KKO:1981-II-87
- Asiasanat
- Pidätysoikeus, Korjaus- ja säilytyskustannukset, Korjaussopimus
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S80/476
- Taltio
- 4399
- Esittelypäivä
Ään
Vrt. KKO:1943-II-80
Auton korjaajalla oli pidätysoikeus autoon maksun saamiseksi paitsi korjauskustannuksista myös niistä säilytyskustannuksista, jotka olivat aiheutuneet siitä, ettei autoa korjauksen valmistuttua ollut kohtuullisessa ajassa noudettu.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A:n B:tä vastaan ajamasta kanteesta Ylöjärven KO 15.12.1977 oli lausunut selvitetyksi, että A oli elokuun alkupäivinä 1977 tuonut henkilöautonsa B:lle korjattavaksi. B oli arvioinut korjauskustannuksiksi 400 markka ja oli sitoutunut toimittamaan autoon tarvittavan uuden tuulilasin. A:n mentyä saman kuun lopulla hakemaan autoaan B oli ilmoittanut vaativansa sovitun 400 markan lisäksi korvaukseksi auton säilyttämisestä tuulilasin odotusajalta 10 - 19.8.1977 400 markkaa. A:n kieltäydyttyä suorittamasta B:n vaatimaa määrää B oli ilmoittanut pidättävänsä ajoneuvon hallinnassaan, kunnes hänen saatavansa oli kokonaisuudessaan suoritettu. A:n suoritettua 18.10.1977 mennessä mainitut B:n vaatimat määrät, B oli edelleen kieltäytynyt autoa luovuttamasta kunnes A oli suorittanut myös tämän jälkeiseltä ajalta korvaukseksi auton säilytyksestä vielä lisäksi 590 markkaa. A:n suoritettua viimeksi mainitun summan 20.10.1977 B oli luovuttanut auton hänelle. Sen vuoksi ja kun B:llä ei ollut kysymyksessä olevan pidätysoikeutensa ohella oikeutta periä A:lta erikseen tämän suorittamaa 990 markan korvausta auton säilyttämisestä, eikä siitä ollut näytetty tehdyn eri sopimustakaan, KO oli, hyläten vaatimukset enemmälti, velvoittanut B:n suorittamaan A:lle auton säilytyksestä perimänsä 990 markkaa 5 prosentin korkoineen 22.11.1977 lukien sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 530 markalla 30 pennillä.
Turun HO, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, t. 1.2.1980 oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan.
Pyytäen valituslupaa B haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja A antoi häneltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.
KORKEIN OIKEUS
KKO t. tutki jutun ja katsoi jutussa jääneen näyttämättä, että B ja A olisivat sopineet siitä, milloin kysymyksessä oleva auto olisi korjausvuorossa ja milloin A:n viimeistään olisi pitänyt toimittaa B:lle autoon kiinnitettävä tuulilasi. Näin ollen B:llä ei ollut oikeutta vaatia korvausta siitä, ettei A ollut toimittanut B:n käyttöön tuulilasia ajoissa. Tämän vuoksi hyväksyttiin A:n vaatimus hänen tältä osin suorittamansa 400 markan palauttamisesta.
Edelleen KKO totesi, että A oli saatuaan tuulilasin korjannut auton sovituilta osin ja ilmoittanut A:lle, että auto voitiin noutaa 20.8.1977. A:n tultua autoa noutamaan vasta seuranneen syyskuun 5 päivänä B oli kieltäytynyt luovuttamasta sitä, jollei A suorittaisi myös korvausta auton säilytyskustannuksista korjaustyön valmistuspäivästä lähtien. A oli kieltäytynyt tästä ja jättänyt korjauslaskun tällöin maksamatta. Auto oli edelleen jäänyt B:n hallintaan. A:n maksettua korjauslaskun 400 markkaa 15.9.1977 oli B ilmoittanut, ettei hän luovuttaisi auto ennen kuin A suorittaisi auton säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset 590 markkaa. Tämän määrän A oli maksanut B:lle 20.10.1977 ja saanut sen jälkeen auton haltuunsa. Korjauslaskun maksamisajasta ei ollut sovittu, minkä vuoksi A:n olisi pitänyt noutaa auto ja maksaa lasku kohtuullisena pidettävän 3 päivän kuluessa hänelle ilmoitetusta korjaustyön valmistuspäivästä. Kun A ei ollut kohtuullisessa ajassa tullut noutamaan autoa, B:llä oli ollut oikeus pidättää auto hallussaan sen omistajaa turvaavalla tavalla myös korjauslaskun maksamisen laiminlyönnin eli 22.8.1977 jälkeiseltä ajalta syntyneiden auton säilytyskustannusten maksamisen vakuudeksi. Säilytyskustannukset olivat kohtuulliseksi katsottavan 5 markan määräisen päiväveloituksen mukaan laskettuina 290 markkaa.
KKO harkitsi oikeaksi kauppakaaren 12 luvun 12 §:n nojalla jättää asian HO:n tuomion varaan muutoin paitsi että B:n A:lle maksettavaksi määrätty korvaus alennettiin 700 markkaan KO:n päätöksessä mainittuine korkoineen. Jutun laadun vuoksi B vapautettiin suorittamasta A:lle KO:ssa tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta 530 markkaa 30 penniä.
Oikeusneuvos Surakka, joka oli eri mieltä: ei muutosta.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Saarni-Rytkölä ja Ådahl sekä ylimääräinen oikeusneuvos Ketola