KKO:1983-II-183
- Asiasanat
- Jakolaki - Muita ratkaisuja
- Tapausvuosi
- 1983
- Antopäivä
- Diaarinumero
- M80/30
- Taltio
- 2331
- Esittelypäivä
Ään.
Ks. KKO:1986-II-109
Samat maatilukset oli kahdessa eri lohkomistoimituksessa erotettu kahteen eri tilaan. Toimitukset olivat maarekisteriin merkittyinä tulleet lainvoimaisiksi. Maatilusten osalta tilaja rekisterijärjestelmässä ilmennyttä epäselvyyttä ei voitu poistaa jakolain 231 a §:ssä tarkoitettua jaon täydentämismenettelyä noudattaen vaan ainoastaan OK 31 luvun mukaisessa tuomionpurkumenettelyssä tuossa luvussa säädetyin edellytyksin.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Korpilahden kunnan Kähön kylässä olevien Järvelän tilan omistaja Lauri Pietinen ja Ala-Niiniojan tilan omistaja Jouko Niinioja kumpikin erikseen olivat joulukuussa 1976 hakeneet rajankäyntitoimitusta tiloilleen. Toimituksen suorittamiseen n:olla 104538 maanmittaustoimisto oli antanut määräyksen 7.2.1977. Toimituksen 3.10.1977 pidetyssä alkukokouksessa oli todettu hakemusten lähtökohtana olleen epäselvyyden Järvelän ja Ala-Niiniojan tilojen tiluksista Yläisen Vehkajärven koillispuolella. Järvelän tila ulottui lohkomistoimituksensa kartan mukaan Veijon kylän rajaan. Toisaalta riidanalainen alue oli lohottu yhteisenä metsäveromaana Ala-Niiniojan tilaan. Toimitusmiehet olivat päättäneet keskeyttää rajankäyntitoimituksen käsittelyn. Pietinen oli 26.11.1977 pyytänyt maanmittaushallitukselle lähettämällään kirjeellä JL 231a §:n mukaista jaon täydentämistä toimitusten asiakirjoissa ja kartoissa olevan ristiriitaisuuden selvittämistä varten. Maanmittaushallitus oli 21.1.1978 määrännyt maanmittaustoimiston suorittamaan jaon täydentämistoimituksen. Siinä annetun toimitusmiesten lausunnon mukaan kiistaa ei voitu ratkaista maastossa löytyvien, pöytäkirjoissa selostettujen rajamerkkien perusteella. Järvelän tilan nautinnassa olleeksi pinta-alaksi toimitusmiehet olivat mitanneet 16.4 hehtaaria, kun taas sen alueen, jonka Pietinen katsoi kuuluvan Järvelän tilaan, oli todettu olevan alaltaan 18.5 hehtaaria. Täydentämistoimituksessa, joka oli lopetettu 10.9.1978, toimitusmiehet olivat päättäneet, ettei tilojen RN:ot 5:1 ja 5:6 yhteisenä ollutta metsäpalstaa voitu katsoa kuluvaksi Järvelän tilaan, vaan että Järvelän tila rajoittuu vanhaan Ala-Niiniojan tilan ja yhteismetsäpalstan väliseen rajaan Vehkalammesta alkaen.
Tyytymättömänä toimitusmiesten päätökseen Pietinen oli muutosta hakiessaan vaatinut, että Järvelän tilan rajat käytäisiin sen alueen mukaan, jonka pinta-ala oli 18.5 hehtaaria ja jokia lounaassa rajoittui Veijon kylään, vaikka alue osittain koillisessa jäikin tilan aikaisemmassa nautinnassa olleen alueen sisään.
Kuultuaan Niiniojaa ja pidettyään katselmuksen Pohjois-Suomen MO p. 12.10.1979 oli havainnut Järvelän tilan 3.5.1922 maarekisteriin merkityn lohkomistoimituksen n:o 9415 asiakirjoista, että 28.8.1919 tehdyllä kauppakirjalla Herman Niinioja oli myynyt Kalle ja Helena Pietiselle heidän hallussaan 11.9.1900 tehdyn vuokravälikirjan perusteella olleen Järvelän torpan 15 hehtaarin suuruisen alueen, ja toimituksen kartasta, että raja pyykistä 3 pyykkiin 2 oli merkitty ja piirretty 562 metrin mittaiseksi kun se valituksenalaisessa toimituksessa oli mainittu 607,7 metriksi ja että raja pyykistä 2 pyykkiin 1 oli tuon mittavirheen johdosta arkistokartallakin näkyvistä korjauksista huolimatta tullut piirretyksi väärään paikkaan sekä että karttakuvio 66 oli pelkkä metsämaakuvio, johon muut Järvelän kartan tiluskuviot oli piirretty liittymään epäluonnollisesti. Lisäksi MO oli todennut, että Järvelän tilan muodostamistoimituksesta laadittu kartta oli tehty jäljentämällä isojaon kartasta muutoin paitsi yleismaan osalta, joka oli piirretty liittymään Niiniojan tilan RN:o 5:4 tiluksiin ilman, että esimerkiksi kartan otsikossa olisi siitä mainittu.
Maastossa MO oli todennut, että pyykit n:ot 1 ja 2 olivat toistensa kaltaisia, numeroimattomia nelikulmaisia pyykkejä ja että n:o 1 oli selvästi tarkoitettu rakentaa yhteismaan länsirajalle sekä että yhteismaan itärajalla oli tasasin noin 300 metrin välein toistensalaisia viisareita.
Maanmittauskonttorin muista arkistoasiakirjoista MO oli edellä mainitusta yhteismaasta voinut todeta, että se Järvelän tilan muodostamistoimituksen aikaan oli tilojen RN:o 5:1 ja 5:2 yhteinen. Alkunsa yhteismaa oli saanut siten, että Kähön kylän Niiniojan talon ja Veijon kylän väliin oli vuonna 1790 rekisteröidyssä isojaossa jäänyt pohjoisessa Päijänteen ja etelässä Yläisen Vehkajärven rajoittamana liikamaa, joka oli vuonna 1856 mitattu ja vuonna 1864 keisarin päätöksellä annettu metsäveroa vastaan Niiniojan taloon n:o 5. Kun talo n:o 5 oli halottu osiin 5:1 ja 5:2 vuonna 1806 rekisteröidyssä halkomistoimituksessa ja kun vuonna 1929 tilan RN:o 5:1 omistaja oli myynyt tilan osuuden liikamaahan tilan RN:o 5:6 omistajalle sekä kun vuonna 1929 oli suoritettu ja vuonna 1934 rekisteröity lohkomistoimitus n:o 23546, oli kysymyksessä oleva liikamaa kokonaisuudessaan tullut tilaan RN:o 5:6, joksi tila RN:o 5:2 eri lohkomisen jälkeen oli muodostunut.
Näin ollen ja kun Järvelän tilan nautinta pohjoisessa oli selvästi rajoittunut pyykkiin 1 ja 2 määräämään rajalinjaan eikä toisaalta ollut ulottunut riidan kohteena olevalle alueelle, MO, jättämättä huomioon ottamatta myöskään sitä, että alueen omistus oli tullut riitaiseksi vasta sen jälkeen kun Kähön kylään rajoittuvan Veijon kylän Heinosniemen tilan RN:o 1:66 lohkomistoimituksen n:o 11945 yhteydessä suoritetussa rajakäynnissä oli Lauri Pietiselle lähetetty 10.97 markan suuruinen laski, oli katsonut, ettei ollut syytä muuttaa toimitusmiesten päätöksen lopputulosta.
Lauri Pietinen haki muutosta MO:n päätökseen. Hakemuksen johdosta toimitusinsinööri ja maanmittaushallitus antoivat kumpikin lausunnon.
KKO p. käsitteli jutun. Valituksenalainen jaon täydentämistoimitus oli koskenut Korpilahden kunnan Kähön kylässä olevaa 2,17 hehtaarin suuruista aluetta, joka 25.8.1864 annetulla keisarin päätöksellä oli metsäveroa vastaan luovutettu sanotussa kylässä olevalle Niiniojan perintötalolle N:o 5. Niiniojan perintötalo oli kuitenkin jo vuonna 1806 halottu osiin 5:1 ja 5:2 ja näin edellä mainittu metsäveromaa oli muodostanut näiden tilojen yhteisen alueen. Tilalla RN:o 5:2 suoritetussa, 3.5.1922 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa n:o 9415 oli puheena olevat tilukset toimituskartalle kuvionumeroilla 59, 60 ja 66 merkittyinä erotettu tuossa toimituksessa muodostettuun Järvelän lohkotilaan RN:o 5:3. Edellä mainitulla RN:olla 5:1 merkityllä tilalla ja tilasta RN:o 5:2 muodostuneella Ala-Niiniojan tilalla RN:o 5:6 suoritetussa, 7.2.1934 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa n:o 23546 oli puheena olevat maatilukset toimituskartan kuvionumeroihin 3, 4 ja 5 sisältyvinä yhdistetty Ala-Niiniojan tilaan RN:o 5:6. Sanotut maatilukset olivat näin tulleet kuulumaan kahden eri tilan tiluksiin. Koska lohkomistoimitukset oli merkitty maarekisteriin ja ne siten olivat tulleet lainvoimaiseksi, KKO katsoi, ettei edellä mainittua tila- ja rekisterijärjestelmässä olevaa epäselvyyttä voitu poistaa jakolain 231 a §:ssä tarkoitettua jaon täydentämismenettelyä noudattaen vaan ainoastaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun mukaisessa tuomionpurkamismenettelyssä tuossa luvussa säädetyin edellytyksin. Sen vuoksi KKO kumosi MO:n päätöksen ja poisti toimituksen.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Saarni-Rytkölä: tutkin jutun ja katson, ettei ole syytä muuttaa MO:n päätöstä.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Hämäläinen, Hiltunen ja af Hällström