KKO:1988:99
- Asiasanat
- Väärennys - Yleinen vai yksityinen asiakirja
- Tapausvuosi
- 1988
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R87/579
- Taltio
- 3439
- Esittelypäivä
A oli väärentänyt kaksi lääkärintodistusta, joista toisen oli antanut virkalääkäri ja toisen yksityislääkäri. Kun virkalääkärinkään oikeus antaa lääkärintodistuksia ei perustu hänen asemaansa virkamiehenä vaan hänen oikeuteensa lääkärintoimen harjoittamiseen, A:n katsottiin kummankin todistuksen osalta syyllistyneen yksityisen asiakirjan väärennykseen.
Kun A lääkärintodistuksiin työkyvyttömyysaikaa koskevia merkintöjä väärentäen oli pyrkinyt toisen kustannuksella saavuttamaan itselleen taloudellista hyötyä, ei asianhaaroja pidetty erittäin lieventävinä eikä lääkärintodistuksia päästökirjan tai yksityisen antaman mainetodistuksen kaltaisina asiakirjoina.
RL 36 luku 5 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Tampereen raastuvanoikeuden päätös 3.7.1986
Virallisen syyttäjän ja Kansaneläkelaitoksen syytteestä raastuvanoikeus on katsonut syytteen mukaisesti selvitetyksi, että A oli, saatuaan 11.12.1984 lääkäri MarjaLeena Ernvallilta todistuksen, jonka mukaan hän oli ollut sairauden vuoksi työkyvytön 11.-16.12.1984, ja 31.12.1984 lääkäri Pirkko Kyllikki Matiskaiselta todistuksen, jossa viimeksi mainittu päivä oli merkitty hänelle työkyvyttömyyspäiväksi, väärentänyt ensiksi mainitun lääkärintodistuksen osoittamaan työkyvyttömyysaikaa 29.11.-16.12.1984 ja muuttanut allekirjoituspäiväksi 29.11.1984 sekä väärentänyt jälkimmäisen lääkärintodistuksen työkyvyttömyysajaksi 17.12.-31.12.1984. Tämän jälkeen A oli tammikuun alussa 1985 Tampereella, hankkiakseen itselleen hyötyä, antanut väärennetyt lääkärintodistukset työnantajalleen Ahti-rakennusosakeyhtiölle, joka oli niiden perusteella maksanut A:lle perusteetonta sairausajan palkkaa yhteensä 1.792 markkaa sekä anonut nimissään sanottujen todistusten perusteella Kansaneläkelaitoksen Tampereen paikallistoimistolta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Väärennykset oli Kansaneläkelaitoksessa huomattu ja Ahti-rakennusosakeyhtiö oli perinyt liikaa maksamansa sairausajan palkan takaisin A:n kesälomakorvauksesta.
Käyttämällä näin väärentämiään asiakirjoja A oli syyllistynyt kahteen yksityisen asiakirjan väärennykseen. Teot olivat saman rikoksen jatkamista. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on tuominnut A:n rikoslain 36 luvun 5 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta yksityisen asiakirjan väärennyksestä 7 kuukaudeksi vankeuteen sekä velvoittanut hänet suorittamaan Kansaneläkelaitokselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 100 markkaa.
Turun hovioikeuden päätös 6.7.1987
A on muutoksenhakemuksessaan hovioikeudessa lausunut, ettei hänen väärentämiään lääkärintodistuksia voida pitää rikoslain 36 luvun 5 §:ssä tarkoitettuina yksityisinä asiakirjoina, koska ne molemmat olivat terveyskeskuksessa palvelevien virkalääkärien virassaan antamia. Todistuksia oli pidettävä sellaisina matkapassiin verrattavina yleisinä asiakirjoina, joita tarkoitetaan sanotun luvun 4 §:n 2 momentissa. Sen vuoksi hän on vaatinut rangaistuksen lieventämistä.
Hovioikeus ei ole muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on myönnetty valituslupa 16.9.1987 ja samalla määrätty, ettei hovioikeuden päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai, mikäli täytöntöönpano jo on alkanut, ettei sitä ole jatkettava. Virallinen syyttäjä ja Kansaneläkelaitos ovat antaneet pyydetyt vastaukset. Syyttäjän vastaukseen liitetystä selvityksestä ilmenee, että Ernvall on lääkärintodistuksen antaessaan toiminut yksityislääkärinä ja Matiskainen virkalääkärinä terveyskeskuksessa.
A on toistanut hovioikeudessa esittämänsä todeten lisäksi, että yksityisen asiakirjan väärennyksenä hänen tekonsa voisi toteuttaa enintään rikoslain 36 luvun 5 §:ssä tarkoitetun asiakirjan väärennyksen erittäin lieventävien asianhaarain vallitessa.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
A:n hovioikeuden päätöksessä kerrottu väärennysrikos on koskenut ensin yksityislääkärin ja sitten virassa olleen lääkärin hänelle antamia todistuksia. Lääkärintodistukset on täytetty samanlaisille sairausvakuutuslomakkeille ja niihin on merkitty muun muassa työkyvyttömyysaika. Kummassakin todistuksessa olevat tiedot ovat lääkärit vakuuttaneet oikeiksi kunniansa ja omantuntonsa kautta. Virkalääkärinkään oikeus antaa tämänkaltaisia todistuksia ei perustu hänen asemaansa virkamiehenä vaan hänen oikeuteensa lääkärintoimen harjoittamiseen. Sen vuoksi kysymyksessä olevat väärennykset ovat samankaltaisia ja ne molemmat kohdistuvat yksityiseen asiakirjaan.
Kun A lääkärintodistuksiin työkyvyttömyysaikaa koskevia merkintöjä väärentäen on pyrkinyt toisen kustannuksella saavuttamaan itselleen taloudellista hyötyä, ei asianhaaroja voida pitää erittäin lieventävinä eikä lääkärintodistuksia päästökirjan tai yksityisen antaman mainetodistuksen kaltaisina asiakirjoina.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Korkeimman oikeuden täytäntöönpanon kieltämistä koskeva määräys raukeaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ådahl, Nikka- rinen, af Hällström ja Rintala