KKO:1990:95
- Asiasanat
- Haaste
- Tapausvuosi
- 1990
- Antopäivä
- Diaarinumero
- M89/79
- Taltio
- 2225
- Esittelypäivä
A oli muuttanut asumaan Lahdesta Padasjoelle, mutta asunto Lahdessa oli edelleen jäänyt kalustettuna hänen käyttöönsä. Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annettuun lakiin perustuva lunastusvaatimus voitiin antaa A:lle tiedoksi sijaistiedoksiantona myös Lahdessa.
L oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Toimituksesta
Diplomi-insinööri A oli 30.7.1984 tehdyllä kauppakirjalla ostanut Mikkelin maalaiskunnan Suonsaaren kylässä olevan Mannilan tilan RN:o 3:49. Maatilahallitus oli 20.11.1984 oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain säännösten nojalla evännyt kysymyksessä olevalta kiinteistökaupalta maanhankintaluvan. Korkein hallinto-oikeus on 15.10.1985 A:n valituksen hyläten pysyttänyt maatilahallituksen päätöksen. Maatilahallitus oli 8.4.1986 päättänyt lunastaa Mannilan tilan A:lta valtiolle. Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu maatilahallituksen lunastusvaatimus oli annettu A:lle tiedoksi toimituttamalla tiedoksianto 11.4.1986 tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuna sijaistiedoksiantona Lahdessa osoitteessa Paasikivenkatu 2 olevassa talossa asuneelle ja siinä talonmiehenä toimineelle X:lle.
Maatilahallituksen hakemuksen johdosta vireille tulleessa, 24.9.1986 aloitetussa lunastustoimituksessa nro 114 536-2 on A ilmoittanut, ettei hän ollut 11.4.1986, jolloin lunastusvaatimuksen tiedoksianto oli toimitettu sijaistiedoksiantona Lahdessa talossa Paasikivenkatu 2 asuneelle edellä mainitulle talonmiehelle, asunut kysymyksessä olevassa talossa, vaan hän oli edellisenä päivänä muuttanut Padasjoelle. A on katsonut, ettei lunastusvaatimusta ollut esitetty hänelle oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain edellyttämässä järjestyksessä eikä muutoinkaan sanotussa laissa säädetyssä määräajassa ja että maatilahallituksen lunastusoikeus on siten lain 7 §:n 1 momentin nojalla rauennut. Tällä perusteella A on vaatinut toimituksen jättämistä sikseen.
Lunastustoimikunta on asiakirjoista ilmenevän menettelyn jälkeen 14.12.1987 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n vaatimuksen toimituksen sikseen jättämisestä.
Itä-Suomen maaoikeuden ratkaisu 17.1.1989
Itä-Suomen maaoikeus, jonka tutkittavaksi A on saattanut jutun, on kuultuaan maatilahallitusta katsonut esitetyn selvityksen perusteella, ettei A ollut lunastusvaatimuksen sijaistiedoksiannon 11.4.1986 tapahtuessa asunut siinä Lahdessa osoitteessa Paasikivenkatu 2 olevassa talossa, jonka talonmiehelle lunastusvaatimus sijaistiedoksisaajana oli annettu tiedoksi. Maaoikeus on katsonut, ettei lunastusvaatimusta ole oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 7 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa annettu laillisesti tiedoksi ja näin ollen maatilahallitus on menettänyt lunastusoikeutensa. Maaoikeus on kumonnut lunastustoimikunnan toimituksessa suorittamat toimenpiteet muutoin paitsi toimituskustannusten osalta. Suomen valtio on velvoitettu korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Maatilahallitukselle on myönnetty valituslupa 25.9.1989.
Maatilahallitus on vaatinut maaoikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista lunastustoimikunnalle asian vaatimia toimenpiteitä varten. Lisäksi maatilahallitus on vaatinut korvausta kuluistaan maaoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. Maatilahallitus on liittänyt valitukseensa Lahdesta olevan haastemies Y:n kirjallisen todistuksen.
A on antanut pyydetyn selityksen ja siinä vaatinut valituksen hylkäämistä ja korvausta selityksen antamisesta aiheutuneista kuluistaan korkoineen.
Maatilahallitus on valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle säädetyn määräajan jälkeen 19.1.1990 Korkeimpaan oikeuteen toimittanut lisäkirjoituksen ja siinä vaatinut asian palauttamista maaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi kuullakseen asiassa todistajana haastemies Y:tä, jonka todistajaksi kutsumista varten maatilahallituksen esittämän asian käsittelyn lykkäyspyynnön maaoikeus oli päätöksellään hylännyt.
KÄSITTELYRATKAISU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Korkein oikeus on ottanut huomioon edellä mainitun maatilahallituksen tänne määräajan jälkeen toimittaman kirjoituksen.
Jutussa on toimitettu 2.5.1990 suullinen käsittely.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU PÄÄASIAAN 23.8.1990
Perustelut
A:lta oli korkeimman hallinto-oikeuden 15.10.1985 antamalla päätöksellä lainvoimaisesti evätty maanhankintalupa kysymyksessä olevaa Mannilan tilaa koskevan kaupan osalta.
Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26.5.1978 annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla maatilahallituksella on ollut oikeus lunastaa tila ja 7 §:n 1 momentin mukaan lunastusvaatimus on ollut esitettävä A:lle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on lainvoimaisesti evätty. Tiedoksiannot on 11 §:n 2 momentin mukaan ollut toimitettava noudattaen tiedoksiannosta hallintoasioissa 15.4.1966 annettua lakia. Tuon lain 18 §:n 1 momentin mukaan, milloin henkilöä, jolla Suomessa on vakinainen asuinpaikka, ei asunnostaan tai muualta tavata, voidaan tiedoksianto toimittaa sijaistiedoksiantona luovuttamalla asiakirja tai sen sisältävä postilähetys tiedoksianto- tai saantitodistusta vastaan hänen aviopuolisolleen tai muulle hänen kotiväkeensä kuuluvalle henkilölle taikka, jollei tiedoksiantoa näille voida sopivasti toimittaa, muun muassa samassa talossa asuvalle talonmiehelle. Asiakirjan sijaistiedoksiannossa vastaanottanut henkilö on 20 §:n 2 momentin mukaan velvollinen viipymättä toimittamaan sen asianomaiselle ja 22 §:n 1 momentin nojalla tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.
Maatilahallitus on 8.4.1986 päivätyssä kirjeessään, joka on osoitettu A:lle osoitteella Paasikivenkatu 2 A 17, 15110 Lahti, ilmoittanut käyttävänsä sille oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 6 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta lunastaa jutussa kysymyksessä oleva Mannilan tila RN:o 3:49 valtiolle. Tämän kirjeen maatilahallitus on toimittanut Lahdessa olevalle haastemies Y:lle A:lle tapahtuvaa tiedoksiantoa varten.
Haastemies Y on todistajana kuultuna kertonut, että hän oli edellä mainitun tiedoksiantotehtävän maatilahallitukselta saatuaan 11.4.1986 soittanut A:lle osoitteessa Paasikivenkatu 2 A 17 olevaan huoneistoon ja varmistauduttuaan kysymällä keskustelukumppaninsa olleen A ilmoittanut tälle tulevansa hänen luokseen tiedoksiantotehtävän toimittamista varten. Y oli kohta tuon puhelinkeskustelun jälkeen mennyt A:ta tapaamaan, muttei ollut kysymyksessä olevasta huoneistosta tavoittanut A:ta eikä myöskään ketään tämän kotiväkeen kuuluvaa. Tämän jälkeen Y oli samana päivänä toimittanut maatilahallitukselta saamansa kirjeen tiedoksiantamisen tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuna sijaistiedoksiantona samassa talossa Paasikivenkatu 2 tuohon aikaan asuneelle ja talossa talonmiehenä toimineelle X:lle. Y on kertonut, että hän oli ennen sijaistiedoksiantoon ryhtymistään puhelimitse varmistanut Lahden osoitetoimistosta A:n osoitteen tuolloin olleen kirjeeseen merkitty Paasikivenkatu 2 A 17. Y oli kertomansa mukaan sijaistiedoksiantoa toimittaessaan esittänyt X:lle maatilahallituksen puheena olevan 8.4.1986 päivätyn kirjeen alkuperäisenä ja, kuten mainittuun kirjeeseen liitettyyn 11.4.1986 päivättyyn tiedoksiantotodistukseen on merkitty, samalla jättänyt X:lle oikeaksi todistetun jäljennöksen kirjeestä. X on todistajana kuultuna kertonut ottaneensa sanotuin tavoin vastaan A:lle osoitetun kirjejäljennöksen ja toimittaneensa sen Y:ltä saamaansa kehoitusta noudattaen A:n ja tämän vaimon B:n samassa talossa tuolloin olleeseen asuntoon.
Jutun asiakirjoihin on liitetty jäljennös haastemies Y:n allekirjoittamasta 11.4.1986 päivätystä kirjeestä, jossa hän ilmoittaa A:lle edellä kerrotun sijaistiedoksiannon tapahtumisesta ja siitä, että maatilahallituksen 8.4.1986 tekemästä lunastusvaatimusta koskevasta päätöksestä on jätetty oikeaksi todistettu jäljennös talonmiehelle. Tämän kirjeen Y kertomansa mukaan oli lähettänyt tavallisena postilähetyksenä A:lle osoitteeseen Paasikivenkatu 2 A 17.
Jutun asiakirjoista ilmenee, että A on asunut Lahdessa vaimonsa B:n kanssa tämän omistamassa huoneistossa osoitteessa Paasikivenkatu 2 A 17. A on allekirjoittamassaan 10.4.1986 päivätyssä muuttoilmoituksessa ilmoittanut mainittuna päivänä muuttavansa vaimonsa kanssa omistamalleen kiinteistölle Padasjoelle. Lahdessa osoitteessa Paasikivenkatu 2 A 17 oleva asunto oli jäänyt edelleen B:n omistukseen ja niinikään huoneistoon oli jäänyt puolisoiden kotiirtaimistoa. Todistaja X on kertonut muuttoilmoituksen antamisen jälkeenkin havainneensa B:n edelleen asuvan asunnossa ja tavanneensa A:ta talon pihamaalla.
Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:lla Padasjoelle tapahtuneen muuton jälkeenkin on ollut vakinainen asunto myös Lahdessa osoitteessa Paasikivenkatu 2 A 17. Kun häntä asunnostaan tai muualta ei ole tavattu, lunastusvaatimuksen tiedoksianto on voinut tapahtua kerrotulla tavalla sijaistiedoksiantona. Tiedoksianto on tapahtunut edellä mainituissa lainkohdissa määrätyllä tavalla ja säädetyssä ajassa. Lailliset edellytykset valituksenalaisen lunastustoimituksen suorittamiselle lunastusoikeutta koskevalta osalta ovat niin ollen olemassa.
Päätöslauselma
Maaoikeuden päätös muulta kuin maaoikeuden istunnon kuulutuskustannuksia koskevalta osalta kumotaan ja asia jätetään lunastustoimikunnan päätöksen lopputuloksen varaan. Asia palautetaan lunastustoimikunnalle toimituksen jatkamista varten ja tulee lunastustoimikunnan, palauttamisen syy huomioon ottaen, siinä laillisesti menetellä. Asian näin päättyessä ja asian laadun vuoksi asianosaiset saavat itse vastata kuluistaan asiassa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ådahl, Portin, Lehtonen, Haarmann ja Taipale