10.3.1987

Iin kihlakunnanoikeuden päätös 28.1.1985

Kihlakunnanoikeus on ottanut asian omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi sekä kuultuaan B:tä ja Lapplax Oy:tä lausunut selvitetyksi, että jakokunta oli 28.10.1978 pitämässään kokouksessa päättänyt vuokrata Lapplax Oy:lle jakokunnan vesialuetta 16 hehtaaria 25 vuodeksi.

Koska B oli näyttänyt, että jakokunnan päätös merialueen vuokraamisesta aiheutti huomattavaa haittaa ja taloudellista vahinkoa hänelle ja hän ei ollut jakokunnan vuokraamista koskevaa päätöstä kannattanut, kihlakunnanoikeus on jättänyt puheena olevan 28.10.1978 tehdyn jakokunnan päätöksen alueen vuokraamisesta Lapplax Oy:lle vahvistamatta.

Edelleen kihlakunnanoikeus on ilmoittanut, ettei päätökseen saanut eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 19 §:n mukaan hakea muutosta valittamalla.

Vaatimukset hovioikeudessa

Lapplax Oy on 29.3.1985 hovioikeuteen saapuneessa kantelukirjoituksessaan lausunut seuraavaa:

B, joka oli ollut ainoa muistutuksentekijä asiassa, oli omistanut yhdessä vaimonsa kanssa 1/4 osan Karjalainen nimisestä tilasta RN:o 10:11 Kuivaniemen kunnan Kuivaniemen kylässä. muun muassa B:n osuudesta oli 23.6.1981 maarekisteriin merkityssä halkomisessa muodostettu Käpsä niminen tila RN:o 10:42 samassa kylässä. Lisäksi B omisti osuuden samassa kylässä olevasta Hamina nimisestä tilasta RN:o 10:28, jolla ei kuitenkaan ollut osuutta yhteisiin vesiin tai alueisiin. Koska osuus yhteiseen alueeseen kuului kiinteistölle eikä kiinteistön murto-osien omistajille, B oli voinut käyttää muistutuksenteko-oikeuttaan yhteisalueen osakasten kokouksen päätöstä vastaan vain mainitun Karjalaisen tilan murto-osan omistajana. Yhteisalueen osakasten kokouksessa 28.10.1978 oli ollut läsnä eräs toinen Karjalaisen tilan murto-osan omistaja. Tämä yhteisomistaja oli kannattanut vuokrauspäätöstä. Koska Karjalaisen tilan osalta kokouksessa oli käytetty sille kuuluvaa päätöksenteko-oikeutta, B:llä ei tilan murto-osan omistajana ollut enää muistutuksenteko-oikeutta asiassa. B:n kuuleminen asiassa oli oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut asian lopputulokseen.

Kihlakunnanoikeuden ilmoitus, ettei sen päätökseen eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 19 §:n mukaan saanut hakea muutosta valittamalla, oli virheellinen.

Näiden oikeudenkäynnissä tapahtuneiden virheiden vuoksi yhtiö on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 4 kohdan nojalla vaatinut, että kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan kihlakunnanoikeuteen uudelleen käsittelemistä ja laillisen valitusosoituksen antamista varten.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 30.10.1985

Kysymyksessä oleva yhteisalueen osakasten tekemä alueen vuokrausta koskeva päätös oli eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 12 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla alistettu kihlakunnanoikeuden tutkittavaksi. Kihlakunnanoikeus oli jättänyt päätöksen vahvistamatta. Saman lain 19 §:n mukaan sellaiseen päätökseen, jonka oikeus on antanut sanotun lain 7, 14, 16 ja 18 §:n nojalla, voitiin hakea muutosta hovioikeudessa valittamalla. Tuo säännös sisälsi kiellon hakea valittamalla muutosta mainitun lain 12 §:n 1 momentin nojalla annettuun oikeuden päätökseen. Näin ollen kihlakunnanoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti ilmoittaessaan kantelun alaisessa päätöksessään, ettei päätökseen saanut pääasian osalta hakea muutosta hovioikeudessa valittamalla.

Yhteisalueen osakasten vuokrausta koskevaa päätöstä tehtäessä B oli yhdessä vaimonsa kanssa omistanut murto-osan Karjalaisen tilasta RN: 10:11, olla oli ollut osuus nyt kysymyksessä oleviin vesiin ja muihin yhteisiin alueisiin. Nyt B ja hänen vaimonsa omistivat yhdessä murto-osan Käpsän tilasta RN:o 10:42, joka oli muodostettu halkomalla Karjalaisen tilasta ja jolla oli osuus yhteisiin alueisiin.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan eräs toinen Karjalaisen tilan murto-osan omistajista oli ollut läsnä yhteisalueen osakasten 28.10.1978 pidetyssä kokouksessa ja kannattanut yhteisalueen osakasten päätöstä alueen vuokraamisesta yhtiölle.

Huolimatta mainitun yhteisomistajan osallistumisesta vuokrauspäätöksen tekemiseen B:llä oli ollut oikeus tehdä muistutuksensa yhteisalueen osakasten tekemää alueen vuokrausta koskevaa päätöstä vastaan. B kuuleminen yhteisalueen osakasten tekemän päätöksen alistusasiassa ei niin ollen ollut ollut oikeudenkäyntivirhe.

Näistä syistä hovioikeus on katsonut, ettei kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin.

Perustelut

B, joka ei ole kannattanut kysymyksessä olevan alueen vuokraamista koskevaa osakasten kokouksen päätöstä, on eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 14 §:n 3 momentissa olevia ohjeita noudattaen ennen päätöksen vahvistamista koskevan alistusasian käsittelyä 8.12.1983 kihlakunnanoikeudessa antanut 25.10.1983 Iin tuomiokunnan tuomarille kirjallisesti muistutuksensa päätöstä vastaan. Tämä pelkästään oikeudenkäyntimenettelyssä noudatettavia ohjeita koskeva määräys ei merkitse sitä, että lain 12 §:ssä tarkoitettu alistusasia muuttuisi lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi moitejutuksi. Kun kihlakunnanoikeus näin ollen on antanut päätöksensä sanotun 12 §:n nojalla, siihen ei lain 19 § huomioon ottaen saa hakea muutosta hovioikeudessa valittamalla.

Näillä ja B:n muistutuksenteko-oikeutta koskevalta osalta hovioikeuden mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian laatuun nähden B saa pitää vahinkonaan hänelle vastauksen antamisesta täällä aiheutuneet kulut.