5.3.1986

Vaatimukset Kajaanin kihlakunnanoikeudessa

Virallinen syyttäjä on kertonut, että Pentti ja Senja H olivat 12.5.1980 ja 11.1.1982 välisenä aikana Paltamossa, Pentti H P Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä Senja H yhtiön hallituksen puheenjohtajana lääninverovirastolle kuukausittain yhtiön edellisen kalenterikuukauden aikana työntekijöilleen maksamista palkoista, toimitetuista ennakonpidätyksistä ja maksettavista työnantajan sosiaaliturvamaksuista tehtäviin ilmoituksiin merkinneet ne todellista pienemmiksi ja siten tahallaan vääriä tietoja antamalla pidättäneet valtiolta huhti-, touko- ja elokuulta 1980 sekä heinä- ja joulukuulta 1981 ennakonpidätyksiä yhteensä 277.617 markkaa ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yhteensä 63.383 markkaa. Sen vuoksi ja kun veron ja maksun määrä, josta rikoksella oli ollut tarkoitus vapautua, oli ollut suuri ja kun rikosta oli, huomioon ottaen rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan, pidettävä törkeänä, syyttäjä on vaatinut Pentti ja Senja H:n tuomitsemista rangaistukseen yksin teoin tehdyistä jatketuista törkeästä veropetoksesta ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain säännösten rikkomisesta.

Oulun lääninverovirasto on yhtynyt syytteeseen ja vaatinut ennakkoperintälain 62 §:n nojalla Pentti ja Senja H:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle siltä pidätetyt ennakonpidätykset kaksinkertaisesti. Korvauksesta oli vähennettävä sittemmin kokonaan suoritettu ennakonpidätys, joten korvattavaksi jäi 277.617 markkaa 5 prosentin korkoineen 28.6.1983 lukien. Lisäksi lääninverovirasto on pyytänyt, että Pentti ja Senja H velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti korvaamaan lääninveroviraston oikeudenkäyntikulut.

Kihlakunnanoikeuden päätös 28.6.1983

Kuultuaan Pentti ja Senja H:ta heihin kohdistetuista vaatimuksista kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Pentti H oli Paltamossa P Oy:n maksuliikenteestä vastaavana toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä yhtiön puolesta Oulun lääninverovirastolle ilmoittanut kuukausivalvontailmoituksissa ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut todellista pienempinä seuraavasti:

Pentti H oli yhtiön puolesta 1980 ja 1981 vuosivalvontailmoituksissa omatoimisesti ilmoittanut maksetut palkat, niistä suoritettavat ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut oikein. Virheellisten tietojen antaminen kuukausivalvontailmoituksissa oli johtunut yhtiön maksuvaikeuksista ja niiden tarkoituksena oli ollut maksuajan saaminen. Senja H oli P Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja yhtiössä toimivana osakkaana laiminlyönyt heti havaitessaan edellä mainittujen kuukausivalvontailmoitusten virheellisyyden ryhtyä toimiin virheellisten ilmoitusten oikaisemiseksi.

Pentti ja Senja H:n toiminnan johdosta pidätettyjä määriä ei ollut suoritettu määräajassa valtiolle.

Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Pentti H:lla olisi ollut hänen antaessaan virheelliset kuukausivalvontailmoitukset ja mieltäessään verotuksen kannalta ratkaisevaksi oikein annetut vuosivalvontailmoitukset tahallisuuden edellyttämä tietoisuus kuukausivalvontailmoitusten merkityksestä valtiolle maksettavien ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen kannalta. Edelleen kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä Senja H:n tienneen kuukausivalvontailmoitusten antohetkellä niiden virheellisyydestä. Pentti ja Senja H:n syyksi luetut teot olivat saman rikoksen jatkamista.

Kihlakunnanoikeus on hylännyt syytteen työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain säännösten rikkomisesta työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n nojalla, koska teko oli johtunut P Oy:n maksukyvyttömyydestä, sekä korvausvaatimuksen verosta ja tuominnut Pentti ja Senja H:n kummankin ennakkoperintäasetuksen 32 §:n 1 momentin, ennakkoperintälain 1 §:n 1 momentin, 19 §:n 2 momentin ja 63 §:n 1 momentin sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta ennakkoperintälain säännösten rikkomisesta, Pentti H:n 40:een 40 markan ja Senja H:n 30:een 30 markan päiväsakkoon. Sen ohessa Pentti ja Senja H on velvoitettu korvaamaan lääninveroviraston oikeudenkäyntikulut jutussa 1.000 markalla.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 12.4.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä ja lääninverovirasto olivat saattaneet jutun, on katsonut selvitetyksi, että Pentti H oli yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä merkinnyt syytteessä mainittuihin ilmoituksiin ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrotuilla määrillä todellisia pienemmiksi ja palkat näitä määriä vastaavasti todellisia pienemmiksi. Senja H, joka oli ollut yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja joka oli osallistunut yhtiön toimintaan, oli tiennyt siitä, että Pentti H oli yhtiön puolesta antanut lääninverovirastolle edellä sanotuin tavoin virheelliset kuukausi-ilmoitukset. Pentti ja Senja H olivat pidätettyjen ja suoritettujen ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen valvontaa varten annettavissa vuosi-ilmoituksissa ilmoittaneet ne virheellisistä kuukausi-ilmoituksista huolimatta oikean suuruisina.

Hovioikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Pentti ja Senja H olisivat menetellessään edellä kerrotuin tavoin tahallaan pidättäneet tai yrittäneet pidättää valtiolta veroa ja maksua. Heidän viakseen kuitenkin jäi, että he olivat, Pentti H yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä ja Senja H yhtiön hallituksen puheenjohtajana 12.5.1980, 10.6.1980, 10.9.1980, 10.8.1981 ja 11.1.1982 laiminlyöneet sanotun yhtiön työntekijöille maksetuista palkoista palkanmaksun yhteydessä pidätettyjen, kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainittujen yhteensä 277.617 markan määräisten ennakonpidätysten ja näiden palkkojen osalta kihlakunnanoikeuden päätöksessä todettujen yhteensä 63.383 markan määräisten työnantajan sosiaaliturvamaksujen suorittamisen valtiolle määräajassa. Jutussa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että työnantajan sosiaaliturvamaksujen suorittamatta jättämisen syynä olisi ollut yhtiön maksukyvyttömyys.

Näillä perusteilla hovioikeus on tuominnut Pentti ja Senja H:n kihlakunnanoikeuden heidän syykseen lukeman rikoksen asemesta kummankin ennakkoperintälain 4 §:n , 10 §:n 1 momentin, 19 §:n 2 momentin ja 63 §:n 1 momentin, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:n 1 momentin sekä rikoslain 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla yksin teoin tehdyistä jatketuista ennakkoperintälain ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain säännösten rikkomisesta, Pentti H:n 50:een 40 markan ja Senja H:n 50:een 30 markan päiväsakkoon. Sen ohessa hovioikeus on velvoittanut Pentti ja Senja H:n yhteisvastuullisesti suorittamaan lääninverovirastolle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 300 markkaa.

Perustelut

Ennakkoperintälain 19 §:n ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:n mukaan työnantajan on suoritettava valtiolle työntekijän palkasta ennakonpidätyksenä pidättämänsä määrä ja työnantajan sosiaaliturvamaksu viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä. Jos työnantaja osaksi tai kokonaan laiminlyö sanottujen määrien suorittamisen määräajassa, lääninveroviraston on ennakkoperintälain 22 §:n ja 25 b §:n sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 10 §:n nojalla viivytyksettä maksuunpantava laiminlyöty määrä veronlisäyksineen ja -korotuksineen. Pentti ja Senja H ovat, Pentti H menettelemällä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla ja Senja H menettelemällä kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla välttäneet sen, että laiminlyödyt ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut olisi viivytyksettä maksuunpantu. Pentti ja Senja H ovat näin ollen tahallaan vääriä tietoja antamalla pidättäneet valtiolta ne määrät, jotka heidän olisi tullut ennakkoperintälain 19 §:n ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:n mukaisesti suorittaa valtiolle määräaikoina ja he ovat siten syyllistyneet veropetokseen. Se seikka, että he ovat myöhemmin vuosi-ilmoituksessa oma-aloitteisesti ilmoittaneet maksamansa palkat oikean suuruisina, ei poista jo täytettyä veropetosrikosta.

Veropetosta Pentti ja Senja H eivät ole tehneet vapautuakseen verosta ja sosiaaliturvamaksusta, vaan saadakseen lykkäystä niiden suorittamiseen. Tähän nähden ja huomioon ottaen muut rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat verorikosta on, pidätetyn veron ja maksun suuruudesta huolimatta, pidettävä vähäpätöisenä. Rikoksen teko on sekä Pentti ja Senja H:n kohdalta johtunut anteeksi annettavasta ajattelemattomuudesta. He ovat vuosi-ilmoituksissa korjanneet virheelliset kuukausi-ilmoitukset omasta aloitteestaan. Heidän rikollinen menettelynsä on jo johtanut tuntuvaan veronkorotukseen. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei yleinen etu vaadi ennakkoperintälain 62 §:ssä säädetyn korvausvelvollisuuden tuomitsemista kaksinkertaisena siitä aiheutuvine 277.617 markan rangaistuksenluonteisine seuraamuksineen.

Pentti ja Senja H ovat myöhemmin suorittaneet lääninverovirastolle valtiolta veropetoksella pidättämänsä määrän veronlisäyksineen ja -korotuksineen.

Lainkohdat

Ennakkoperintälaki 19 § 2, 21a § ja 62 §

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettu laki 5 § 1 ja 18 § 1

Rikoslaki 38 luku 11 § 1, 3 luku 5 § 3 ja 7 luku 2 §.

Päätöslauselma

Pentti ja Senja H tuomitaan kumpikin hovioikeuden heidän syykseen lukemien rikosten ja niistä tuomitsemien rangaistusten asemesta jatketusta veropetoksesta (rikoksen tekoaika 12.5.1980 - 11.1.1982), Pentti H 70:een 40 markan päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.800 markkaa ja Senja H 70:een 30 markan päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.100 markkaa.

Korkein oikeus jättää tuomitsematta ennakkoperintälain 62 §:ssä säädetyn korvauksen kaksinkertaisena.

Pentti ja Senja H velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan lääninverovirastolle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 400 markkaa.