa, että AC ja BC voivat entiseen tapaan jatkaa elinkeinotoiminnan harjoittamista ja kuitenkin samalla sen estämättä saada velkajärjestelyn. Kommandiittiyhtiön entisistä asiakkaista tosin vain yksi on jatkanut asiakassuhdetta osakeyhtiön kanssa, mutta tämä sekä se seikka, että D yksin omistaa osakeyhtiön osakkeet, eivät yksinään kokonaisuus huomioon ottaen ole riittävän painavia perusteita horjuttamaan edellä mainittua johtopäätöstä. Sitä päinvastoin tukee osaltaan myös se seikka, että AC:n ja BC:n velkajärjestelyhakemukset on tehty 27.10.1993 ja siis välittömästi kommandiittiyhtiön lopettamisesta 16.10.1993 tehdyn päätöksen jälkeen.

Kun AC ja BC siten edelleen jatkavat kommandiittiyhtiössä harjoittamaansa elinkeinotoimintaa, velkajärjestelyn edellytyksiä harkittaessa tulevat sovellettaviksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 7 luvun erityissäännökset. Asiassa on selvää, etteivät AC ja BC kykene maksamaan tähän elinkeinotoimintaansa liittyviä velkojaan toiminnasta saatavilla tuloilla. Elinkeinotoimintaa harjoittavalle velalliselle myönnettävälle velkajärjestelylle laissa asetetut lisäedellytykset eivät siten AC:n ja BC:n kohdalla täyty.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kumotaan. AC:n ja BC:n velkajärjestelyhakemukset hylätään.