KKO:1986-II-69
- Asiasanat
- Osakeyhtiö - Hallituksen jäsenen vastuuEnnakkoperintälaki
- Tapausvuosi
- 1986
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S 85/968
- Taltio
- 1873
- Esittelypäivä
Osakeyhtiö, jolla oli toimitusjohtaja, oli jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua. Yhtiön hallituksen jäsen A oli säännöllisesti osallistunut hallituksen kokouksiin, joissa oli käsitelty yhtiön toiminnassa jatkuvasti ilmenneitä taloudellisia vaikeuksia. Niistä tietoisena hänellä oli velvollisuus valvoa, että sanotut suoritukset tulivat asianmukaisesti maksetuiksi. Kun hän oli tämän laiminlyönyt, hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle noiden suoritusten maksamatta jäämisestä aiheutunut vahinko.
Vrt. KKO:1973-II-94
Toimitusjohtajan ja hallituksen tehtäviä koskevilla uuden osakeyhtiölain säännöksillä ei ollut muutettu hallituksen jäsenelle kuulunutta velvollisuutta valvoa ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen asianmukaista suorittamista.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin raastuvanoikeuden päätös 8.3.1983
Raastuvanoikeus on lääninveroviraston ajamasta kanteesta lausunut selvitetyksi, että 1.3.1979 ja 10.9.1980 väliseltä ajalta oli sittemmin konkurssiin asetetussa Ruutukuva Oy:ssä laiminlyöty säädetyssä määräajassa suorittaa valiolle ennakkopidätystä yhteensä 197.745 markkaa ja työnantajan sosiaaliturvamaksua yhteensä 43.508 markkaa sekä että A ja eräät muut henkilöt olivat sanottuna ajanjaksona toimineet yhtiön hallituksen jäseninä eripituisia aikoja, A 10.10.1979 - 10.9.1980. Kun A enempää kuin kukaan muukaan hallituksen jäsenistä ei ollut näyttänyt, että hän olisi vapautunut velvollisuudesta vastata kanteessa vaadittujen ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen suorituksen laiminlyömisestä tai että hänen vastuunsa olisi rajoitettu, raastuvanoikeus on velvoittanut A:n yhteisvastuullisesti eräiden muiden hallituksen jäsenten kanssa maksamaan valtiolle korvaukseksi sille aiheutuneesta vahingosta 10.10.1979 ja 10.9.1980 väliseltä ajalta suorittamatta jäänyttä ennakonpidätystä 174.954 markkaa ja työnantajan sosiaaliturvamaksua 31.008 markkaa vastaavat 205.962 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 22.10.1982. Lisäksi A:n tuli yhteisvastuullisesti muiden hallituksen jäsenten kanssa korvata valtiolle sen oikeudenkäyntikulut 1.200 markalla.
Helsingin hovioikeuden tuomio 3.7.1985
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi muun muassa A oli saattanut jutun, on lausunut selvitetyksi, että A oli toiminut Ruutukuva Oy:ssä sekä osallistunut yhtiön hallintoon ja päätöksentekoon yhtiön hallituksen kokouksissa raastuvanoikeuden päätöksessä mainittuna aikana. Hovioikeus on jättänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen A:n osalta pysyväksi, kuitenkin siten selvennettynä, että tuomitusta korvauksesta oli vähennettävä, mitä siitä saatiin perityksi hallinnollista tietä. A velvoitettiin yhteisvastuullisesti eräiden muiden hovioikeuteen valittaneiden yhtiön hallituksen jäsenten kanssa korvaamaan lääninveroviraston oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 300 markalla.
Vaatimukset korkeimmassa oikeudessa
A on lausunut, että Ruutukuva Oy:ssä oli toimitusjohtaja ja tuotantosihteeri, jotka vastasivat ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen asianmukaisesta suorittamisesta ja jotka molemmat samalla kuuluivat yhtiön hallitukseen. A:n tehtäviin yhtiössä ei kuulunut sanottujen suoritusten valvominen. Hallituksen kokouksissa ei kertaakaan käsitelty maksamatta jäämistä eikä tämä seikka muutoinkaan tullut A:n tietoon. Sosiaaliturvamaksujen suorittamatta jättäminen oli johtunut yhtiön maksukyvyttömyydestä. A:n toiminta yhtiön hallituksen jäsenenä ajoittui uuden osakeyhtiölain 1.1.1980 tapahtuneen voimaantulon molemmin puolin. Tällä lailla on muutettu aikaisemmin voimassa olleita periaatteita osakeyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävien ja vastuun jaosta. Alemmat oikeudet eivät A:n vaatimuksesta huolimatta ole jakaneet valtiolle suoritettavaa korvausta yhtiön hallituksen jäsenten kesken vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:n tarkoitetulla tavalla.
A on vaatinut, että hovioikeuden tuomio hänen osaltaan kumottaisiin ja hänet vapautettaisiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta tai että hänen maksettavakseen tuomittua korvausta ainakin alennettaisiin jakamalla korvausvelvollisuus yhtiön hallituksen jäsenten kesken sen mukaan, miten he ovat myötävaikuttaneet puheena olevien suoritusten maksamatta jättämiseen, sovittelemalla A: maksettavaksi määrättyä korvausta ja jättämällä siitä joko kokonaan tai osittain pois työnantajan sosiaaliturvamaksun osuus.
VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMET
A:lle on 4.10.1985 myönnetty valituslupa. Samalla on määrätty, ettei hovioikeuden tuomiota ollut toistaiseksi pantava täytäntöön tai ettei mahdollisesti jo alkanutta täytäntöönpanoa ollut jatkettava. Lääninverovirasto on antanut siltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Ruutukuva Oy on jättänyt suorittamatta valtiolle raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. A on kuulunut yhtiön hallitukseen raastuvanoikeuden päätöksessä mainitun ajan ja asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tällöin säännöllisesti osallistunut hallituksen kokouksiin, joissa on käsitelty yhtiön toiminnassa jatkuvasti ilmenneitä taloudellisia ongelmia. Hallituksen jäsenenä A on osaltaan ollut vastuussa yhtiön hallinosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tietoisena yhtiön taloudellisista vaikeuksista hänellä on ollut velvollisuus valvoa, että ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut tulivat asianmukaisesti maksetuiksi. Tämän valvontavelvollisuutensa hän on laiminlyönyt, minkä vuoksi hän on vastuussa noiden suoritusten maksamatta jäämisestä valtiolle aiheutuneesta vahingosta. Sosiaaliturvamaksujen suorittamisen laiminlyöntiä, joka on jatkunut raastuvanoikeuden päätöksessä mainitun pitkähkön ajan, ei voida pitää yhtiön maksukyvyttömyydestä johtuneena.
Osakeyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen tehtäviä koskevilla uuden osakeyhtiölain säännöksillä ei ole muutettu hallituksen jäsenelle kuulunutta velvollisuutta valvoa ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen asianmukaista suorittamista, joten A:n vastuu noiden suoritusten maksamatta jäämisestä koskee myös tuon lain voimaantulon jälkeistä aikaa.
Alemmat oikeudet eivät ole antaneet lausuntoa A:n vaatimuksesta, että valtiolle maksettava korvausmäärä olisi jaettava korvausvelvollisten kesken. Ottaen huomioon, että lääninverovirasto on ryhtyessään hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen perimään puheena olevia maksamatta jääneitä suorituksia esitetyn selvityksen mukaan vaatinut A:lta ainoastaan pääluvun mukaista osuutta 62.452,80 markkaa hovioikeuden tuomitsemasta määrästä 205.962 markasta, Korkein oikeus ei tässä jutussa anna lausuntoa sanotusta A:n vaatimuksesta. Hovioikeuden tuomitseman määrän sovitteluun ei ole aihetta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. A velvoitetaan suorittamaan lääninverovirastolle korvaukseksi sille vastauksen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista 300 markkaa. Jutun näin päättyessä raukeaa määräys hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon keskeyttämisestä.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Heinonen, Portin, Riihelä ja Lindholm