25.8.1986

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Hollolan kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä 20.3.1984 julistamassaan päätöksessä katsonut tosin selvitetyksi, että M oli kevään ja kesän 1976 aikana Nastolan kunnan Immilän kylässä luvatta rakentanut omistamalleen kiinteistölle kesämökin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut jatkuva rikos. Luvattomasta rakentamisesta saattoi rakennuslain 146 §:n mukaan kovimpana rangaistuksena seurata sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, joten syyte siitä olisi rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tullut nostaa kahdessa vuodessa. Sen vuoksi ja kun M oli haastettu asiaan vastaajaksi vasta 28.2.1984, kihlakunnanoikeus on hylännyt keväällä ja kesällä 1976 Nastolassa tapahtuneesta luvattomasta rakentamisesta M:ään kohdistetun syytteen vanhentuneena.

Kouvolan hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä oli saattanut jutun ja katsoen, ettei syyteoikeuden vanhentuminen ollut syytettä nostettaessa vielä alkanut, vaatinut kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoamista ja M:n tuomitsemista rangaistukseen luvattomasta rakentamisesta, on päätöksessään 23.5.1985 lausunut, että M oli kevään ja kesän 1976 aikana Nastolan kunnan Immilän kylässä ilman lupaa rakentanut omistamalleen kiinteistölle uudisrakennuksena lomarakennuksen. M ei ollut jälkeenpäinkään saanut lomarakennukselleen lupaa. Rakennusta ei ollut syytteen nostamiseen eli 28.2.1984 mennessä myöskään purettu.

Menettelyllään M oli syyllistynyt rakennuslain 7 §:n 1 momentissa kiellettyyn ja saman lain 146 §:n 1 momentissa rangaistavaksi säädettyyn uudisrakennuksen rakentamiseen vastoin rakennuslain säännöksiä. Mainitun rakennuslain säännösten rikkomisena rangaistavan rikoksen, joka oli alkanut uudisrakennuksen rakentamisella, syytteeseenpanon vanhentuminen alkoi vasta luvattoman rakentamisen aikaansaaman lainvastaisen tilan lakatessa. Sanottu tila oli jatkunut ainakin 28.2.1984 saakka. Syyteoikeus ei siten ollut vanhentunut.

Sen vuoksi hovioikeus on kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoten rakennuslain 7 §:n 1 momentin, 130 §:n 1 momentin ja 146 §:n 1 momentin nojalla tuominnut M:n keväällä 1976 - 28.2.1984 tehdystä rakennuslain säännösten rikkomisesta neljäänkymmeneen 52 markan päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.080 markkaa.

VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI

M on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut syytteen hylkäämistä vanhentuneena. Valituslupa on myönnetty 2.9.1985. Virallinen syyttäjän on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Portin: Kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla harkitsen oikeaksi kumota hovioikeuden päätöksen ja jättää asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.