KKO:1990:176
- Asiasanat
- Yleinen vesialueJakolaki - Asianosainen - Rajankäynti - Vesialue
- Tapausvuosi
- 1990
- Antopäivä
- Diaarinumero
- M88/187
- Taltio
- 3677
- Esittelypäivä
Yleisen vesialueen rajankäyntitoimituksessa oli käyty rajat useiden jakokuntien vesialueita vastaan. Kunta oli omistamansa tilan perusteella erään jakokunnan osakas. Kun toimituksesta aiheutunut oikeudenkäynti koski eräiden muiden jakokuntien vesialueita, kunnalla ei niiden osalta ollut jutussa asianosaisen puhevaltaa. Kunnan valitus jätettiin tutkimatta.
Välirajasta vedessä annetun lain 2 §:n mukaan oli vähäistä saarta käsiteltävä vesialueiden rajankäynnissä ikään kuin se olisi vettä. Kun valtion metsämaata oleva vähäinen saari sijaitsi yleisellä vesialueella, sen ympärillä ei ollut valtion metsämaan muodostamalle vesioikeudelliselle kylälle kuuluvaa vesialuetta.
Vrt. KKO:1954-II-134 .
Kysymys myös niistä seikoista, joiden perusteella ratkaistiin, oliko saarta pidettävä vähäisenä.
L välirajasta vedessä 2 §
ASIAN KÄSITTELY TOIMITUKSESSA JA MAAOIKEUDESSA
Vesihallitus on kirjeellään 28.11.1977 Kouvolan maanmittauspiirin maanmittaustoimistolle jakolain 347 §:ään viitaten pyytänyt maanmittaustoimistoa ryhtymään toimenpiteisiin yleisten vesialueitten rajankäyntitoimituksen suorittamiseksi muun muassa Pyhtään kunnassa. Maanmittaustoimisto on 4.1.1978 antanut määräyksen toimituksen suorittamiseen.
Näin vireille tulleessa toimituksessa, joka on suoritettu loppuun 28.9.1987, toimitusmiehet ovat suorittaneet rajankäynnin, paitsi muualla, Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aluetta olevien Pitkäviirin ja Mustaviirin saarten kohdalla. Pitkäviirin saari on metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion metsämaata ja sen ympärille on muodostettu erillinen vesialue. Mustaviirin saari kuuluu Pyhtään kunnan Suurahvenkosken kylään ja sen ympärille on erotettu erillinen vesialue yhteiseksi niille sanotun kylän taloa N:o 1 oleville tiloille, joilla on osuus tätä taloa olevien tilojen yhteiseen vesialueeseen. Näiden kummankin vesialueen rajat yleistä vesialuetta vastaan on käyty 500 metrin etäisyydelle kahden metrin keskisyvyyden korkeuskäyrästä soveltaen tarpeellisin osin jakolain 224 §:n säännöksiä luonnollisen rajan käymisestä tilusvaihtoja toimittamatta. Metsähallituksen hallinnassa olevaa, valtion metsämaahan kuuluvaa Ormikerin saarta, joka on toimituksessa jäänyt yleisen vesialueen puolelle, on pidetty määräyksiä välirajasta vedessä sisältävän, 23.7.1902 annetun lain 2 §:n 2 momentin tarkoittamana vähäisenä saarena, jolle ei ole määrätty rantamatalan mukaista vesialuetta.
Vaatimukset maaoikeudessa
Metsähallitus on valittanut toimituksesta maaoikeuteen ja muun muassa vaatinut, että Ormikerin saarelle ja sen läheisyydessä sijaitsevalle Ormikerinhelli nimiselle luodolle yhteisesti määrätään muodostettavaksi oma vesialue. Metsähallitus on myös vaatinut, että Pitkäviirin saaren ympärille erotettua vesialuetta laajennetaan saaren pohjoispuolella osittain vedenpinnan yläpuolella olevan hiekkasärkän kohdalla.
Itä-Suomen maaoikeuden päätös 29.3.1988
Kuultuaan Pyhtään kuntaa, Kymen vesi- ja ympäristöpiiriä sekä toimitusinsinööriä maaoikeus on katsonut,
että valtion omistamat, valtion metsämaahan kuuluvat ja metsähallituksen hallinnassa olevat saaret on niihin kuuluvan rantamatalaoikeuden suhteen rinnastettava kylään kuuluviin saariin,
että saarilla on määräyksiä välirajasta vedessä sisältävän lain 2 §:n 1 momentin jälkimmäisen virkkeen nojalla sanotussa momentissa säädetty rantamatalaoikeus saaren koosta riippumatta,
että rantamatalaoikeutta vailla ovat yleisellä vesialueella olevista veden ympäröimistä maa-alueista vain ne, jotka ovat niin vähäisiä, ettei niitä voida pitää saarina, sekä
että mainitun lain 2 §:n 2 momenttiin sisältyvällä vähäisiä saaria koskevalla säännöksellä on merkitystä vain ratkaistaessa sitä, onko kysymyksessä saman pykälän 1 momentissa tarkoitettu selkä.
Maaoikeus on edelleen katsonut, että Ormikeri on vähäinen saari ja että Ormikerinhelli on sellainen alue, jota ei voida pitää saarena.
Mainituin perustein maaoikeus on muuttanut toimitusta siten, että Pitkäviirin ja Mustaviirin saarten ympärille muodostettujen yksityisten vesialueiden lisäksi oli perustettava valtiolle erillinen yksityinen vesialue Ormikerin ympärille välirajasta vedessä annetun lain säännösten mukaisesti.
Maaoikeus on edelleen laajentanut Pitkäviirin saaren ympärille erotettua vesialuetta saaren pohjoispuolella olevan hiekkasärkän kohdalla.
Asia on palautettu toimitusmiehille Ormikerin saaren ympärille perustettavaksi määrätyn yksityisen vesialueen rajojen käymiseksi ja Pitkäviirin saaren ympärille perustetun, maaoikeuden päätöksellä laajennettavaksi määrätyn yksityisen vesialueen rajojen käymiseksi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Vesi- ja ympäristöhallitus sekä Pyhtään kunta ovat hakeneet muutosta maaoikeuden päätökseen. Vesi- ja ympäristöhallitus on vaatinut maaoikeuden päätöksen kumoamista Ormikerin saaren ympärille perustettavaksi määrätyn yksityisen vesialueen osalta ja toimituksen pysyttämistä tältä osin. Pyhtään kunta on vaatinut, että maaoikeuden päätös Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluvien Pitkäviirin, Mustaviirin ja Ormikerin saarten ympärille rantamatalaoikeuden nojalla muodostettavien vesialueiden osalta kumotaan ja asia palautetaan toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi. Valitusten johdosta antamassaan selityksessä metsähallitus on katsonut, ettei Pyhtään kunnalla ole edellä mainituille saarille määrättyjen vesialueitten osalta valitusoikeutta. Muuten metsähallitus on toistaen maaoikeudessa esittämänsä vaatinut valitusten hylkäämistä.
Toimitusinsinööri ja maanmittaushallitus ovat kumpikin antaneet lausunnon.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.12.1990
Käsittelyratkaisu
Pyhtään kunta omistaa erään Munapirtin kylän taloa N:o 1 olevan tilan ja on siten tätä taloa olevien tilojen yhteisen vesialueen osakas. Kunnan valitus ei kuitenkaan koske tuota vesialuetta vaan sellaisia vesialueita, joissa kunta ei ole osakkaana. Näiden vesialueiden osalta kunnalla ei ole jutussa asianosaisen puhevaltaa. Sen vuoksi kunnan valitus jätetään tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Valtion metsämaata oleva Ormikerin saari sijaitsee meressä yleisellä vesialueella yli 10 kilometrin päässä Munapirtin saaresta keskellä aavaa selkää. Peruskartalta mitaten Ormikeri on noin 5,8 hehtaarin kokoinen. Sen maaperä on kauttaaltaan kalliota eikä sillä kasva kuin muutama vähäinen puu ja joitakin pensaita. Sillä ei ole minkäänlaisia rakennuksia. Ei ole esitetty selvitystä siitä, että Ormikeriä nykyisin käytettäisiin kalastuksen harjoittamiseen liittyviin tarkoituksiin taikka että sillä olisi merkitystä virkistys- tai minkään muunkaan käytön kannalta. Korkein oikeus katsoo, että Ormikerin saari on välirajasta vedessä annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vähäinen saari.
Välirajasta vedessä annetun lain 2 ja 3 §:n mukaan Ormikeriä on vähäisenä saarena käsiteltävä valituksenalaisessa rajankäyntitoimituksessa ikään kuin se olisi vettä eikä sen ympärillä siis ole valtion metsämaan muodostamalle vesioikeudelliselle kylälle kuuluvaa vesialuetta.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on määrätty perustettavaksi valtiolle erillinen yksityinen vesialue Ormikerin saaren ympärille ja toimitus jätetään tältä osin pysyväksi. Asia palautetaan toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi Pitkäviirin saaren ympärille muodostetun, maaoikeuden laajennettavaksi määräämän vesialueen osalta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Nikkarinen, Riihelä, Haarmann ja Taipale