KKO:1993:98
- Asiasanat
- OikeudenkäyntimenettelySyyte - Syytesidonnaisuus
- Tapausvuosi
- 1993
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R92/301
- Taltio
- 2392
- Esittelypäivä
Syyttäjä oli esittänyt vastaajan saaneen eräät tämän hallusta löytyneet esineet anastamalla ja vaatinut hänen tuomitsemistaan varkaudesta. Vastaaja oli kiistänyt syytteen ja ilmoittanut saaneensa esineet haltuunsa ostamalla ne. Hovioikeus oli tuominnut vastaajan rangaistukseen kätkemisrikkomuksesta.
Syyte ei sisältänyt kätkemisrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvia tekijöitä. Vastaajaa ei voitu tuomita rikoksesta, jonka teonkuvaus ei ollut sisältynyt syytteeseen ja josta hänellä ei siten ollut ollut aihetta lausua. Hovioikeuden päätös kumottiin. Vrt. KKO:1984-II-154
(Vahv. jaosto)
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Syyte Iisalmen kihlakunnanoikeudessa
Virallinen syyttäjä on lausunut, että A oli 1) 27 - 28.4.1991 Iisalmessa tunkeutunut lukittuun B:n omistamaan henkilöautoon ja anastanut sieltä muun ohella noin 10 musiikkikasettia, 2) 2 - 7.5.1991 Iisalmessa tunkeutunut C:n omistamaan henkilöautoon ja anastanut sieltä muun ohella noin 25 musiikkikasettia ja 3) 7 - 8.7.1991 Vuolijoella ikkunalasin rikkomalla tunkeutunut lukittuun D:n omistamaan henkilöautoon ja anastanut sieltä muun ohella musiikkikasetteja sekä koriste-esineen. Tämän vuoksi syyttäjä on vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen kolmesta varkaudesta
A:n vastaus
A on kiistänyt syytteet ja kertonut ostaneensa hallustaan löydetyt anastetut musiikkikasetit tuntemattomilta henkilöiltä ja koriste-esineen kaupasta.
Kihlakunnanoikeuden päätös 22.11.1991
Kihlakunnanoikeus, jossa B ja D olivat yhtyneet syytteeseen ja jossa C ei ollut ollut saapuvilla, on katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt hänen syykseen kohdissa 1-3 väitettyihin varkauksiin. Sen vuoksi ja kun B, C ja D eivät olleet ilmoittaneet kätkemisrikkomusta syytteeseen pantavaksi, kihlakunnanoikeus on hylännyt syytteet.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 28.2.1992
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä on saattanut jutun, on lausunut jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt 1 kohdassa kerrottuun varkauteen. A oli kuitenkin 27.4 - 5.10.1991 Lapinlahdella kätkenyt kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitusta varastetuksi tietämästään omaisuudesta B:n omistamat neljä musiikkikasettia. B oli asianomistajana ilmoittanut häneen kohdistuneen rikoksen syytteeseen pantavaksi ja kihlakunnanoikeudessa yhtynyt virallisen syyttäjän syytteeseen.
Hovioikeus on myös katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt kohdassa 2 kerrottuun varkauteen. A oli kuitenkin 2.5 - 5.10.1991 Lapinlahdella kätkenyt kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitusta varastetuksi tietämästään omaisuudesta C:n omistamat kymmenen musiikkikasettia. C oli asianomistajana ilmoittanut häneen kohdistuneen rikoksen syytteeseen pantavaksi.
Edelleen hovioikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt kohdassa 3 kerrottuun varkauteen. A oli kuitenkin 7.7 - 5.10.1991 Lapinlahdella kätkenyt kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitusta varastetuksi tietämästään omaisuudesta D:n omistamat muovisen koriste-esineen ja muutaman musiikkikasetin. D oli ilmoittanut häneen kohdistuneen rikoksen syytteeseen pantavaksi.
Sen vuoksi ja kun kohdissa 1-3 kerrottuja kätkemisrikoksia, huomioon ottaen omaisuuden arvo, oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisinä, hovioikeus on rikoslain 32 luvun 5 §:n nojalla tuominnut A:n kolmesta kätkemisrikkomuksesta kustakin 10:een päiväsakkoon.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on 11.8.1992 myönnetty valituslupa.
Valituksessaan A on vaatinut, että hovioikeuden päätös kumotaan.
Virallinen syyttäjä ei ole antanut häneltä pyydettyä vastausta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 14.7.1993
Perustelut
Syyttäjä on esittänyt A:n saaneen haltuunsa B:ltä, C:ltä ja D:ltä näiden autoista anastetut musiikkikasetit ja muovisen koriste-esineen siten, että A oli syytteessä mainittuina ajankohtina Iisalmessa ja Vuolijoella tunkeutunut asianomistajien henkilöautoihin ja anastanut esineet niistä. A on kiistänyt syytteen.
Kätkemisrikoksesta voidaan tuomita se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta muun muassa varkausrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen. Edellytyksenä on tietoisuus siitä, että omaisuus on tällä tavalla saatu. Syyte ei ole sisältänyt tällaisia kätkemisrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvia tekijöitä. A:lla ei siten ole ollut aihetta lausua mahdollisesta syyllistymisestään kätkemisrikokseen. Vastaajaa ei voida tuomita rikoksesta, jonka teonkuvaus ei ole sisältynyt syytteeseen. Hovioikeus ei näin ollen olisi saanut lukea A:n syyksi sellaisia tekoja, joista häntä ei ole syytetty.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan ja A vapautetaan tuomituista sakkorangaistuksista.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Portin, Riihelä, Ketola, Tulenheimo-Takki, Paasikoski, Krook, Suhonen, Wirilander, Raulos ja Möller