15.12.1992

B:n kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

B on Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiölle ja A:lle tiedoksi annetun haasteen perusteella lausunut, että hänen toiminimensä "T:mi Ompelukonekeskus B" oli 5.8.1983 alkaen, jolloin se oli merkitty Oulun maistraatin elinkeinon harjoittamisen ilmoituksista pitämään luetteloon, tullut yleisesti tunnetuksi niiden keskuudessa, joihin hänen toimintansa oli suuntautunut. Erityisesti toiminimen iskuosa "Ompelukonekeskus" oli vakiintunut Oulun talousalueella. Samalla toimialalla ja alueella toimivat Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiö oli alkanut käyttää toiminimeään muodossa "Ompelukonekeskus Oulun Ompelukone Ky" ja A oli 1.6.1988 rekisteröinyt toiminimen "Ompelukonekeskus A". Kommandiittiyhtiö ja A olivat menettelyllään loukanneet B:n vakiinnuttamisen kautta saavuttamaa yksinoikeutta toiminimensä iskuosaan tai toissijaiseen tunnukseen "Ompelukonekeskus". Tällä perusteella B on vaatinut vastaajien kieltämistä sakon uhalla käyttämästä Oulun talousalueella toiminimensä yhteydessä sanaa ompelukonekeskus tai toissijaisesti A:n kieltämistä sakon uhalla käyttämästä toiminimeään Oulun talousalueella siten epätäydellisenä, että toiminimessä käytetään ainoastaan sen osaa "Ompelukonekeskus", ja velvoittamista käyttämään toiminimeään sen kaupparekisteriin merkityssä muodossa. Lisäksi B on vaatinut vastaajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle liiketulon vähentymisestä aiheutuneen vahingon ja hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Vastaukset

Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiö ja A ovat kiistäneet kanteen vaatien sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen. Toiminimi "Ompelukonekeskus A" oli rekisteröity vuonna 1988. Yksinoikeus toiminimeen laskettiin hakemispäivästä. Vastaajat ovat kiistäneet kantajan vakiinnuttaneen toiminimensä toissijaisen tunnuksen "Ompelukonekeskus" siihen nähden, että kaupparekisteriin oli ollut 16.2.1979 lähtien merkittynä saman alan yrityksen toiminimi "Ompelukonekeskus Oy", jonka A oli hankkinut 21.12.1987 laaditulla luovutuskirjalla. Tämän jälkeen osakeyhtiö oli asianmukaisesti purettu. Näin ollen A oli saavuttanut yksinoikeuden toiminimeen "Ompelukonekeskus". Tuon sanan esiintyminen myös kommandiittiyhtiön puhelinilmoittelussa oli perustunut erehdykseen.

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 13.3.1990

Raastuvanoikeus on lausunut, että kaupparekisteriin oli 6.2.1979 saapuneen ilmoituksen perusteella 16.2.1979 merkitty toiminimi "Ompelukonekeskus Oy", jonka kotipaikaksi oli merkitty Helsinki. Mainittu toiminimi ja sen käyttöoikeus oli 21.12.1987 päivätyllä luovutussopimuksella luovutettu A:lle 28.12.1987 lukien. Kaupparekisteriin oli 18.1.1988 saapunut ilmoitus Ompelukonekeskus Oy nimisen yhteisön purkamisesta, mikä oli merkitty rekisteriin 11.5.1988. Kaupparekisteriin oli siten 16.2.1979 lähtien eli jo ennen B:n toiminimen "T:mi Ompelukonekeskus B" ottamista 5.8.1983 Oulun maistraattiin elinkeinoilmoitusluetteloon ollut merkittynä toiminimi "Ompelukonekeskus Oy", jonka haltijaksi yhtiön toiminnan lakatessa ja sen tullessa puretuksi oli laillisella luovutuksella tullut A.

A, jolla oli sama oikeus toiminimeen "Ompelukonekeskus Oy" kuin luovuttajalla oli ollut, voi huolimatta siitä, katsottiinko B:n 5.8.1983 lähtien vakiinnuttaneen toiminimensä toissijaisen tunnuksen "Ompelukonekeskus", kuitenkin niin sanotun aikaprioriteetin osalta vedota aikaisempaan oikeusperusteeseen eli 6.2.1979 kaupparekisteriin saapuneen rekisteröintihakemuksen nojalla voimaan tulleeseen yksinoikeuteen ompelukonekeskus-toiminimeen. Sen vuoksi raastuvanoikeus on toiminimilain 2 §:n, 5 §:n 1 momentin, 6 §:n 1 momentin, 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin nojalla hylännyt kanteen ja velvoittanut B:n korvaamaan 10 502,60 markalla A:n ja Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen raastuvanoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 13.3.1991

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, on todennut, että toiminimilain 13 §:n 1 momentin mukaan toiminimen sai luovuttaa toiselle vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä. Esitetyn selvityksen mukaan A:lle oli 21.12.1987 luovutettu vain Ompelukonekeskus Oy:n toiminimi ja käyttöoikeus siihen, eikä asiassa ollut väitettykään toiminimen luovutuksen tapahtuneen osakeyhtiön elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä. Näin ollen A ei voinut aikaisempana oikeusperusteena vedota Ompelukonekeskus Oy:n kaupparekisterimerkintään.

Toiminimilain 12 §:n mukaan rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen oli voimassa siitä päivästä, jona ilmoitus oli saapunut rekisteriviranomaiselle rekisteröintiä varten. Toiminimi Ompelukonekeskus A oli merkitty kaupparekisteriin 1.6.1988. Asiassa ei ollut selvitetty, milloin sitä koskeva ilmoitus oli saapunut rekisteriviranomaiselle. Ilmeisenä oli pidettävä, että se oli tapahtunut 21.12.1987 jälkeen.

Asiassa oli selvitetty, että B oli vuoden 1983 jälkeen ja ennen 21.12.1987 vakiinnuttanut toiminimensä Ompelukonekeskus B iskuosan "Ompelukonekeskus" Oulun ja sen lähikuntien alueella tarkoittamaan liikettään. B voi siten vedota toiminimilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan oikeusperusteeseen. Toiminimilain 2 §:n nojalla B:n oli katsottava saaneen saman lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun yksinoikeuden käyttää Oulun ja sen lähikuntien alueella tunnusta "Ompelukonekeskus".

Asiassa oli edelleen selvitetty, että Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiö oli vuosien 1989 ja 1990 aikana käyttänyt ilmoittelussaan toiminimeä "Ompelukonekeskus Oulun Ompelukone Oy" ja "Ompelukonekeskus". A oli samana aikana käyttänyt ilmoittelussaan toiminimeä "Ompelukonekeskus A". Menettelemällä edellä kerrotuin tavoin A ja kommandiittiyhtiö olivat elinkeinotoiminnassaan loukanneet B:n yksinoikeutta tunnukseen "Ompelukonekeskus". A oli Oulun-Kainuun alueen puhelinluettelossa ilmoittanut Ompelukonekeskus A:n toiseksi puhelinnumeroksi Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiön puhelinnumeron. Sen mukaan mitä asiassa oli ilmennyt A:n ja kommandiittiyhtiön toiminnasta B:n toiminimen loukkaamisessa, sen oli katsottava tapahtuneen yhteistoiminnassa ja olleen tahallista. Sanotusta menettelystä oli myös näytetty aiheutuneen B:lle vahinkoa, jonka määräksi hovioikeus on arvioinut vaaditut 30 000 markkaa.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja vapauttanut B:n velvollisuudesta korvata A:n ja kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikuluja raastuvanoikeudessa.

A.ta ja kommandiittiyhtiötä on kielletty kumpaakin 100 000 markan sakon uhalla käyttämästä toiminimensä yhteydessä sanaa "ompelukonekeskus" Oulun, Kempeleen, Utajärven, Muhoksen, Limingan, Temmeksen, Tyrnävän, Vaalan, Haukiputaan, Oulunsalon, Lumijoen, Hailuodon, Iin, Yli-Iin, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueella.

A ja kommandiittiyhtiö on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan B:lle vahingonkorvauksena 30 000 markkaa sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa kohtuulliseksi harkitut 20 000 markkaa molemmat määrät 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Pääasiassa liiketoiminnan laatua kuvaavan yleisluonteisen ilmaisun "ompelukonekeskus" vakiinnuttaminen ei tuota sellaista yksinoikeutta, että sen perusteella voitaisiin kieltää toista elinkeinonharjoittajaa käyttämästä samaa ilmaisua osana rekisteröityä toiminimeään, jos toiminimet muutoin eroavat toisistaan. Kun A:n toiminimi "Ompelukonekeskus A" on erotettavissa toiminimestä "Ompelukonekeskus B" käytettäessä toiminimiä täydellisinä, on B:n A:han kohdistama ensisijainen kannevaatimus perusteeton. Sekaannusvaaran välttämiseksi ja ottaen huomioon A:n hovioikeuden tuomiossa kerrotun menettelyn on sen sijaan perusteltua hyväksyä B:n toissijainen kannevaatimus.

Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiön rekisteröityyn toiminimeen ei sisälly sanaa ompelukonekeskus eikä yhtiöllä ole ollut oikeutta toiminimilain 10 §:n 4 kohdan säännös huomioon ottaen liittää toiminimeensä mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojattuun toiminimeen. Syytä hovioikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ole kommandiittiyhtiön osalta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A:lle asetettu 100 000 markan uhkasakko kumotaan ja A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa B:lle vahingonkorvauksena 30 000 markkaa korkoineen. A:ta kielletään 100 000 markan sakon uhalla käyttämästä Oulun talousalueella toiminimeään epätäydellisessä muodossa "ompelukonekeskus".

Muilta osin, eli Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiön ja oikeudenkäyntikulukorvauksen osalta hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. A ja kommandiittiyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan B:lle korvaukseksi jutusta täällä olleista kuluista 1 200 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.