KKO:1983-II-19
- Asiasanat
- Saantosuoja
- Tapausvuosi
- 1983
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R78/1297
- Taltio
- 4362/82
- Esittelypäivä
Kolmas henkilö oli vilpittömässä mielessä ostanut esineen. Saantosuojaa koskevat säännökset eivät olleet sovellettavissa, kun esine oli jäänyt oikean omistajan haltuun.
Ään.
Ilman tuottamusta vahingon syntymiseen omistaja ei myöskään ollut velvollinen korvaamaan kolmannen henkilön vahinkoa siitä, että tämä oli maksanut esineestä saantomiehelleen.
IV-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kommandiittiyhtiö A:n kommandiittiyhtiö B:tä vastaan ajamasta kanteesta Helsingin RO p. 11.12.1975 oli lausunut selvitetyksi että, sitten kun C oli saanut omistusoikeuden Fiat 600 D merkkiseen rekisteröimättömään henkilöautoon 31.7.1969 B:n kanssa tekemänsä kirjallisen tilaussopimuksen ehtojen mukaan luovutettuaan B:lle osasuorituksena tuon auton 6 870 markan suuruisesta kauppahinnasta tilaussopimuksessa mainitun 4 500 markan arvoiseksi katsotun Fiat 1500 C merkkisen rekisteröidyn henkilöauton ja suoritettuaan samalle päivälle päivätyn kuitin mukaan sanotun kauppahinnan jäljelle jääneenä osamaksuna 2 370 markkaa, A oli niin ikään 31.7.1969 ostanut C:ltä kyseisen Fiat 600 D merkkisen henkilöauton rekisteröimättömänä sovitusta 5 400 markan suuruisesta kauppahinnasta, jonka A oli samalle päivälle päivätyn kuitin mukaan suorittanut C:lle, ja että B oli kieltäytynyt luovuttamasta A:lle haltuunsa jäänyttä Fiat 600 D merkkistä henkilöautoa, mutta jääneen näyttämättä, että C:n kanssa kerrotuin tavoin tekemä Fiat 600 D merkkistä henkilöautoa koskeva kauppasopimus olisi jollakin perusteella pätemätön. Sen vuoksi ja koska B:n henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies, ilmoittamalla A:lle ennen mainittua kauppasopimusta, että Fiat 600 D merkkinen henkilöauto tultaisiin luovuttamaan asianmukaisesti rekisteröitynä A:lle ja että A voi maksaa tuon auton kauppahinnan B:lle, oli antanut A:lle pätevän aiheen uskoa, että A, maksettuaan sanotun kauppahinnan C:lle, tulisi saamaan ostamansa auton hallintaansa, ja kun se seikka, että edellä mainittu Fiat 1500 C merkkinen henkilöauto oli Helsingin poliisilaitoksen rikososaston toimesta 5.11.1969 takavarikoitu rikoksen kautta saatuna, ei vaikuttanut tämän asian ratkaisuun siitä syystä, että Fiat 600 D merkkinen henkilöauto edelleen oli takavarikoimattomana B:n hallussa, eikä B näin ollen ollut esittänyt perustetta, jonka mukaan B ei olisi velvollinen luovuttamaan Fiat 600 D merkkistä henkilöautoa A:lle tai suorittamaan A:lle korvausta tuon auton nykyisestä arvosta, jonka kohtuulliseksi määräksi RO:n harkinnan mukaan oli katsottava 9 960 markkaa, RO oli velvoittanut B:n luovuttamaan Fiat 600 D merkkisen henkilöauton A:lle tai maksamaan A:lle tuon auton arvona 9 960 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.6.1975 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1 500 markkaa.
Helsingin HO, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, t. 18.10.1978 oli katsonut, vaikka B:n henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies oli ilmoittanut A:lle ensimmäisen kaupan olevan selvän ja A oli tuon ilmoituksen perusteella vilpittömässä mielessä maksanut toisesta kaupasta kauppahinnan C:lle, että, koska sittemmin oli käynyt ilmi, että C oli menetellyt petollisesti luovuttaessaan B:lle osamaksuksi auton, jonka hän oli tiennyt rikoksen kautta saaduksi, ensimmäinen kauppa oli pätemätön eikä C siis ollut saanut omistusoikeutta kanteessa tarkoitettuun autoon. Sen vuoksi ja kun B ei ollut vielä luovuttanut auton hallintaa eikä A siten voinut saada autoon parempaa oikeutta kuin C, HO oli, kumoten RO:n päätöksen, hylännyt kanteen ja velvoittanut A:n suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista RO:ssa 1 700 markkaa.
Kommandiittiyhtiö A:n vastuunalaisen yhtiömiehen kuolinpesän pesänselvittäjä pyysi lupaa hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen. Kommandiittiyhtiö B vastasi hakemukseen.
KKO t. myönsi muutoksenhakuluvan ja tutki jutun.
B oli 31.7.1969 myynyt C:lle Fiat 600 D henkilöauton 6 870 markan hinnasta, josta C maksoi 4 500 markkaa luovuttamalla B:lle Fiat 1500 C henkilöauton sekä 2 370 markkaa käteissuorituksena. B ei kuitenkaan ollut luopunut näin myymänsä auton hallinnasta.
Sittemmin oli ilmennyt, että C oli saanut aikaan kaupan HO:n tuomiossa kerrotulla petollisella viettelyllä. Kauppa oli sen vuoksi pätemätön. Tästä pätemättömyydestä seurasi, että B oli jatkanut Fiat 600 D auton hallintaa omistajana ja ettei B ollut C:n kanssa tekemänsä kaupan perusteella velvollinen luovuttamaan autoa myöskään A:lle, vaikka A:n edustaja oli ostanut auton C:ltä pätemättömyysperusteesta tietämättä ja muutoinkin vilpittömässä mielessä.
B:n puolesta oli vastaukseksi A:n tiedusteluun ilmoitettu, että Fiat 600 D auto oli myyty C:lle, että tämä oli oikeutettu myymään auton edelleen ja että B tuon myynnin perusteella aikanaan luovuttaisi auton siihen oikeutetulle. Tämä ilmoitus ei ollut ollut peruuttamaton sitoumus Fiat 600 D auton vastaisesta luovuttamisesta A:lle.
Ilmoituksen antaessaan B:n edustaja ei ollut tiennyt, että C:n kauppahinnan osasuorituksena B:lle luovuttama auto oli saatu rikoksen kautta, eikä hänellä ollut ollut edes aihetta epäillä C:lle suoritetun autonmyynnin pätevyyttä. A:lle koitunut vahinko siitä, että A maksoi C:lle 5 400 markkaa Fiat 600 D autosta, ei siten ollut aiheutunut B:n edustajan tuottamuksesta.
Näillä perusteilla KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta. Kuolinpesä velvoitettiin suorittamaan B:lle sillä vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista 650 markkaa.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Ketola hyväksyi jutun esittelijän mietinnön, joka kuului: KKO myöntänee muutoksenhakuluvan ja tutkiessaan jutun katsonee, että B:n ja C:n välinen kauppa on petollisella viettelyllä aikaansaatuna B:tä kohtaan pätemätön. Jutussa esitetystä selvityksestä päätellen B:llä on kuitenkin edelleen määräämisvalta vaihto-autona kaupassa saamansa Fiat 1500 C autoon, jota B ei ole velvollinen luovuttamaan kuin lunastusta vastaan, ja hallussaan C:ltä käteissuorituksena saamansa 2 370 markkaa. KKO katsonee näin ollen, että B on luopunut vetoamasta sanotun kaupan pätemättömyyteen. Kauppa on siten jäänyt voimaan, mistä seuraa, että B on velvollinen luovuttamaan A:lle C:n sille myymän Fiat 600 D henkilöauton tai suorittamaan A:lle auton arvon, jona pidettäneen kaupantekohetken mukaista arvoa. Sen vuoksi KKO harkinnee oikeaksi, kumoten HO:n tuomion ja muuttaen RO:n päätöstä, velvoittaa B:n luovuttamaan A:lle sanotun auton tai maksamaan sille auton arvona 6 870 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 17.6.1975 sekä korvaamaan A:lle sillä RO:ssa olleet kulut 1 500 markalla.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Manner ja Hiltunen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Surakka ja Roos