KKO:1984-II-165
- Asiasanat
- Rangaistukseen tuomitsematta jättäminen, Virkarikos
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R84/451
- Taltio
- 2259
- Esittelypäivä
RO:n jäsenien syyksi luettiin rikosjuttua ratkaistaessa sattuneet suhteellisen vähäiset virheet, joista ei ollut aiheutunut haittaa tuomituille henkilöille. Jatkettua varomattomuudesta tehtyä virkavirhettä ei kuitenkaan pidetty vähäpätöisenä, koska RL 3 luvun 5 §:n 3 momentti on poikkeussäännös eikä mikään poikkeuksellinen tai erityinen seikka perustellut menettelyn arvostelemista vähäpätöiseksi.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kun Turun HO oli esittelyttänyt itselleen valituksen, jonka instrumenttiasentaja K oli tehnyt Tampereen RO:n 14.2.1983 julistamasta päätöksestä yllytystä perättömän lausuman antamiseen oikeudessa todistajana kuultaessa koskevassa jutussa, HO oli katsonut tarpeelliseksi jättää asiakirjat kanneviskaalille sellaisia toimenpiteitä varten, joihin asiakirjat saattoivat antaa aihetta.
Kanneviskaali oli 6.1.1984 HO:een annetussa virkasyytekirjelmässä lausunut, että RO oli sanotussa jutussa tuominnut
1) K:n hänen syykseen luetusta keväällä 1982 tehdystä jatketusta yllytyksestä perättömän lausuman antamiseen oikeudessa todistajana kuultaessa 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka hänet sovellettujen rikoslain 17 luvun 1 §:n, 5 luvun 2 §:n ja 7 luvun 2 §:n mukaan, huomioon ottaen myös rikoslain 2 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentin säännökset, olisi pitänyt tuomita yli 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, ja
2) eläkeläisen L:n hänen syykseen luetusta 18.10.1982 tehdystä perättömän lausuman antamisesta vastoin parempaa tietoa valan nojalla oikeudessa todistajana kuultaessa 5 kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka hänet sovelletun rikoslain 17 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan, huomioon ottaen myös rikoslain 2 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentin säännökset, olisi pitänyt tuomita vähintään 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Sen vuoksi kanneviskaali oli vaatinut, että jutussa RO:n jäseninä toimineet oikeusneuvosmiehet A, B ja C tuomittaisiin rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla rangaistukseen jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä.
A, B ja C olivat antaneet heiltä virkasyytekirjelmän johdosta vaaditut selitykset ja kanneviskaali oli vastannut selityksiin.
HO p. 5.4.1984 oli katsonut, että A, B ja C olivat syyllistyneet siihen, mistä heille oli vaadittu rangaistusta. Koska kuitenkin rikosta oli pidettävä vähäpätöisenä ja teko oli johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta eikä yleinen etu vaatinut rangaistuksen tuomitsemista, HO oli rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jättänyt A:n, B:n ja C:n rangaistukseen tuomitsematta.
KORKEIN OIKEUS
Kanneviskaali haki muutosta HO:n päätökseen vaatien, että A, B ja C tuomittaisiin rangaistukseen heidän syykseen luetusta jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Kanneviskaalin valitukseen ei vastattu.
KKO p. lausui perusteluinaan:
A:n, B:n ja C:n syyksi jää se, että RO on tuominnut K:n kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, vaikka rikoslain 7 luvun 2 §:n soveltamisen takia rangaistusasteikon alinta rangaistusta ei olisi saanut tuomita, sekä L:n viideksi kuukaudeksi vankeuteen, vaikka sovellettavan rangaistusasteikon mukaan alin rangaistus olisi ollut kuusi kuukautta vankeutta. Virheet sinänsä ovat suhteellisen vähäisiä, eikä niistä ole aiheutunut haittaa tuomituille. Toisaalta HO:n soveltama rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentti on poikkeussäännös, jota on syytä soveltaa rajoitetusti silloinkin, kun on kysymys suhteellisen vähäisistä rikoksista. Syytejuttu, jota ratkaistaessa virheet ovat sattuneet, ei ole siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ollut poikkeuksellisen laaja tai erityisen vaikea. Muutenkaan jutussa ei ole tullut esille sellaista poikkeuksellista tai erityistä seikkaa, jonka perusteella syytettyjen viaksi luettua rikosta olisi pidettävä vähäpätöisenä.
Edellä lausumillaan perusteilla KKO, muuttaen HO:n päätöstä, tuomitsi A:n, B:n ja C:n rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla heidän syykseen HO:n päätöksessä luetusta jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä kunkin saamaan varoituksen.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Heinonen, Hämäläinen, Riihelä ja Lehtonen