KKO:1989:120
- Asiasanat
- PanttausUlosottolaki - Ulosmittaus
- Tapausvuosi
- 1989
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S88/1126
- Taltio
- 2769
- Esittelypäivä
Pankin velkakirjaa vastaan myöntämän lainan vakuutena olivat olleet eräät osakkeet. Osakkeiden ollessa ulosmitattuina sekä tämän että myös eräiden muiden velkojien saamisten suorittamiseksi velallinen oli pankin hänelle myöntämää vekseliluottoa vastaan saamillaan varoilla maksanut lainan. Panttauksen katsottiin olleen voimassa velkakirjalainan sijaan tulleen vekselivelan vakuutena.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Tampereelta olevat liikkeenharjoittaja A ja hänen aviopuolisonsa B olivat saaneet Postipankin Tampereen konttorilta 3.1.1983 tunnustamaansa alkuaan nrolla 694000-9 ja sittemmin nrolla 108-00-00694000-8 merkittyä velkakirjaa vastaan 50.000 markan lainan. Sanottuna päivänä allekirjoittamallaan yleispanttaussitoumuksella A on antanut pankin konttorille omistamansa Asunto Oy Hyhkynportin osakkeet nrot 2488-2549 vakuudeksi muun muassa kaikista niistä sitoumuksista ja saatavista, joista hän tuolloin vastasi tai vastedes tuli vastaamaan pankille. Tämän sitoumuksen perusteella osakkeet olivat olleet aluksi jälkipantattuina pankin konttorille ja sittemmin sen hallussa ensisijaispanttina. A oli Tampereen raastuvanoikeuden maksamismääräystuomarin 3.9.1986 antamalla maksamismääräyksellä velvoitettu suorittamaan pankille lainasta tuolloin vielä maksamatta olleet 30.000 markkaa 18.7.1985 lukien laskettavine viivästyskorkoineen ja korvaamaan pankille maksamismääräyksen hakemisesta aiheutuneet kustannukset 700 markalla. Mainitut osakkeet oli sittemmin ulosmitattu tuohon maksamismääräykseen perustuvan saatavan sekä lisäksi Suomen Yhdyspankki Oy:llä ja Suomen Yritysrahoitus Oy:llä A:lta olleiden saatavien suorittamiseksi, joiden saatavien vakuutena osakkeet olivat olleet jälkipanttaussitoumusten perusteella, sekä vielä A:lle vuoden 1984 toiselta ja vuoden 1985 ensimmäiseltä verokaudelta maksuunpannun liikevaihtoveron viivästysseuraamuksineen ja ulosottomaksuineen suorittamiseksi. Tampereen II kaupunginvoudin ilmoitettua osakkeet myytäviksi 27.5.1987 toimitettavalla pakkohuutokaupalla Postipankki oli 26.5.1987 valvonut osakkeiden huutokauppahinnasta maksettavaksi osakkeita koskeneen yleispanttaussitoumuksen tuottamalla etuoikeudella B:n samana päivänä A:n maksettavaksi asettaman ja viimeksi mainitun hyväksymän 26.7.1987 erääntyneen vekselin nojalla sen pääoman 30.000 markkaa ja perimiskuluja 350 markkaa. Samana päivänä A oli esittänyt Tampereen kaupunginvoudinvirastoon jäljennöksen Postipankin antamasta kuitista, jonka mukaan edellä mainittu Postipankista saatu laina oli korkoineen ja kuluineen maksettu samana päivänä.
Osakkeet on sen jälkeen myyty 27.5.1987 toimitetulla pakkohuutokaupalla 152.000 markan kauppahinnasta. Kaupunginvouti oli 3.7.1987 toimittanut huutokauppahinnan jaon. Kaupunginvouti oli katsonut, että A:n ja B:n Postipankille tunnustamaan velkakirjaan perustunut velka, jonka vakuutena osakkeet olivat olleet, oli esitetyn selvityksen mukaan maksettu, ja että pankin A:lta olevalla edellä mainittuun 26.5.1987 asetettuun vekseliin perustuvalla uudella saamisella ei ollut A:n antaman yleispanttaussitoumuksen nojalla etuoikeutta osakkeiden jälkipanttausten ja lainvoimaisten ulosmittausten tuottamien etuoikeuksien edellä. Sen vuoksi kaupunginvouti on hylännyt Postipankin valvonnan ja määrännyt, että kauppahinnasta oli maksettava 589 markan suuruisten täytäntöönpanokulujen jälkeen jälkipanttausten tuottamalla etuoikeudella ensin Suomen Yhdyspankki Oy:lle 66.885,18 markkaa ja sen jälkeen Suomen Yritysrahoitus Oy:lle 33.114,82 markkaa sekä niiden jälkeen Hämeen lääninverovirastolle etuoikeusasetuksen 7 §:n mukaisin etuoikeuksin edellä mainitut liikevaihtoverot viivästysseuraamuksineen ja ulosottomaksuineen yhteensä 51.411 markkaa.
Valitus Tampereen maistraattiin
Postipankki on lausunut, että kaupunginvoudin kuulutettua osakkeiden pakkohuutokaupan A oli saadakseen huutokaupan peruuntumaan sopinut Postipankin kanssa, että A:n ja B:n lainasta vielä maksamatta ollut osa muutettiin edellä mainituksi vekselivelaksi, jota oli lyhennettävä kahden kuukauden välein. Vekseli oli siten merkinnyt Postipankin ja A:n ja B:n välisen perusvelkasuhteen jatkumista vekseliluottona. Postipankki on vaatinut, että sen valvonta etuoikeusvaatimuksineen hyväksytään.
Kaupunginvoudin kuuleminen ja vastaukset
Kaupunginvouti on antanut valituksen johdosta lausuntonsa, jossa hän on esittänyt valituksen hylkäämistä.
Lääninverovirasto on antamassaan selityksessä katsonut, että A:n ja B:n Postipankilta saama velkakirjalaina, jonka vakuutena osakkeet olivat olleet, oli maksettu 26.5.1987. Tämä velkakirjalaina ja A:n ja B:n saama vekseliluotto olivat eri velkasuhteita. Vekselivelka oli syntynyt osakkeiden ollessa ulosmitattuina. Ulosmittausten vuoksi vekselivelka ei ollut voinut saada velkakirjalainalla ollutta panttioikeutta osakkeisiin.
Suomen Yhdyspankki Oy ja Suomen Yritysrahoitus Oy eivät ole käyttäneet hyväkseen niille varattua tilaisuutta selitysten antamiseen.
Maistraatin päätös 26.11.1987
A oli esitetyn selvityksen mukaan 26.5.1987 maksanut Postipankille velkakirjaan perustuneen velkansa. A:n tunnustamaan vekseliin perustuva velkasuhde oli katsottava uudeksi velkasuhteeksi. Koska A:lla ei ollut oikeutta osakkeiden ulosmittausten jälkeen pantata niitä uudesta velasta, pankin vekselisaatavalla ei ollut pakkohuutokauppahintaan yleispanttaussitoumukseen perustuvaa käteispantin etuoikeutta. Sen vuoksi ja kun huutokauppahinnan jaossa ei ollut näytetty menetellyn virheellisesti, maistraatti on ulosottolain 6 luvun 3 §:n nojalla hylännyt valituksen ja määrännyt, että huutokauppahinnan jako oli säädetyssä järjestyksessä toimitettava.
Turun hovioikeuden päätös 24.8.1988
Hovioikeus, jossa Postipankki on toistanut vaatimuksensa, on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa maistraatin päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 18.11.1988 ja samalla määrätty, että kauppahinnan jako oli toistaiseksi keskeytettävä. Hämeen lääninverovirasto on antanut pyydetyn vastauksen. Suomen Yhdyspankki Oy ja Suomen Yritysrahoitus Oy sekä A ja B eivät ole käyttäneet näille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.10.1989
Perustelut
Asunto Oy Hyhkynportin osakkeet nrot 2488-2549 ovat olleet A:n 3.1.1983 antaman yleispanttaussitoumuksen nojalla Postipankki Oy:llä vakuutena A:n ja B:n sanottuna päivänä tunnustamaa velkakirjaa vastaan saaman 50.000 markan määräisen lainan korkoineen ja perimiskuluineen maksamisesta. A on 3.9.1986 annetulla maksamismääräyksellä velvoitettu maksamaan pankille lainasta maksamatta olleet 30.000 markkaa 18.7.1985 lukien laskettavine korkoineen ja maksamismääräyskuluineen. Pankki ja A ovat kuitenkin 26.5.1987 sopineet lainan maksamatta olleen osan muuttamisesta vekselivelaksi, jota tuli määräajoin lyhentää. Tätä varten A on viimeksi sanottuna päivänä antanut pankille tunnustamansa B:n asettaman 26.7.1987 erääntyneen vekselin ja pankki on muun muassa vekselillä nostettuja rahoja vastaan kuitannut lainan korkoineen kokonaan maksetuksi. Toimenpiteen johdosta A:n ja B:n velkakirjalaina on muutettu vekselivelaksi. Pankki ei ole tarkoittanut luopua sillä saamisensa vakuutena olleesta pantista. Panttaus ei ole muutenkaan rauennut, vaan jäänyt olemaan edelleen voimassa velkakirjalainan sijaan tulleen vekselivelan vakuutena. Pankilla on sen vuoksi oikeus saada osakkeiden pakkohuutokauppahinnasta sille panttauksen perusteella kuuluva osuus.
Päätöslauselma
Hovioikeuden ja maistraatin päätökset sekä toimitettu pakkohuutokauppahinnan jako kumotaan ja jako palautetaan ulosottomiehen uudelleen toimitettavaksi.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ådahl, Mörä, Lehtonen ja Rintala