21.9.1994

Kanne Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa

Pohjolan Osuuspankki lausui Risto Kauppista, Postipankki Oy:tä ja Lapin lääninverovirastoa vastaan ajamassaan kanteessa, että osuuspankki oli asettanut 840 000 markan määräisen shekin Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n maksettavaksi Kauppiselle tai hänen määräämälleen. Saatuaan tietää Kauppisen taloudellisista vaikeuksista osuuspankki oli peruuttanut shekin. Shekkiä oli yritetty lunastaa Kansallis-Osake-Pankin Rovaniemen konttorissa, mutta peruutuksen johdosta Kansallis-Osake-Pankki oli shekkiä lunastamatta ottanut sen haltuunsa ja palauttanut sen osuuspankille. Rovaniemen nimismiespiirin avustava ulosottomies oli julistanut shekin väliaikaiseen takavarikkoon, mutta osuuspankki ei ollut luovuttanut shekkiä hänelle, koska osuuspankki ei ollut katsonut shekin kuuluvan Kauppisen varallisuuteen. Shekki ei ollut missään vaiheessa ollut ulosottoviranomaisen hallussa. Osuuspankki oli peruuttanut shekin ennen sen takavarikoimista ja lunastamista. Takavarikoitu shekki oli 25.6.1992 ulosmitattu Kauppisen Postipankki Oy:lle ja Lapin lääninverovirastolle olleiden velkojen suorittamiseksi.

Mainituin perustein osuuspankki vaati ulosottolain 4 luvun 10 §:n perusteella vahvistettavaksi, että shekki ei kuulunut Kauppisen varallisuuteen ja ettei sitä niin ollen voitu ulosmitata Kauppisen velkojen suorittamiseksi. Osuuspankki vaati vahvistettavaksi myös, että Lapin lääninhallitukseen talletettu shekin määrä 840 000 markkaa korkoineen kuului osuuspankille.

Vastaukset

Postipankki Oy ja Lapin lääninverovirasto kiistivät kanteen. Ne katsoivat shekin ja sen määrän kuuluvan Kauppisen omaisuuteen. Shekkiä ei ollut peruutettu shekkilain 32 §:n mukaisella ilmoituksella maksavallepankille. Shekki oli siten edelleen ollut asiakirjana pätevä.

Kihlakunnanoikeuden päätös 1.12.1992

Kihlakunnanoikeus katsoi selvitetyksi, että riidan kohteena olleen 840 000 markan määräisen shekin oli 7.2.1992 asettanut Pohjolan Osuuspankki. Maksavanapankkina oli ollut Osuuspankkien Keskuspankki Oy ja shekin saajana Risto Kauppinen. Kauppinen oli saanut shekin haltuunsa 7.2.1992 osuuspankin konttorista. Shekin määrä oli kirjattu Kauppisen osuuspankissa olleen luotollisen shekkitilin velaksi. Kansallis-Osake-Pankki oli 7.2.1992 ottanut shekin haltuunsa maksamatta sen määrää shekin esittäneelle Kauppisen asiamiehelle. Kansallis-Osake-Pankki oli samana päivänä toimittanut shekin edelleen osuuspankille. Rovaniemen nimismiespiirin avustava ulosottomies oli Kauppisen velkojan Postipankki Oy:n hakemuksesta 7.2.1992 julistanut shekin väliaikaiseen takavarikkoon sekä myymis- ja hukkaamiskieltoon. Osuuspankki ei ollut luovuttanut shekkiä ulosottoviranomaiselle.

Kihlakunnanoikeus katsoi, että osuuspankilla oli ollut oikeus sanoa Kauppisen shekkitiliä koskeva sopimus irti ja peruuttaa asettamansa shekki. Ulosotto oli voinut kohdistua vain velallisen eli Kauppisen omaisuuteen. Shekki oli ollut ulosottohetkellä Kansallis-Osake-Pankin hallussa osuuspankin lukuun säilytettävänä sen jälkeen, kun osuuspankki oli ilmoittanut peruuttaneensa shekin. Kauppinen ei ollut tuolloin enää voinut määrätä shekistä. Vaikka shekki oli ollut muodollisesti vielä asiapaperina olemassa, se oli menettänyt maksuvälineominaisuutensa. Kansallis-Osake-Pankki ei olisi voinut käyttää shekkiä maksuvälineenä, mutta tuolla pankilla oli pankkien välisen sopimuksen perusteella velvollisuus palauttaa shekki osuuspankille. Shekin hallinnalla ei ollut merkitystä sen jälkeen, kun shekki oli joutunut Kansallis-OsakePankin haltuun ja se oli menettänyt ominaisuutensa maksuvälineenä. Vaikka shekki olisikin sen jälkeen joutunut ulosottoviranomaisen haltuun, ei sillä olisi ollut merkitystä. Kihlakunnanoikeus katsoi, että ratkaisun kohtuullisuutta harkittaessa shekkiä voi verrata käteiseen rahaan. Niin kauan kuin raha olisi ollut Kauppisen hallussa, se olisi voitu ulosmitata, mutta rahan jouduttua esimerkiksi pankin haltuun ei ulosmittaus Kauppisen veloista olisi ollut enää mahdollista.

Mainituin perustein kihlakunnanoikeus vahvisti ulosottolain 4 luvun 10 §:n nojalla, että shekki ei kuulunut Kauppisen varallisuuteen ja ettei sitä voitu ulosmitata hänen velkojensa suorittamiseksi. Kihlakunnanoikeus vahvisti, että shekin lunastamisesta saadut, Lapin lääninhallitukseen talletetut varat 840 000 markkaa korkoineen kuuluivat Pohjolan Osuuspankille.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 31.8.1993

Postipankki Oy ja Lapin lääninverovirasto valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Kauppinen oli 7.2.1992 halunnut nostaa rahaa Pohjolan Osuuspankissa olleelta luotolliselta shekkitililtään, jonka luottoraja oli ollut 1 000 000 markkaa. Kun konttorissa ei ollut ollut riittävästi käteistä rahaa, osuuspankki oli asettanut Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n maksettavaksi Kauppiselle 840 000 markan määräisen shekin ja luovuttanut sen Kauppisen haltuun.

Samana päivänä Kauppinen oli lähettänyt asiamiehensä Kansallis-Osake-Pankin konttoriin nostamaan shekin määrän. Tuo pankki oli kieltäytynyt lunastamasta shekkiä, koska osuuspankki oli peruuttanut shekin. Kansallis-Osake-Pankin virkailija ei ollut myöskään luovuttanut shekkiä takaisin Kauppisen asiamiehelle. Edelleen samana päivänä Rovaniemen nimismiespiirin avustava ulosottomies oli julistanut kyseisen shekin väliaikaiseen ja 3.4.1992 varsinaiseen takavarikkoon sekä myymis- ja hukkaamiskieltoon.

Osuuspankki oli kirjeellään 17.2.1992 irtisanonut Kauppisen luotollisen shekkitilin sopimuksen sekä lakkauttanut tilin käytön tiliehtojen 13 kohdan nojalla.

Kauppisella oli luotollisen shekkitilin sopimuksen nojalla ollut oikeus nostaa varat tililtään. Tuon noston jälkeen tapahtuneet shekkitilisopimuksen irtisanominen ja tilin käytön lakkauttaminen eivät olleet oikeuttaneet osuuspankkia peruuttamaan sen asettamaa ja Kauppiselle noston yhteydessä luovuttamaa shekkiä. Shekin peruuttaminen ei myöskään ollut oikeuttanut ottamaan shekkiä Kauppisen asiamiehen hallusta.

Mikäli maksavapankki olisi kieltäytynyt shekin peruuttamisen vuoksi lunastamasta shekkiä, Kauppisella olisi shekin haltijana ollut oikeus takautumiskanteella saada shekin määrä sen asettajalta Pohjolan Osuuspankilta. Hovioikeus katsoi, että Lapin lääninhallituksen tilille talletetut varat 840 000 markkaa korkoineen kuuluivat Kauppiselle.

Mainituin perustein hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen.

Perustelut

Pohjolan Osuuspankki on ennen ulosmittausta peruuttanut shekin ilmoittamalla peruutuksesta paikkakunnan muille pankeille ja shekkilain 32 §:n 1 momentin mukaisesti myös maksavallepankille Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle. Lisäksi osuuspankki on ennen ulosmittausta ottanut shekin haltuunsa. Peruuttamisen vuoksi shekki on menettänyt merkityksensä maksuvälineenä. Niin ollen shekin sijasta lääninhallitukseen talletetut varat eivät kuulu Kauppiselle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Lapin lääninhallitukseen talletettu shekin määrä 840 000 markkaa korkoineen vahvistetaan Pohjolan Osuuspankille kuuluvaksi.