KKO:1982-II-6
- Asiasanat
- Vahingonkorvauslaki, Korvattava vahinko
- Tapausvuosi
- 1982
- Antopäivä
- Diaarinumero
- V79/985
- Taltio
- 690
- Esittelypäivä
Kaksi koulupoikaa oli kohdistanut ruumiillista väkivaltaa luokkatoveriaan kohtaan sekä kiristänyt häneltä rahaa. Tämä oli joutunut henkiseen pelkotilaan, josta oli aiheutunut poissaoloa koulusta ja joka oli vaikeuttanut hänen mahdollisuuksiaan suoriutua koulutehtävistä kykyään vastaavalla tavalla. Syytetyt tuomittiin rangaistukseen nuorena henkilönä jatketusta rikoksesta, joka käsitti lieviä pahoinpitelyjä ja kiristämisen, sekä velvoitettiin suorittamaan korvausta kivusta ja särystä sekä henkisestä järkytyksestä.
II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Ismo L:n Jari A:ta ja Hannu B:tä vastaan ajamasta syytteestä sekä kuultuaan jutussa Olavi L:ää Ismo L:n, Eini A:ta Jari A:n ja Eino B:tä Hannu B:n holhoojana sekä Raision sosiaalilautakuntaa Piikkiön KO, jossa myös virallinen syyttäjä oli esittänyt Jari A:ta ja Hannu B:tä vastaan rangaistusvaatimuksen, p. 1.11.1977 oli lausunut selvitetyksi, että Jari A oli syksyllä 1975 sekä hän ja Hannu B keväällä 1976 Raisiossa koulurakennuksessa tai koulun pihalla useissa eri tilaisuuksissa yhdessä tai erikseen tahallaan nyrkillä ja avokämmenellä lyömällä sekä potkimalla pahoinpidelleet heidän kanssaan peruskoulun yläasteella samalla luokalla oppilaana ollutta Ismo L:ää kuitenkaan mitään ruumiinvammaa hänelle aiheuttamatta sekä, hankkiakseen itselleen hyötyä, uhkauksilla A keväällä 1976 saanut häneltä tupakkaa ja 1 markan rahaa sekä B maaliskuussa 1976 niin ikään rahaa 1 markan. Edelleen KO oli lausunut, että mainitun menettelyn oli katsottava aiheuttaneen Ismo L:ssä pelkotiloja, joista oli ollut seurauksena koulusta poisjäämisiä niin, että hänen kykynsä seurata opetusta oli häiriintynyt nimenomaan sellaisissa aineissa, joissa säännöllinen tunneillaolo oli keskeinen menestymisen ehto, että hänen todistuksensa keskiarvo oli olennaisesti pudonnut ja että hänen jatko-opiskelunsa lukiossa ja ammattikoulussa oli estynyt. KO oli ottanut rangaistuksen mittaamisessa alentavina seikkoina huomioon, että A ja B olivat teot tehdessään 15 mutta eivät 18 vuotta täyttäneitä ja että heidän tekonsa olivat ainakin osaksi verrattavissa kouluelämässä esiintyvään koulutoverin kiusaamiseen. Sen vuoksi ja kun yleinen etu ei muuta vaatinut, KO oli rikoslain 21 luvun 7 §:n, 31 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentin, 3 luvun 2 §:n ja 5 §:n 2 momentin, 4 luvun 1 §:n sekä 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n ja B:n kummankin nuorena henkilönä tehdystä jatketusta rikoksesta, joka käsittää lieviä pahoinpitelyjä ja kiristämisen, 40:een, A:n 8 ja B:n 10 markan päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa A:n 320 markkaa ja B:n 400 markkaa. KO oli velvoittanut A:n, B:n ja jutussa myös rangaistukseen tuomitun C:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ismo L:lle, korvauksia vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n mukaisesti sovitellen niiden puolta määrää vastaamaan, kivusta ja särystä 1 200, muusta kärsimyksistä 1 500 sekä lukioon pääsyn estymisestä ja jatko-opintomahdollisuuksien menettämisestä 6 000 markkaa, kaikki erät 5 prosentin korkoineen 6.4.1977 lukien. B yksin velvoitettiin korvaamaan Ismo L:lle kiristetyistä rahoista, tältä osin 5 markan määräinen korvausvaatimus enemmälti hyläten, 1 markka. Lisäksi A, B ja C velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikuluista Ismo L:lle 1 000 ja Olavi L:lle 600 markkaa samoin kuin valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 56 markkaa.
Turun HO, jonka tutkittavaksi Ismo L, Jari A ja Hannu B olivat saattaneet jutun, p. 6.6.1979 oli KO:n soveltamien lainkohtien asemesta rikoslain 21 luvun 7 §:n, 31 luvun 4 §:n 1 momentin, 3 luvun 2 §:n ja 5 §:n 2 momentin sekä 7 luvun 2 §:n nojalla jättänyt asian KO:n päätöksen varaan muutoin paitsi että, koska B oli KO:ssa ilmoittanut kiskomalla saaneensa L:ltä rahaa 4 markkaa, B:n L:lle korvaukseksi kiskotuista rahoista suoritettava korvaus korotettiin 4 markaksi ja että L:lle varattiin tilaisuus myöhemmin vaatia A:lta ja B:ltä korvausta rikosten hänelle vastaisuudessa aiheuttamasta haitasta.
Jari A ja Hannu B pyysivät lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemuksiinsa sisällyttivät muutoksenhakemukset.
KKO p. suostui muutoksenhakulupa-anomuksiin ja tutki jutun. Esitetystä selvityksestä ilmeni, että Ismo L:lle olo Jari A:n ja Hannu B:n häneen kohdistaman ruumiillisen väkivallan johdosta aiheutunut kipua ja särkyä sekä että A:n ja B:n menettely oli synnyttänyt L:ssa sielullisen pelkotilan, joka oli johtanut L:n huomattavaan poissaoloon koulusta ja vaikeuttanut hänen mahdollisuuksiaan suoriutua koulutehtävistä kykyään vastaavalla tavalla. Sen vuoksi ja huomioon ottaen A:n ja B:n tapahtuma-aikaisen iän ja kehitystason sekä L:n poissaoloon koulusta vaikuttaneet muut syyt KKO harkitsi oikeaksi siten muuttaa HO:n päätöstä, että A ja B heidän maksettavikseen määrättyjen 1200, 1 500 ja 6 000 markan korvausten asemesta vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan L:lle saman lain 2 luvun 2 §:n ja 6 luvun 1 §:n perusteella kohtuulliseksi katsotuksi korvaukseksi kivusta ja särystä 1 000 sekä henkisestä järkytyksestä 5 000 markkaa KO:n päätöksessä mainittuine 5 prosentin korkoineen 6.4.1977 lukien. Näiden korvausten yhteisvastuulliseen suorittamiseen jutussa myös rangaistukseen tuomittu C osallistui hänen maksettavakseen aikaisemmin tuomitulla määrällä. L:lle varattu tilaisuus myöhemmin ajaa kannetta A:ta ja B:tä vastaan näiden syyksi luettujen rikosten johdosta L:lle vastaisuudessa aiheutuvan haitan korvaamisesta jäi voimaan.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Saarni-Rytkölä ja Pirkko Surakka sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Pentti Surakka ja Mäkinen