11.6.1985

Tampereen raastuvanoikeuden päätös 7.2.1984

Raastuvanoikeus on silkkipainaja A:n kanteesta lausunut hänen kertoneen, että hän oli ollut Lipputaito Oy:n palveluksessa 10.6.1980 lähtien siihen saakka, kunnes työsuhde oli yhtiön taholta 14.4.1983 purettu. Työsuhteen purkamisen perusteeksi yhtiö oli ilmoittanut, että A oli anastanut yhtiön omaisuutta sekä menetellyt työsopimuslain 15 ja 16 §:n vastaisesti. Kun hän ei ollut syyllistynyt sanottuihin rikkomuksiin ja työsuhde oli purettu työsopimuslain vastaisesti, hänellä oli oikeus saada korvausta yhtiöltä.

Raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, ett A ollessaan työsopimuslain 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa yhtiöön olisi syyllistynyt työsopimuslain 15 tai 16 §:ssä kuvattuun menettelyyn. A:n käyttämästä kaapista oli tosin löytynyt vähäinen määrä yhtiön väripigmenttiä, mutta oli jäänyt selvittämättä, että A:n aikomuksena olisi ollut anastaa itselleen tuo väripigmentti. Tämän vuoksi ja kun ei ollut näytetty muutakaan perustetta, jolla yhtiö olisi ollut oikeutettu purkamaan A:n työsuhteen, raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle yhden kuukauden irtisanomisajan palkkana 3.390 markkaa 25 penniä ja vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 20.341 markkaa 50 penniä, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 18.1.1984 lukien, sekä korvaamaan valtiolle sen varoista A:n oikeudenkäyntiavustajalle maksettuna palkkiona ja kulujen korvauksena yhteensä 1.735 markkaa 85 penniä.

Turun hovioikeuden tuomio 14.9.1984

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhtiö oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan valtiolle sen varoista A:n oikeudenkäyntiavustajalle hovioikeudessa maksettu palkkio 600 markkaa.

Perustelut

A:n käyttämästä, yhtiön tiloissa olleesta kaapista on 13.4.1983 löytynyt noin 100 markan arvoinen erä yhtiölle kuuluvaa väripigmenttiä sekä luettelo, joka sisälsi yhtiön asiakkaiden nimiä ja osoitteita. Työsuhteensa aikana A on luovuttanut yhtiöltä hankkimiaan silkkipainoalan tarvikkeita veljelleen, joka on 30.3.1983 ilmoittanut maistraatille alkavansa harjoittaa silkkipainotoimintaa Tampereella. Asiaa tiedusteltaessa A ei ollut halunnut selvittää, mihin hän olisi tarvinnut väripigmenttiä ja asiakasluetteloa. Näillä perusteilla yhtiö oli 14.4.1983 purkanut työsuhteen välittömin vaikutuksin. Toiminnallaan A oli menetellyt tavalla, joka on ollut työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaista sekä omiaan vahingoittamaan työnantajaa. Tapahtuneen johdosta ei voida kohtuudella edellyttää yhtiön pitävän A:ta palveluksessaan vaan sillä on kokonaistilanne huomioon ottaen ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettu tärkeä syy A:n työsopimuksen purkamiseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja A:n kanne hylätään sekä Lipputaito Oy vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta.