KKO:1981-II-181
- Asiasanat
- Purku, Rangaistustuomion oikaiseminen, Rangaistuksen mittaaminen
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- H80/749
- Taltio
- 3736
- Esittelypäivä
Lääkintöhallitus oli asiakirjojen perusteella antamassaan lausunnossa katsonut A:n olleen täyttä ymmärrystä vailla tehdessään teot, joista hänet oli lainvoimaisesti tuomittu vankeusrangaistuksiin täydessä ymmärryksessä. Se, että A oli ennen ko. tekoja tuomittu täyttä ymmärrystä vailla olevana, oli ollut tuomioistuimen tiedossa ja lisäksi A:n älyllinen vajavuus ja luonteen poikkeavuus olivat ilmenneet tuomioistuimille esitetystä henkilötutkinnasta. Kun A:lle tuomittujen rangaistusten ei voitu todeta poikkeavan niistä rangaistuksista, joita ko. rikoksista yleisen rangaistuskäytännön mukaan tuomitaan ilman täyttä ymmärrystä olevalle, päätöksiä ei oikaistu.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Apulaisoikeuskansleri oli KKO:lle esittänyt, että vuonna 1955 syntynyt autonapumies A oli tuomittu vankeusrangaistukseen
1) Turun RO:n 28.4.1972 julistamalla päätöksellä nuorena henkilönä täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä jatketusta rikoksesta, joka käsittää viisi törkeää varkautta ja näpistämisen, törkeästä varkaudesta ja jatketusta rikoksesta, joka käsittää yhdeksän törkeää varkautta, moottoriajoneuvon törkeän luvattoman käyttöönottamisen yrityksen ja murron,
2) Turun RO:n 26.4.1973 julistamalla päätöksellä nuorena henkilönä tehdystä jatketusta rikoksesta, joka käsittää neljä varkauden yritystä,
3) Piikkiön KO:n 12.10.1973 julistamalla päätöksellä jatketusta rikoksesta, joka käsittää varkauden yrityksen ja varkauden,
4) Turun RO:n 21.2.1974 julistamalla päätöksellä jatketusta rikoksesta, joka käsittää kaksi varkautta,
5) Turun HO:n 5.6.1974 antamalla päätöksellä seitsemästä varkaudesta ja pahoinpitelystä nuorena henkilönä sekä yhdellä teolla tehdyistä epäkuntoisen moottoriajoneuvon käyttämisestä liikenteessä ja sen kuljettamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena sekä 22 varkaudesta, seitsemästä varkauden yrityksestä, kahdesta törkeästä varkaudesta, yhdeksästä moottoriajoneuvon törkeästä luvattomasta käyttöönottamisesta, yksin teoin tehdyistä moottoriajoneuvon törkeästä luvattomasta käyttöönottamisesta ja sen kuljettamisesta ilman asianmukaisista ajolupaa, yksin teoin tehdyistä moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönottamisesta ja sen kuljettamisesta ilman asianmukaista ajolupaa sekä yhdestä luvattomasta käyttöönottamisesta ja yhdestä laittomasta uhkauksesta,
6) Turun RO:n 5.12.1974 julistamalla päätöksellä, kolmesta varkaudesta ja jatketusta rikoksesta, joka käsittää varkauden ja yksityisen asiakirjan väärentämisiä,
7) Turun HO:n 3.12.1976 antamalla päätöksellä täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä neljästä moottoriajoneuvon törkeästä luvattomasta käyttöönottamisesta, seitsemästä varkaudesta, moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönottamisesta, kahdesta varkauden yrityksestä ja vangin karkaamisesta, sekä
8) Piikkiön KO:n 21.4.1976 julistamalla päätöksellä täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä kolmesta varkaudesta vankeusrangaistukseen.
Koska A lääkintöhallituksen lausunnon mukaan oli ollut täyttä ymmärrystä vailla myöskin syyllistyessään kohdissa 2 - 6 tarkoitettuihin rikoksiin, esitti apulaisoikeuskansleri asian KKO:lle sellaista toimenpidettä varten, johon oli aihetta.
KORKEIN OIKEUS
KKO p.: Tuomitessaan A:n rangaistukseen edellä 2 - 6 kohdassa tarkoitetuista rikoksista tuomioistuinten tiedossa oli ollut, että A oli vuonna 1972 tuomittu rangaistukseen täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdyistä rikoksista. A:n älyllinen vajavuus ja luonteen poikkeavuus olivat ilmenneet myös tuomioistuimille esitetystä henkilötutkinnasta, mutta nämä seikat eivät kuitenkaan olleet aiheutuneet A:n tekojen arvostelemista täyttä ymmärrystä vailla olleen henkilön tekemiksi. Tämän vuoksi ja kun A:lle kohdissa 2-6 tuomittujen rangaistusten ei voitu todeta poikkeavan niistä rangaistuksista, joita kysymyksessä olevista rikoksista yleisen rangaistuskäytännön mukaan tuomittiin ilman täyttä ymmärrystä olevalle, KKO katsoi, ettei esitys antanut aihetta KKO:n toimenpiteeseen.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Heinonen, Hämäläinen, Riihelä ja af Hällström sekä ylimääräinen oikeusneuvos Setälä