16.8.1994

Toimitus

Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa, joka koski Valtatie 1:n parantamiseksi rakennettua niin sanottua Tuomarilan eritasoliittymää ja sen myötä eräiden yleiseen liikenteeseen käytettyjen tieosuuksien lakkauttamista yleisenä tienä Espoon kaupungin Suvelan ja Karvasmäen kylissä, oli todettu, että lakkautettaviin tieosuuksiin kuului muun muassa alueita Valtionrautateille lainvoimaisissa pakkolunastustoimituksissa lunastetuista pakkolunastusyksiköistä 5:3, 2:8, 2:75, 2:43, 2:44, 5:230, 5:231 ja 5:235, joista osaa oli käytetty yleiseen liikenteeseen.

Espoon kaupunki vaati toimituksessa, että mainittuihin pakkolunastusyksiköihin kuuluvat yleisenä tienä käytetyt reuna-alueet siirretään yleisistä teistä annetun lain 33 §:n ja oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain säännösten nojalla kaupungille.

Toimitusmiehet totesivat, että alueet oli aikanaan lunastettu omistusoikeudella Valtionrautateitten tarpeita varten. Vaikka osa alueista rautatiealueen rajoilla oli lunastettu tiealueeksi, nämä tiealueet kuuluivat kuitenkin lunastusyksiköihin kuten muutkin lunastetut alueet eikä tiealueita ollut koskaan vähennetty lunastusyksiköiden pinta-aloista.

Mainituilla perusteilla toimitusmiehet katsoivat, että lunastusyksiköiden alueella olevat tienosat kuuluivat omistusoikeuksin Valtionrautateitten tarpeita varten lunastettuihin lunastusyksiköihin eivätkä nämä tiealueet olleet sellaisia tiealueita, joihin olisi sovellettava yleisistä teistä annetun lain 33 §:n tai oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain säännöksiä siitäkään huolimatta, että alueet olivat olleet tielaitoksen tai kaupungin kunnossapitämiä ja yleisen liikenteen käytössä. Toimitusmiehet hylkäsivät Espoon kaupungin vaatimuksen ja päättivät, että pakkolunastusyksiköihin kuuluvat tiealueet lakkasivat yleisinä teinä ja jäivät noihin lunastusyksiköihin.

Toimitus lopetettiin 13.11.1990.

Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 29.1.1992

Espoon kaupunki valitti maaoikeuteen toistaen toimituksessa esittämänsä vaatimuksen. Maaoikeus katsoi selvitetyksi, että aikanaan Valtionrautateille pakkolunastetuilla alueilla oli yleistä tietä sekä varsinaisella rautatiealueella että sellaisella alueella, joka jo alun pitäen oli muodostettu varsinaisen rautatiealueen reunaan tiealueeksi lähinnä yksityistilojen käyttöä varten. Tämän vuoksi jälkimmäinen alue oli yleisistä teistä annetun lain 33 §:n mukaista aluetta. Maaoikeus kumoten toimitusmiesten päätöksen palautti asian tältä osalta toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Maaoikeustuomari Sirén: Kysymyksessä oleva paikallistie on osa aikanaan Valtionrautateille pakkolunastettua aluetta. Se ei ole yleisen tielain 33 §:ssä tarkoitettua tiealuetta. Näin ollen hylkään Espoon kaupungin valituksen.

Perustelut

Korkein oikeus hyväksyy toimitusmiesten perustelut.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään toimitusmiesten päätöksen varaan.