25.4.1985

Oulun raastuvanoikeuden päätös 12.6.1980

Virallisen syyttäjän ja Keskusosuusliike Hankkijan syytteestä raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että T oli kesäkuusta 1962 lähtien ollut Hankkijan Oulun konttorin konttoripäällikkönä, jolloin hänen tehtäviinsä oli kuulunut muunmuassa Hankkijan Pohjois-Suomen alueen konttori- ja luottopäällikön tehtävät. T:n oman ilmoituksen mukaan hänen asemansa luottopuolen päällikkönä oli ollut tuolloin osittain itsenäinen kuitenkin niin, että suuremmat luotonannot hänen oli pitänyt alistaa pääkonttorin ratkaistaviksi. T oli vuoden 1975 alkupuolella neuvotellut Raahen kaupungista olevan Rakennusliike M. H. & Kumppanit -nimisen liikkeen edustajan X:n kanssa Hankkijalta rakennusliikkeelle mahdollisesti annettavasta tavaraluotosta. T on oikeudessa ilmoittanut, että hän oli yksin tehnyt päätöksen, jolla rakennusliike sai Hankkijalta tavaraluottoa 25.000 markkaan saakka. X:ää oikeudessa todistajana kuultaessa hän on kertonut edellä mainituista luottoneuvotteluista ja niiden tuloksesta muun muassa, että T oli järjestänyt rakennusliikkeelle Hankkijalta tavaraluottoa, jota vastaavan rahamäärän todistajan käsityksen mukaan joku kolmas henkilö oli jo suorittanut Hankkijalle, jolloin rakennusliikkeen tuli maksaa saamansa luotto takaisin ei Hankkijalle vaan jollekin ulkopuoliselle henkilölle. Myöntämänsä tavaraluoton käytännön järjestelyt olivat T:n oman ilmoituksen mukaisesti tapahtuneet siten, että T oli antanut alaiselleen luottosihteerille määräyksen veloittaa erään Maaperus Oy -nimisen yhtiön tiliä 25.051,53 markalla ja hyvittää rakennusliikkeen M. H. & Kumppanien tiliä vastaavalla summalla, jolloin tiliotteiden mukaan Hankkija oli ollut velkaa kysymyksessä olevan summan rakennusliikkeelle. Tilisiirto oli esitettyjen tiliotteiden mukaisesti päivätty tapahtuneeksi 4.4.1975. Näiden tapahtumien seurauksena oli rakennusliike hankkinut T:n myöntämän tavaraluoton perusteella tavaraa Hankkijalta. Edellä olevan perusteella raastuvanoikeus on katsonut tulleen selvitetyksi, että T:llä tosin oli ollut asemansa perusteella oikeus myöntää tavaraluottoa sanotulle rakennusliikkeelle. Toisaalta hän ei kuitenkaan ole kyennyt esittämään selvitystä siitä, että luoton järjestäminen edellä kerrotulla tavalla olisi perustunut ulkopuolisen henkilön Hankkijalle maksamaan suoritukseen tai että T:llä muutenkaan olisi ollut oikeutta siirtää Maaperus Oy:n tililtä saldoa rakennusliikkeen tilille tai että rakennusliikettä olisi Hankkijan toimesta laskutettu rakennusliikkeen myönnetyn luoton perusteella tekemistä tavarahankinnoista. Sen vuoksi ja koska todistaja X oli kertonut tavaraluotonannon yhteydessä sitoutuneensa maksamaan saamastaan tavaraluotosta korkoa kolme prosenttia kuukaudessa T:lle, raastuvanoikeus on katsonut tulleen näytetyksi, että T oli huhtikuussa 1975 Oulussa saadakseen järjestetyksi rakennusliikkeelle lupaamansa tavaraluoton Hankkijalta ja hankkiakseen itselleen hyötyä valmistuttanut edellä kerrotulla tavalla rakennusliikkeelle 25.051,53 markan plus-saldoa osoittavan väärän asiakastilin. Sen vuoksi raastuvanoikeus on tuominnut T:n rikoslain 36 luvun 5 §:n nojalla yksityisen asiakirjan väärentämisestä 8 kuukaudeksi vankeuteen. T on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistajanpalkkiot 455 markkaa.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 23.9.1982

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä ja T olivat saattaneet jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Hovioikeus on todennut rikoksen tekoajan olleen 4.4.1975. Jutussa tuomittu rangaistus, Vaasan hovioikeuden 25.4.1980 T:lle avunannosta petokseen tuomitsema kuuden ja Turun hovioikeuden 15.1.1981 hänelle valalla vahvistetun perättömän lausuman antamisesta todistajana oikeudessa tuomitsema seitsemän kuukauden vankeusrangaistus yhdistettiin 1 vuodeksi 10 päiväksi vankeutta.

Perustelut

T on toimiessaan osuuskunnan Oulun konttorin konttoripäällikkönä lupautunut toimittamaan rakennusliikkeen omistajalle X:lle tavaraa 25.000 markan arvosta siten, että X suorittaisi osuuskunnalta ostamiensa tavaroiden hinnan vähitellen joko hänelle tai hänen määräämälleen henkilölle maksamalla lisäksi T:lle kuukausittain kolme prosenttia kuukauden aikana ostamiensa tavaroiden hinnasta. Sanotun järjestelyn toteuttamiseksi T on määrännyt erään alaisenaan osuuskunnassa palvelleen toimihenkilön hyvittämään rakennusliikkeen osuuskunnassa ollutta tiliä 25.051,53 markalla niin sanottua virhekirjausmenettelyä käyttäen veloittamalla vastaavan suuruisella summalla Maaperus Oy:n tiliä. Mainittu tilisiirto, joka on ollut perusteeton ja josta ei ole laadittu mitään tositetta, on toteutettu kirjanpitoa suorittaneen tietokoneen avulla syöttämällä 4.4.1975 tietokoneeseen sitä koskevat virheelliset tiedot. Osuuskunnan automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvaa kirjanpitoa näin vääristämällä T on aiheuttanut sen, että rakennusliike on osuuskunnan asianomaisten henkilöiden luottaessa tilitietoihin saanut ostaa tavaraa osuuskunnalta mainittuun 25.051,53 markan määrään asti korvauksetta, ja on mainittu summa peritty rakennusliikkeeltä vasta sitten kun virheellinen tilisiirto oli sattumalta paljastunut. Tietokoneen muistiin sähköisesti, magneettisesti tai muulla tavoin näkymättömään muotoon taltioidut konekieliset tiedostot eivät kuitenkaan ole rikoslain 36 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja. T on toiminut edellä kerrotulla tavalla hankkiakseen itselleen ja rakennusliikkeelle laitonta aineellista etua, itselleen ainakin mainitun koron muodossa maksettavan palkkion. Hänen menettelystään on myös aiheutunut osuuskunnalle rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahan tappio.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että T hovioikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen ja siitä määräämän rangaistuksen asemesta tuomitaan rikoslain 36 luvun 1 §:n nojalla petoksesta 6 kuukaudeksi vankeuteen. Tämä rangaistus sekä hovioikeuden päätöksessä mainitut Vaasan hovioikeuden 25.4.1980 ja Turun hovioikeuden 15.1.1981 tuomitsemat rangaistukset yhdistetään 11 kuukaudeksi vankeutta, josta yhdistetystä rangaistuksesta vähennetään, mitä siihen sisältyvistä rangaistuksista jo on pantu täytäntöön. Muilta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.