27.12.1988

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Suomen Kiinteistönvälittäjäin Liitto - Finlands Fastighetsmäklareförbund r.y. on Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab:lle tiedoksi annetun haasteen nojalla ja kannetta kehittäessään esittänyt, että yhtiön kaupparekisteriin 3.1.1964 numerolla 171.154 merkitty toiminimi oli harhaanjohtava ja lainvastainen. Yhdistys oli vuosien mittaan oikaisun saamiseksi kääntynyt kirjelmin eri viranomaisten puoleen huomauttaen, että kun säästöpankeilla ei yhtiön perustamisen aikoihin eikä sen jälkeenkään ollut ollut oikeutta harjoittaa kiinteistönvälitystä, vastaajayhtiön toiminimeä, johon sisältyi sana "säästöpankkien", oli pidettävä toiminimilain tarkoittamalla tavalla harhaanjohtavana.

Yhdistyksen toimenpiteet eivät, huolimatta siitä, että oikeusministeriö oli lausunut käsityksenään, että pankkinimityksen käyttämistä kiinteistönvälitystoiminnassa oli pidettävä kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta annetussa asetuksessa (jäljempänä toiminimiasetus) säädettyjen toiminimen totuudenmukaisuusvaatimusten vastaisena ja valtiovarainministeriö oli katsonut yhtiön toiminimen harhaanjohtavaksi, kuitenkaan olleet johtaneet toivottuun tulokseen. Siksi yhdistys oli toiminimilain 19 §:n säännöksiin vedoten kanteessaan vaatinut, että yhtiön toiminimen rekisteröinti kumottaisiin ja se määrättäisiin poistettavaksi rekisteristä sekä yhtiö velvoitettaisiin korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut.

Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab:n vastine

Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen kumoamista sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Sen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat luonnollisesti säästöpankkiryhmään kuuluvat säästöpankit. Toiminimi ei kuitenkaan osoittanut säästöpankkitoimintaa, vaan yhteyttä säästöpankkiryhmään. Yhtiön toiminimi ei myöskään antanut sellaista kuvaa, että yhtiö toimisi kiinteistönvälittäjänä vain pankkien puolesta. Oli yleisesti tunnettua, että yhtiö otti vastaan toimeksiantoja myös muilta kuin pankeilta. Yhtiön toiminimi ei siten ollut harhaanjohtava.

Yhtiö on myös viitannut toiminimilain 33 §:n säännökseen, jonka mukaan toiminimen rekisteröinti, joka oli tapahtunut ennen toiminimilain voimaantuloa, voitiin kumota vain, jos se olisi ollut mahdollista aikaisemman lain eli toiminimiasetuksen nojalla.

Raastuvanoikeuden päätös 5.3.1985

Harkitessaan kysymystä, onko vastaajayhtiön toiminimi Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab siten yleisöä harhaanjohtava kuin toiminimilain 9 §:ssä tarkoitetaan, raastuvanoikeus on lähtenyt siitä sinänsä epätodennäköisestä olettamuksesta, että yleisö tietää, etteivät pankit saa harjoittaa kiinteistönvälitystä, ja päätynyt näkemykseen, jonka mukaan sana "säästöpankkien" on omiaan antamaan kiinteistönvälitysasetuksen tarkoittamaa palvelua tarvitsevalle myyjälle tai ostajalle harhakäsityksen, että käytettäessä vastaajan kiinteistönvälitysyritystä ja annettaessa sille toimeksianto samalla saavutetaan sellaisia pankkitoimintaan liittyviä rahoitusetuja, joita ei muu laillistettu kiinteistönvälittäjä pysty tarjoamaan, minkä johdosta viimeksimainittu oli vastaajaa huonompi vaihtoehto toimeksiannon saajana.

Tämän perusteella ja kun vastaajalla ei ollut oikeutta pankkitoiminnan harjoittamiseen yhtä vähän kuin sen taustaryhmän muodostavilla säästöpankeilla kiinteistönvälityksen harjoittamiseen, vastaajan toiminimeä Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab oli raastuvanoikeuden käsityksen mukaan pidettävä toiminimioikeudellisesti harhaanjohtavana.

Raastuvanoikeus on katsonut, että periaate, jonka mukaan immateriaalioikeudellinen tunnusmerkki, olipa se tavaramerkki tai toiminimi, ei saa olla miltään osin harhaanjohtava sen tuotteen tai palvelun osalta, jota tunnusmerkki kuvaa tai ilmentää, oli ollut voimassa jo 1.3.1979 voimaantullutta toiminimilakia edeltäneen toiminimiasetuksen voimassaoloaikana ja että tuon asetuksen 11 § oli jo sisältänyt tunnusmerkkioikeuden kannalta perustavaa laatua olevan totuudenmukaisuusperiaatteen, joka itse asiassa on pätevyysperiaate, ja raastuvanoikeuden käsityksen mukaan siten myös pätevyysperuste.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on, hyläten kanteen näyttämättömänä siltä osin kuin siinä on väitetty vastaajan toiminimen tulleen muun lain vastaiseksi, toiminimilain 9 ja 19 §:n nojalla, verrattuna saman lain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan säännökseen, kumonnut vastaajayhtiön toiminimen rekisteröinnin.

Toiminimilain 21 §:n nojalla raastuvanoikeus on kuitenkin määrännyt, että vastaajayhtiön toiminimi sai olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteriin ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan eli kahdeksan kuukautta luettuna siitä, kun raastuvanoikeuden päätös sai lainvoiman.

Vastaaja on velvoitettu korvaamaan 35.000 markalla yhdistyksen oikeudenkäyntikulut jutussa.

Helsingin hovioikeuden tuomio 8.10.1986

Hovioikeus, jossa yhtiö on hakenut muutosta vaatien kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista tai toissijaisesti toiminimen kaupparekisteristä poistamiselle asetetun määräajan pidentämistä 18 kuukaudeksi, on lausunut hyväksyvänsä raastuvanoikeuden ratkaisun perusteluineen valituksessa tarkoitetuin osin ja jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö on velvoitettu suorittamaan yhdistykselle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1.000 markkaa.

Perustelu

Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab:n toiminimi on rekisteröity vuonna 1964. Toiminimilaki, jonka 19 §:n 1 momentin mukaan sanotun lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti rekisteröity toiminimi voidaan kumota, tuli voimaan 1.3.1979. Lain 33 §:n mukaan lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa rekisteröityyn toiminimeen, kuitenkin siten että rekisteröinti, joka on tapahtunut ennen toiminimilain voimaantuloa, voidaan lain 19 §:n 1 momentin nojalla kumota vain, jos kumoaminen olisi ollut mahdollista myös ennen lain voimaantuloa. Vastaajayhtiön toiminimen lainmukaisuus on siten tutkittava myös toiminimiasetuksen mukaan.

Toiminimiasetuksen 11 §:n mukaan toiminimessä ei saanut olla viittausta asiatoimeen, jolla ei ollut yhteyttä haltijan liikkeen kanssa. Vastaajayhtiön toiminimestä ilmenee, että yhtiön toimialana on kiinteistön välitys. Samoin siitä ilmenee liikkeen osakeyhtiömuoto. Nimen säästöpankkiin viittaava osa ei osoita omistus- tai vastuusuhdetta, vaan ilmaisee yhteyden säästöpankkiryhmään. Yhtiön toiminimessä ei siten ole viittausta asiatoimeen, jolla ei olisi yhteyttä haltijan liikkeeseen eikä toiminimi muutoinkaan ole toiminimiasetuksen 11 §:n vastainen.

Toiminimiasetuksessa ei ollut säännöstä, joka olisi kieltänyt harhaanjohtavan toiminimen. On tulkinnanvaraista, oliko tästä huolimatta voimassa periaate, jonka mukaan toiminimi ei saanut olla miltään osin harhaanjohtava. Korkein oikeus katsoo, ottaen huomioon toiminimeen liittyvät arvot, ettei toiminimeä säännöksen puuttuessa voida harhaanjohtavuuden perusteella tulkita toiminimiasetuksen vastaiseksi.

Yhtiön toiminimi ei myöskään ollut sitä rekisteröitäessä voimassa olleen eli vuoden 1931 säästöpankkilain vastainen.

Toiminimilain 19 §:n 2 momentin mukaan rekisteröinti voidaan kuitenkin kumota myös, jos toiminimi on tullut lainvastaiseksi sen jälkeen, kun se on rekisteröity, ja on edelleen lainvastainen. Toiminimilain 33 §:n siirtymäsäännöksessä ei kielletä mainitun momentin soveltamista ennen lain voimaantuloa rekisteröityihin toiminimiin. Vastaajayhtiön toiminimi olisi siis kumottavissa, jos se on rekisteröinnin jälkeen tullut säästöpankkilain vastaiseksi.

Säästöpankkilakia on yhtiön rekisteröinnin jälkeen muutettu vuosina 1969, 1978 ja 1982. Vastaajayhtiön toiminimeä ei voida pitää kiellettynä säästöpankkilain vuonna 1969 muutetun 2 §:n mukaan. Lailla 31.8.1978/680 sanottua pykälää muutettiin liittämällä siihen 5 momentiksi määräys, jonka mukaan yhteisö, jossa säästöpankki yksin tai yhdessä muiden pankkien kanssa omistaa osake- tai osuusenemmistön, voi käyttää toiminimessään pankki- tai säästöpankkinimitystä tai viittausta säästöpankin toiminimeen, jos valtiovarainministeriö antaa siihen luvan. Tämän lainmuutoksen jälkeen toiminimi Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy - Sparbankernas Fastighetsförmedling Ab olisi siis voitu ottaa vain valtiovarainministeriön luvalla. Vastaajayhtiön toiminimen mahdollinen muuttuminen tämän johdosta lainvastaiseksi riippuu siitä, tarkoitettiinko vuoden 1978 säästöpankkilain muutoksella puuttua jo rekisteröityjen toiminimien rekisteröinnin pätevyyteen. Muutoksen valmisteluasiakirjoista ei käy ilmi, että tätä olisi tarkoitettu. Jo rekisteröityihin toiminimiin ei ole myöskään siirtymäsäännöksissä otettu kantaa. Tämän vuoksi ja kun aineettomia oikeuksia koskeva lainmuutos ei yleensä saa takautuvaa vaikutusta ellei toisin ole määrätty, Korkein oikeus katsoo, ettei vuoden 1978 säästöpankkilain muutoksella ole kajottu jo rekisteröityihin toiminimiin. Vuoden 1982 lainmuutos ei vaikuttanut vastaajayhtiön toiminimeen. Vastaajayhtiön toiminimi ei siten ole muuttunut säästöpankkilain vastaiseksi.

Riippumatta siitä, olisiko vastaajayhtiön toiminimeä pidettävä toiminimilain vastaisena vai ei, sen rekisteröinti ei näin ollen ole kumottavissa.

Tuomiolauselma

Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja raastuvanoikeuden päätöksen ja hylkää kanteen.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin, sellaisena kuin tuo lainkohta on 13.3.1964 annetussa laissa, ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan yhtiö ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi yhtiön on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan Korkeimmassa oikeudessa.