15.12.1981

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

A oli Asikaisten kunnan Kainun kylää olevan Sillanpään RN:o 2:20 nimisen tilan omistajana Turun maanmittauspiirin toimistolle 2.8.1974 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt jakolain 243 §:n mukaisen vesijätön lunastamis- ja tilaan liittämistoimituksen suorittamista sanotun tilan edustalla olevan Niilo ja Eva L:n omistamaan samaa Kainun kylää olevaan Peltola I RN:o 1:5 kuuluvan vesijättöalueen lunastamiseksi.

Tästä hakemuksesta aiheutuneessa 27.6.1975 lopetetuksi julistamassaan vesijätön lunastamistoimituksessa n:o 102 329 toimitusmiehet olivat todenneet, että se erillinen palsta, josta 15.4.1952 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa oli muodostunut Sillanpään tila, oli ensimmäisen kerran merkitty maanjako-asiakirjoihin 15.10.1852 maarekisteriin merkityssä isojakotoimituksessa, että Kainun kylään kuuluva palsta oli Lemsjöholmin yksinäistalon tilusten sisällä muuten, mutta rajoittui länsirajastansa vesirajaan, johon rantaan päättyvien sivurajojen päähän oli rakennettu pyykit 169 ja 174, että seuraavan kerran sanottu palsta oli selitetty alueella suoritetussa 22.3.1916 maarekisteriin merkityssä isojaon täydennystoimituksessa, jossa palstan raja edellisessä kohdassa mainittujen pyykkien 169 ja 174 välillä oli merkitty kartalle suoraksi, ja että Peltola I nimisen tilan tilukset oli ensimmäisen kerran selitetty 2.11.1959 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa, jolloin tämän tilan tiluksiin oli luettu, paitsi muita tiluksia, myös Sillanpään tilan pyykkien 169 ja 174 osoittaman rajan ja vesialueen välillä olevan tiluskuvio 4 merkinnällä "niitty, vesijättö" sekä sen jälkeen, kun A toimituksen yhteydessä oli ilmoittanut ettei hän halunnut kysymyksessä olevasta vesijättömaasta lunastaa muuta kuin pyykin 169 läheisyydessä 10 metrin levyisen alueen vesialueelle kulkemista varten. Toimitusmiehet olivat katsoneet, ettei sillä seikalla, että hakemuksessa tarkoitettu vesijättöalue oli maanmittaustoimituksessa pyykitetty erilleen, ollut merkitystä harkittaessa kysymystä siitä, oliko kysymyksessä vesijättömaa, sekä että sanottua aluetta edelleenkin oli pidettävä luonteeltaan vesijättömaana ja että tämä alue vaikeutti Sillanpään tilan käyttämistä muun muassa loma-asutukseen alueen katkaistessa pääsyn tilalta merelle, sekä päättäneet suorittaa toimituskartan lähemmin osoittamalla tavalla sellaisen tilusvaihdon, että Sillanpään tila sai pyykin 169 lounaispuolelta Peltola I nimisen tilan tiluksista 22 jyvää vastaavat 0.0225 hehtaarin laajuiset vesijättöniittyä käsittävät tilukset sekä Peltola I niminen tila puolestaan sai Sillanpään tilan tiluksista pyykin 174 koillispuolelta myös 22 jyvää vastaavat 0.0225 hehtaarin laajuiset metsämaatilukset.

Hakiessaan muutosta Turun MO:ssa L:n puolisot olivat lausuneet, että alueella toimitetussa vuonna 1916 päättyneessä isojaon täydennystoimituksessa oli aikanaan Kainun kylän Närvälän taloon kuulunut ja yhdeltä sivultaan mereen rajoittunut sekä joka puoleltaan Lemsjöholmin yksinäistalon maa- ja vesitilusten ympäröimä niin sanottu Vangin niitty, josta myöhemmin oli muodostunut Sillanpään tila, maalla pyykitetty vesialueesta erilleen pyykeillä 169 ja 174 ja katsottu sanottujen pyykkien osoittaman rajan ja vesialueen välinen luonnollisessa maatumisessa muodostunut alue yhdenvertaiseksi osaksi Lemsjöholmin talon ympärillä olevista tiluksista, että maanhankintalain nojalla oli vuonna 1959 päättyneessä lohkomistoimituksessa muodostettu Lemsjöholmin eli Lempisaaren yksinäistalon maista Peltola I niminen viljelystila ja luettu sen tiluksiin muun muassa 0,915 hehtaaria niittyä, josta hakemuksessa tarkoitettu ja toimitusmiesten nyt "käytävällä" kahteen osaan jakama ranta-alue muodosti osan, että toimituksen A oli ostanut sanotun kaikilta ympärysrajoiltaan merkityn ja vesialueesta selvästi erillään olevan Vangin niityn, josta sitten vuonna 1952 päättyneessä lohkomistoimituksessa oli muodostettu Sillanpään tila ja merkitty, että tällä tilalla ei ollut vesialuetta tai osuutta yhteisiin, ja että edellä selostetuista syistä sitä luonnollista maatumaa merenranta-alueella, jota toimitusmiehet olivat pitäneet oikeudellisesti vesijättömaana, oli pidettävä todennäköisesti jo isojaossa ja ainakin isojaon täydennystoimituksessa muodostuneena yhdenvertaisena osana Lempisaaren yksinäistalon tiluksista ja myöhemmin Peltola I nimisen tilan tiluksista, joka alue ei voinut olla jakolain 243 §:n tarkoittaman lunastuksen tai tilusvaihdon kohteena. Sen varalta, että sanotut tilukset kuitenkin katsottaisiin vesijättömaiksi, L:n puolisot olivat lausuneet, että hakemuksessa tarkoitettu ranta-alue ei vaikeuttanut millään tavalla Sillanpään tilan tilusten käyttöä eli tuon tilan tilusten viljelemistä, kun jakolain 243 §:n tarkoittaman lunastamisen tai tilusvaihdon edellytyksenä ei voinut olla A:n henkilökohtaiset halut ja tarpeet saada tilaansa siihen ennestään kuulumatonta ranta-aluetta tilan arvon nostamiseksi loma-asutukseen käytettäessä ja että toimitusmiesten ratkaisusta aiheutui huomattavaa haittaa Peltola I:n tilalle sen vuoksi, että tämän tilan käyttämä laidunalue epätarkoituksenmukaisesti nyt jakaantui kahteen erilliseen osaan ja lisäksi sen vuoksi, että tilalla harjoitettu kalastus vaikeutui huomattavasti, kun nimenomaan sitä aluetta, joka nyt oli liitetty Sillanpään tilaan, oli käytetty verkkojen kuivatusalueena ja venevalkamana.

Edellä mainituilla perusteilla L:n puolisot olivat vaatineet, että valituksenalainen toimitus oli kokonaan kumottava ja että A oli velvoitettava korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

MO:ssa oli kuultu A:ta ja toimitusinsinööriä, minkä lisäksi MO oli suorittanut paikalla katselmuksen.

MO 11.5.1977 oli katsonut selvitetyksi, että silloisen Lemun kunnan Kainun kylässä toimitetussa KO:n 15.10.1852 vahvistamassa isojakotoimituksessa n:o 536 oli Närvälän tilalle RN:o 2:2 jaettu, paitsi muita tiluksia, Mynälahden Musta-aukon eteläosassa olevan niemen länsirannalta tiluskertomuksessa otsikon Äng kohdalla kuvio "21 Wangi Isoapaja 1,560 tynnyrinalaa" ja merkitty toimituskarttaan tuo alue pyykkien 169, 170, 171, 172, 173 ja 174 rajoittamaksi, joista pyykki 169 oli alueen pohjoisrajan ja meren rannan yhtymäkohdassa ja pyykki 1974 etelärajan ja meren rannan yhtymäkohdassa, että Kainun kylässä toimitetussa KO:n 7.2.1916 vahvistamassa isojaon täydennystoimituksessa n:o 4089 oli edellä mainittu Vangin palsta edelleen jaettu Närvälän tilalle ja karttaan oli merkitty ilman, että toimituksen asiakirjoissa olisi erikoismerkintää rajankäynnistä Lemsjöholmin yksinäistalon vesijättötiluksia vastaan Vangin palstan länsiraja suoraksi pyykkivälillä 169 - 174 niin, että tuon rajan länsipuolelle sen ja meren rannan väliin oli jäänyt Lempisaaren sukukartanolle kuuluvia tiluksia, että Närvälän tilalla RN:o 2:17 toimitetussa 15.4.1952 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa n:o 62378 oli A:lle muodostettu usein mainitusta Vangin palstasta 0,870 hehtaarin laajuinen Sillanpää RN:o 2:20 niminen tila ja merkitty sen länsirajaksi Kainunsalmen puolella edellisessä kohdassa mainittu suora raja pyykkivälillä 169 - 174, että Lemsjöholmin yksinäistaloa olevalla Lemsjöholm RN:o 1:4 sekä Kainun kylää olevalla Peltola RN:o 4:1 nimisillä tiloilla suoritetussa 2.11.1959 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa n:o 12914 oli L:n puolisoille muodostettu Peltola I niminen tila RN:o 1:5, jonka tilan tiluksista osan muodostivat valituksenalaisen toimituksen hakemuksessa tarkoitettu ranta-alue eli tässä toimituksessa nimikkeellä "Niitty, vesijättö" selitetyt yhteensä 0,915 hehtaarin laajuiset tiluskuviot 4, 5 ja 6 sekä vesialueena selitetyt yhteensä 1,5 hehtaarin laajuiset kuviot 1,2 ja 3, sekä että hakemuksessa tarkoitetut Sillanpään tilan länsirajan ja vesialueen välillä maastossa sillä hetkellä olevat alueet ovat noin 20 - 50 metrin levyistä rantaniittyaluetta.

Edellä mainituilla perusteilla sekä kun edellä kerrotun isojaon täydennystoimituksen n:o 4089 kartan pyykkien 169 - 174 välille rannan puolelle syntyneen vesijätön johdosta käyty raja oli katsottava lähinnä aikaisemmin meren rantaan ulottuneen palstan nautinnan selventämiseksi karttaan merkityksi, kun nykyisen Sillanpään tilan länsirajan ja vesialueen väliin jääneet tilukset siitä huolimatta, että ne oli jaettu Peltola I nimisen tilan tiluksiksi, edelleen olivat luonteeltaan vesijättötiluksia ja kun Sillanpään tilan tilukset jotka aikaisemmin olivat ulottuneet meren rantaan, nyt olivat maan nousemisen yhteydessä syntyneen vesijättömaan johdosta ilman yhteyttä vesialueeseen ja tämä olosuhde oli omansa vaikeuttamaan Sillanpään tilan tilusten käyttöä, MO, ottaen huomioon että toimitusmiehet valituksenalaisessa toimituksessa, Sillanpään tilan omistajan A:n supistettua alunperin esittämänsä lunastusvaatimuksen vain tarkoituksenmukaisen yhteyden saamiseen Sillanpään tilalta meren rantaan, olivat sopivasti korjanneet asian suorittamallaan jakolain 243 §:n tarkoittamalla tilusvaihdolla, josta ei aiheutunut Peltola I nimiselle tilalle sanottavaa haittaa, oli hylännyt valituksen ja pysyttänyt valituksenalaisen toimituksen sellaisenaan. Samalla MO oli hylännyt muut asiassa tehdyt toimituksen muuttamista koskevat vaatimukset aiheettomina.

L:n puolisot olivat hakeneet valittamalla muutosta MO:n päätökseen. Valituksen johdosta A antoi selityksen. Toimitusinsinööri ja maanmittaushallitus antoivat kumpikin lausunnon.