22.11.1993

Kuopion raastuvanoikeuden päätös 26.3.1991

Osuuspankki Yhteistuen A:ta, B:tä ja Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastaloa vastaan ajamasta kanteesta raastuvanoikeus on lausunut, että osuuspankki oli 3.2.1989 myöntänyt C:n saamalle velkakirjalainalle omavelkaisen pankkitakauksen 1 000 000 markan määräisen lainan pääoman, sille sovitun koron, viivästyskoron ja mahdollisten perimiskulujen maksamisen vakuudeksi. C oli samana päivänä allekirjoitetun velkakirjan nojalla saanut Yrittäjäin Eläkekassa Omalta 1 000 000 markan lainan pankkitakausta vastaan, minkä lainan C oli nostanut kokonaisuudessaan 6.2.1989. Pankkitakauksen vakuudeksi C oli 3.2.1989 päivätyllä yleispanttaussitoumuksella pantannut "Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo osakkeet nro:t 3660 - 3790 ja 5379 - 5393 vastaava väliaikaistodistus". Väliaikaistodistuksella oli tarkoitettu Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon puolesta hallituksen puheenjohtajan A:n ja hallituksen varapuheenjohtajan B:n 17.1.1989 allekirjoittamaa luovutussitoumusta, johon oli liitetty valokopio yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmältä vaikuttavasta asiakirjasta. Tähän oli merkitty, että panttaussitoumuksessa mainitut osakkeet omisti C ja että sanout osakkeet oikeuttivat yhtiön omistamassa talossa toisessa kerroksessa sijaitsevan huoneiston numero L44 pinta-alaltaan 168,7 neliömetriä hallintaan. A:n ja B:n allekirjoittama luovutussitoumus kuului: "Ilmoitamme, että C on merkinnyt valmistuneesta Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalosta liiketilaa, jotka oikeuttavat erillisen huoneistoselitelmän mukaisten tilojen hallintaan ko. kiinteistössä. Osakkeiden nimellisarvo on 5 000 markkaa. Sitoudumme luovuttamaan tämän sitoumuksen haltijalle, osakekirjojen tultua painetuksi Suomen Pankin Setelipainossa, yhden (1) miljoonan markan käyvästä arvosta olevia osakkeita, tällä sitoumuksella annettavan velan vakuudeksi. Jollemme näin tee, olemme täydellisesti korvausvelvolliset."

C oli asetettu konkurssiin. Yrittäjäin Eläkekassa Oma oli vaatinut Osuuspankki Yhteistuelta suoritusta pankkitakauksen perusteella ilmoittaen, että C:lle myönnetty laina oli velkakirjan ehtojen mukaan erääntynyt maksettavaksi. Osuuspankki Yhteistuki oli 16.10.1989 suorittanut Yrittäjäin Eläkekassa Omalle 1 084 713,95 markkaa.

Pankkitakauksen maksamisen jälkeen oli ilmennyt, ettei 17.1.1989 annettu luovutussitoumus vastannut tuolloin voimassa ollutta yhtiöjärjestystä eikä tuollaista yhtiöjärjestystä ollut myöhemminkään yhtiökokouksessa hyväksytty. Osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua osakkeiden merkintää ei siten ollut vielä voinut edes tapahtua. Luovutussitoumuksessa annetut tiedot olivat siten perustuneet joko epävirallisiin neuvotteluihin tai Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon hallituksen päätöksiin, millä perusteella sanottu yhtiö ei ollut ollut oikeutettu antamaan väliaikaistodistuksia eikä muitakaan sitoumuksia osakkeiden merkinnästä. Oli käynyt ilmi, että C:n osalta oli vastaavia luovutussitoumuksia annettu jo aikaisemmin useita ja selvästi enemmän kuin C oli edes ilmoittanut tulevansa osakkeita merkitsemään tai olisi myöhemmin osakkeita merkinnyt. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo ei ollut Osuuspankki Yhteistuen vaatimuksesta ja sen hallussa olleesta sitoumuksesta huolimatta luovuttanut pankille luovutussitoumuksessa tarkoitettuja osakekirjoja.

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että myös muille Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalosta liiketilojen hallintaan oikeuttavia osakkeita varanneille liikkeenharjoittajille oli annettu vastaavanlaisia luovutussitoumuksia, kuin mitä Osuuspankki Yhteistuen hallussa oleva 17.1.1989 allekirjoitettu Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon puolesta annettu luovutussitoumus oli, käytettäväksi lainojen vakuutena. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo oli sittemmin osakekirjojen tultua painetuiksi ilmoittanut luovuttavansa ne luovutussitoumusten mukaisesti. C:n osalta osakekirjoja ei ollut kuitenkaan voitu luovuttaa luovutussitoumusten mukaisesti, koska sitoumuksissa oli todettu päällekkäisyyttä. Sitoumuksia C:n varaamien osakkeiden luovuttamisesta oli annettu enemmän kuin mitä C:n myöhemmin osakepääoman korottamisen yhteydessä tekemä osakemerkintä olisi edellyttänyt. Osuuspankki Yhteistuki oli ennen kuin se hyväksyi vakuudeksi luovutussitoumuksen, joka ei ollut määrämuotoinen, saanut tietää toisilta luottolaitoksilta, että sanotunlaisia luovutussitoumuksia oli käytetty vakuutena jo aiemmin. Kun C:n varaaman 168,7 neliömetrin hallintaan oikeuttavan liiketilan arvona voitiin pitää 6 000 markkaa neliömetriä kohden, Osuuspankki Yhteistuki oli katsonut saavansa riittävän vakuuden.

Jo ennen osakepääoman korotuspäätöstä ja yhtiöjärjestyksen muutosta tulevaisuudessa merkittävien osakkeiden tulevaisuudessa tapahtuvasta luovutuksesta annettujen ja siten osakeyhtiölain säännösten vastaisten sitoumusten antaminen eri rahalaitoksille rakennettavasta kiinteistöstä liiketiloja varanneiden liikkeenharjoittajien lainojen vakuudeksi oli perustunut Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon hallituksen päätökseen. Menettely oli ollut yhtiössä hyväksytty. Se oli ollut osakkaiden tiedossa ja käytettävissä. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon puolesta oli myöhemmin osakepääoman korotuksen tultua lainmukaisesti suoritetuksi ja yhtiöjärjestyksen muutetuksi, hyväksytty aikaisemmat luovutussitoumukset ikään kuin ne olisivat olleet osakkeiden tulevasta merkinnästä annettuja väliaikaistodistuksia. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon oli siten katsottava myöhemminkin toiminnallaan hyväksyneen sitoumukset. Luovutussitoumuksen allekirjoittajien ei ollut siten katsottava ylittäneen kelpoisuuttaan tai toimivaltaansa ja kiinteistöyhtiö oli vastuussa siitä ja sen johdosta Osuuspankki Yhteistuelle aiheutuneesta vahingosta. A ja B olivat osaltaan tuottamuksellaan aiheuttaneet vahingon allekirjoittamalla luovutussitoumuksen varmistautumatta siitä, ettei päällekkäisiä sitoumuksia anneta. Sen vuoksi ja osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:n nojalla he olivat yhdessä Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon kanssa vastuussa vahingosta.

Raastuvanoikeus on katsonut, että Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo, A ja B eivät olleet kuitenkaan vastuussa enemmästä kuin pantatusta luovutussitoumuksesta ilmenevästä miljoonan markan määrästä. Edelleen raastuvanoikeus on katsonut, ettei Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon, A:n ja B:n Osuuspankki Yhteistuelle aiheuttaman vahingon määrää ollut arvioitava pienemmäksi kuin sanotut miljoona markkaa.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on kanteen ja vaatimukset enemmälti hyläten velvoittanut Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon, A:n ja B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Osuuspankki Yhteistuelle vahingonkorvauksena 1 000 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.10.1989 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 60 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.3.1991 lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 1.10.1992

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Osuuspankki Yhteistuki sekä A:n ja B puolin ja toisin olivat saattaneet jutun, on jättänyt sen nyt kysymyksessä olevalta osalta raastuvanoikeuden päätöksen varaan.

Perustelut

Luovutussitoumukseksi otsikoitu 17.1.1989 päivätty asiakirja oli luovutettu Osuuspankki Yhteistuelle ennen kuin päätös Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon osakepääoman korottamisesta oli tehty. Tuota asiakirjaa ei voida pitää osakeyhtiölaissa tarkoitettuna väliaikaistodistuksena. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo on kuitenkin laskemalla luovutussitoumuksen liikkeelle tullut osakepääoman korotuksen jälkeen velvolliseksi luovuttamaan asiakirjan osoittamat osakkeet taikka niihin rinnastettavan väliaikaistodistuksen sille, joka näyttää saaneensa asiakirjan osoittaman oikeuden osakkeiden merkitsijältä. Osakepääoman korotus on toteutunut tavalla, joka luovutussitoumuksessa tarkoitettujen osakkeiden osalta vastaa tuohon sitoumukseen liitettyä huoneistoselitelmää. Kun panttauksen kohde on siten täsmentynyt, Osuuspankki Yhteistuella on panttioikeus osakepääoman korotuksen johdosta annettuihin osakkeisiin.

Osuuspankki Yhteistuki ei ole ainoa velkoja, jolla on hallussaan kysymyksessä oleviin osakkeisiin oikeuttavia asiakirjoja. Tällaisten asiakirjojen päällekkäisyydestä johtuen Osuuspankki Yhteistuen hallussa olevaa luovutussitoumusta ei ole voitu myydä pantin taloudellisen arvon realisoimiseksi. Jutussa on sitä vastoin jäänyt näyttämättä, että Osuuspankki Yhteistuen saama vakuus olisi ollut arvoton silloin kun se annettiin.

Kysymyksessä oleviin osakkeisiin oikeuttavien asiakirjojen päällekkäisyys on johtunut siitä, että yhtiön hallituksen jäsenet ovat laatineet luovutussitoumuksiksi ja väliaikaistodistuksiksi otsikoituja asiakirjoja C:lle sovitun tilojen varausjärjestelmän mukaisesti tulevista osakkeista varmistautumatta siitä, ettei päällekkäisyyttä synny.

A ja B ovat hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana olleet oikeutettuja yhtiön puolesta antamaan luovutussitoumukseen sisältyvän ilmoituksen. Sitä on pidettävä yhtiötä sitovana ilmoituksena siitä, että yhtiö on tietoinen tuleviin osakkeisiin liittyvistä oikeustoimista, jotka rajoittavat osakkeen merkitsijän oikeutta saada osakekirja haltuunsa.

Osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:n nojalla hallituksen jäsen on vastuussa muulle kuin yhtiölle aiheuttamastaan vahingosta, jos vahinko on aiheutettu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla. A ja B ovat allekirjoittaneet luovutussitoumuksen varmistautumatta siitä, ettei päällekkäisiä sitoumuksia anneta. He ovat näin menetellessään rikkoneet lain 3 luvun 8 §:stä ilmenevää periaatetta vastaan. Näin ollen he ovat osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:n nojalla henkilökohtaisesti vastuussa tällaisen luovutussitoumuksen antamisesta aiheutuneesta vahingosta sille, joka on vastaanottanut luovutussitoumuksen luottaen sen sisältöön.

Osuuspankki Yhteistuki on sitoumuksen vastaanottajana luottanut sen sanamuotoon ja hyväksynyt sen lainan vakuudeksi. Pankki ei olisi myöntänyt lainaa vakuudetta eikä tietoisena vakuuden tosiasiallisesta luonteesta. Näin ollen sitoumuksen antamisesta on katsottava aiheutuneen maksamatta jääneestä lainasta johtuvaa vahinkoa. Hovioikeus, jonka tuomioon pankki ei ole hakenut muutosta, on katsonut vahingon määräksi miljoona markkaa.

Osuuspankki on vastaanottanut luovutussitoumuksen ja siihen liittyvän erillisen irrallisen huoneistoselitelmän varmistautumatta niiden oikeudellisesta luonteesta ja totuudenmukaisuudesta. Näin menetellessään pankki on laiminlyönyt noudattaa sitä huolellisuutta, jota ammattimaiselta luotonantajalta kohtuudella voidaan edellyttää. Vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa on tämä myötävaikuttaminen vahingon syntyyn otettava huomioon korvausta alentavana tekijänä. Korkein oikeus harkitsee siten oikeaksi alentaa pankille tulevaa korvausta puoleen edellä todetusta vahingon määrästä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalon, A:n ja B:n Osuuspankki Yhteistuelle yhteisvastuullisesti maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennetaan 500 000 markkaan, jolle määrälle on maksettava hovioikeuden määräämä korko.

Käsittelyratkaisun osalta hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian luonteen johdosta asianosaiset saavat pitää asiassa olleet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Kiinteistö Oy Kuopion Kauppiastalo, A ja B vapautetaan siten velvollisuudesta korvata Osuuspankki Yhteistuen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Jutussa annettu täytäntöönpanokielto raukeaa.