KKO:1988:108
- Asiasanat
- Metsästys, Menettämisseuraamus
- Tapausvuosi
- 1988
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 87/486
- Taltio
- 3558
- Esittelypäivä
Ään.
Metsästysseura A:n jäsen oli luvattomasti kaatanut hirven alueella, jolla metsästysseura B:llä tuolloin oli oikeus kaataa hirvi. Hirven arvo kuului B:lle eikä valtiolle.
MetsästysL 66 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Iin kihlakunnanoikeuden päätös 28.5.1986
Muutoksenhaun kohteena Korkeimmassa oikeudessa olevin osin kihlakunnanoikeus on päätöksessään lausunut, että C oli 2.10.1985 Kuivaniemen kunnassa metsästäessään Oulun lääninhallituksen metsästysseura A:lle myöntämän luvan perusteella hirviä mennyt tahallaan lupa-alueen ulkopuolelle ja ampunut naarashirven alueella, jolla hirvenmetsästysoikeus oli kuulunut metsästysseura B:lle. Hirven lihat oli kannettu paikalta ja jaettu ensiksi mainitun metsästysseuran jäsenten kesken.
Kihlakunnanoikeus on sen vuoksi, samalla kun C on tuomittu metsästysrikoksista ja luvattomista metsästyksistä sakkorangaistukseen, metsästyskieltoon, menettämään valtiolle takavarikoitu metsästyskivääri kiikareineen ja korvaamaan valtiolle kaatolupamaksuja ja erään toisen, 3.10.1985 kaadetun hirven arvo elävän riistan ostoarvon mukaisena, velvoittanut C:n maksamaan metsästysseura B:lle vahingonkorvaukseksi seuran metsästysalueella kaatamastaan hirvestä 7.500 markkaa, koska seuralla oli 2.10.1985 ollut lupa alueellaan metsästää yksi aikuinen hirvi.
Rovaniemen hovioikeuden päätös 19.5.1987
Hovioikeus, jossa virallinen syyttäjä ja C ovat hakeneet muutosta, on hirvestä maksettavan korvauksen osalta jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen voimaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 28.8.1987. Muutoksenhakemuksessaan virallinen syyttäjä vaatii, että C velvoitetaan korvaamaan 2.10.1985 tapetun hirven saalisarvo valtiolle eikä metsästysseura B:lle. Metsästysseura on vastannut muutoksenhakemukseen, mutta C ei ole käyttänyt tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelu
Esitetyn selvityksen mukaan metsästysseura B:llä oli 2.10.1985 oikeus kaataa yksi aikuinen hirvi. Metsästysseura olisi siten saanut pyydystää C:n tuona päivänä tappaman hirven ja tappaminen on loukannut metsästysseuran oikeutta. Näin ollen kuuluu tämän hirven arvo metsästyslain 66 §:n 1 momentin nojalla metsästysseuralle. Metsästysseura on myös vaatinut tätä arvoa itselleen.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Takala: Metsästysseura B:llä on 2.10.1985 ollut saamansa kaatoluvan mukaisesta määrästä jäljellä oikeus yhden aikuisen hirven kaatamiseen. Ampumalla hirven metsästysseuran alueella C on loukannut metsästysseuran oikeutta. Metsästysseura ei ole tapahtuman jälkeenkään käyttänyt kaatoluvasta jäljellä ollutta oikeuttaan. Sitä vastoin se on vaatinut tapetun hirven arvoa korvauksena itselleen.
Näillä perusteilla katson, että metsästysseuralla on metsästyslain 66 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada vaatimansa hirven arvo. Sen vuoksi olen Korkeimman oikeuden päätöslauselman mukaisella kannalla.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala (eri mieltä), Ny- bergh, Riihelä, Haarmann ja Roos