KKO:1981-II-183
- Asiasanat
- Vahingonkorvaus, Pesänselvittäjän ja jakajan vastuu kuolinpesän velkojalle aiheutuneesta vahingosta
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R77/297
- Taltio
- 2673
- Esittelypäivä
Pesänselvittäjä ja -jakaja, joka oli ottamatta veroviranomaisilta selkoa kaikista kuolinpesältä olevista valtion verosaatavista toimittanut perinnönjaon ja jakanut samalla pesän varat, velvoitettiin suorittamaan valtiolle vahingonkorvausta.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Turun lääninverotoimisto oli asianajaja A:lle 12.8.1974 tiedoksi annetun haasteen nojalla Porin RO:ssa lausunut, että A, toimiessaan 15.6.1971 kuolleen Armas R:n ja tämän 1.6.1972 kuolleen vaimon Aino R:n kuolinpesässä oikeuden määräyksestä pesänselvittäjänä ja -jakajana ja suorittaessaan 13.2.1973 jaon, oli laiminlyönyt pesän varoista ensin suorittaa avoimelle yhtiölle R, omist. Armas ja Aino R, jonka osakkaita R:n puolisot olivat, vuosilta 1968 ja 1969 maksuunpannut liikevaihtoverot veronlisäyksineen, vuodelta 1968 1 197 markkaa ja seuranneelta vuodelta 10 642 markkaa 50 penniä eli yhteensä 11 839 markkaa 50 penniä, vaan jakanut pesän varat, joita jakoluettelon mukaan velkojen vähentämisen jälkeen oli ollut 13 373 markkaa 87 penniä, Armas ja Aino R:n perillisille. Sen vuoksi ja kun A siten oli toiminnallaan aiheuttanut valtiolle vastaavan suuruisen tappion Turun lääninverotoimisto on vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan valtiolle aiheuttamansa vahingon 11 839 markkaa 50 penniä korkoineen ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.
A:n vastustettua kannetta RO p. 12.11.1974 oli lausunut selvitetyksi, että A oli toimiessaan R:n puolisoiden kuolinpesässä pesänselvittäjänä ja Aino R:n kuolinpesän pesänjakajana jakanut pesien varat kanteessa selostetuin tavoin, joten kanteessa mainitut liikevaihtoverot veronlisineen olivat jääneet suorittamatta Turun liikevaihtoverotoimistolle, mutta ottaen huomioon, että A, oltuaan yhteydessä Porin ulosottolaitokseen, oli suorittanut 15.1.1973 pesien varoista tuolloin ulosottolaitoksessa perittävänä olleita muun muassa mainitulle ja vuonna 1969 toimintansa lopettaneelle avoimelle yhtiölle maksuunpantuja liikevaihtoveroja 1 718 markkaa 50 penniä Armas R:n nimellä ja että kanteessa tarkoitettuja verovelkoja ei ollut ilmoitettu Armas ja Aino R:n jälkeen pidetyissä perunkirjoituksissa, jääneen näyttämättä, että liikevaihtoverojen suorittamatta jättäminen olisi johtunut A:n tahallisuudesta tai huolimattomuudesta, minkä vuoksi RO oli hylännyt kanteen.
Turun HO, jonka tutkittavaksi Turun lääninverotoimisto oli saattanut jutun, t. 4.2.1977 oli katsonut selvitetyksi, että A oli, laiminlyöden ottaa ulosottoviranomaisilta selvää kanteessa mainitun kuolinpesän kaikista maksamattomista veroista, jakanut kuolinpesän varat ennen kuin pesänjako oli tullut lainvoimaiseksi ja, uuden velan ilmaannuttua pesään, laiminlyönyt toimittaa uuden perunkirjoituksen, niin että kuolinpesän osakkaat olivat vapautuneet vastaamasta pesän veloista. Sen vuoksi ja kun A:n menettelystä oli aiheutunut valtiolle 11 839 markan 50 pennin suuruinen vahinko ja huomioon ottaen toisaalta, että maksamattomat verot olivat jo useita vuosia aikaisemmin erääntyneet maksettaviksi, ettei A:lle ollut perunkirjoituksessa ilmoitettu kaikkia pesän verovelkoja ja että A oli maksanut eräitä kuolinpesän verovelkoja ja kun A:n huolimattomuutta oli pidettävä ainoastaan lievänä, HO, kumoten RO:n päätöksen ja hyläten kanteen enemmälti, oli perintökaaren 19 luvun 16 §:n 2 momentin, 19 §:n 1 momentin ja 20 §:n 2 momentin sekä 23 luvun 10 §:n nojalla velvoittanut A:n suorittamaan valtiolle korvaukseksi aiheuttamastaan vahingosta HO:n kohtuullisiksi katsomat 3 000 markkaa ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 300 markkaa.
Turun lääninverovirasto ja A pyysivät lupaa hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemuksiinsa sisällyttivät muutoksenhakemukset.
KORKEIN OIKEUS
KKO t. suostui anomuksiin ja tutki jutun. A oli toimiessaan Armas ja Aino R:n kuolinpesien pesänselvittäjänä ja Aino R:n kuolinpesän pesänjakajana ottamatta veroviranomaisilta selkoa kaikista kuolinpesiltä olevista valtion verosaatavista 13.2.1973 toimittanut kysymyksessä olevan perinnönjaon ja jakanut samalla Aino R:n kuolinpesän varat. Koska tästä menettelystä oli aiheutunut valtiolle HO:n toteama vahinko, KKO tällä ja korvauksen alentamista koskevalta osalta HO:n mainitsemilla perusteilla perintökaaren 19 luvun 19 §:n 1 momentin ja 20 §:n 2 momentin nojalla harkitsi oikeaksi jättää asian HO:n tuomion lopputuloksen varaan muutoin paitsi että A velvoitettiin suorittamaan valtiolle tuomituille 3 000 markalle 5 prosentin korko haastepäivästä 12.8.1974 lukien. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Saarni-Rytkölä, Nybergh ja Hiltunen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Ketola ja Lager