24.7.1980

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Virallinen syyttäjä oli Pieksämäen KO:ssa muun ohella vaatinut Armas A:n tuomitsemista rangaistukseen siitä, että hän oli Pieksämäen kaupungissa

1.1.) 16/5 1978 tunkeuduttuaan yhdessä Tauno M:n kanssa Jalmari B:n asuntoon M:n kanssa käynyt siellä B:hen käsiksi kaataen hänet lattialle, istunut B:n rinnan päälle ja M:n painettua hiilikoukun pään B:n kaulalle uhaten painaa koukun B:n kurkkuun, ellei tämä hankkisi heille viinaa tai 50 markkaa, heittänyt B:n sänkyyn ja pidellyt siinä B:tä kiinni M:n lyödessä B:tä kasvoihin sekä anastaessa B:n taskusta tämän 250 markan arvoisen taskukellon,

3) 23/8 1978 sen jälkeen kun sanottuna päivänä oli osuusliike C:n Pieksämäellä olevasta myymälästä anastettu savukkeita, keskiolutta, kahvia ja rahaa yhteensä 739 markan arvosta yhdessä M:n kanssa juonut mainittua olutta sekä piilottanut muut edellä mainitut tavarat ja yrittänyt kaupitella niitä, vaikka hän oli tiennyt oluet ja tavarat varkauden kautta saaduiksi, itse olematta varkausrikoksessa osallisena, sekä

8) 6/10 1978 vastaisena yönä yhdessä erään kolmannen henkilön kanssa oven kaksoislasin rikkomalla tunkeutunut Tapio D:n ja Juhani E:n omistamaan autokorjaamoon ja ilman laillista oikeutta ottanut korjaamosta käyttöönsä osakeyhtiön F:n omistaman henkilöauton.

Asianomistajina oli kuultu B:tä ja C:tä, jotka olivat kohdaltaan yhtyneet syytteeseen ja esittäneet korvausvaatimuksensa. Lisäksi KO oli varannut D:lle, E:lle ja F:lle tilaisuuden tulla jutussa osianomistajina kuulluiksi.

Kuultuaan A:ta häneen kohdistetuista vaatimuksista KO p. 13/12 1978 oli lausunut selvitetyksi, että A oli syyllistynyt siihen rikolliseen tekoon, josta hänelle oli syytteen 3) kohdassa vaadittu rangaistusta, ja lisäksi syytteen 8) kohdassa kerrotussa tilaisuudessa mennyt syytteessä mainitun, toisen henkilön kuljettaman auton kyytiin matkustajaksi, vaikka hän oli tiennyt auton ilman laillista oikeutta käyttöön otetuksi, mutta sen sijaan jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt syytteen 1.1.) kohdassa hänen syykseen väitettyyn rikokseen. Sen vuoksi ja kun A:n rikosrekisteristä ilmenevän aikaisemman rikollisuuden ja hänen syykseen luettujen rikosten suhde niiden samankaltaisuuden johdosta osoitti tekijässään ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, KO oli, hyläten syytteen enemmälti, samalla kun M tuomittiin muun ohella hänen syykseen 3 kohdassa luetusta varastetun tavaran kätkemisestä vankeusrangaistukseen, rikoslain 32 luvun 1 §:n, 38 luvun 6 a §:n 2 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla tuominnut A:n 3) kohdassa kerrotusta varastetun tavaran kätkemisestä 3 kuukaudeksi ja 8) kohdassa kerrotusta moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönottamisesta 5 kuukaudeksi vankeuteen, eli kun rangaistukset yhdistettiin, pidettäväksi 6 kuukautta vankeudessa. Lisäksi KO oli velvoittanut A:n yhteisvastuullisesti jutussa myös rangaistukseen tuomittujen M:n ja kolmen muun syytetyn kanssa suorittamaan osuusliike C:lle korvaukseksi anastetusta, kateisiin jääneestä omaisuudesta 316 markkaa. Syytteen 1.1.) kohdan selvittämiseksi henkilökohtaisesti kuullulle M:lle ja virallisen syyttäjän kuulustuttamalle todistajalle valtion varoista maksetut todistelukustannukset yhteensä 60 markkaa KO oli määrännyt jäämään valtion vahingoksi.

Itä-Suomen HO, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä ja A olivat saattaneet jutun ja jossa A oli kirjallisesti vastannut syyttäjän valitukseen, oli toimittamatta suullista käsittelyä, koska sitä huomioon ottaen A:n oikeusturva oli pidettävä tarpeettomana, päätöksessään 30/3 1979 lausunut, että A:n oli näytetty syytteen 1.1.) kohdassa kerrotussa tilaisuudessa syytteessä selostetulla väkivaltaisella pitelemisellä ottaneen B:ltä hänen kellonsa ilman laillista oikeutta anastaakseen sen itselleen. Tämän vuoksi ja kun A:n rikosrekisteristä ilmenevän aikaisemman rikollisuuden ja hänen syykseen luetun rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta ja muutoinkin osoitti tekijässään ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, HO oli siten muuttanut KO:n päätöstä että, samalla kun M tuomittiin syytteen 1.1) kohdan osalta hänen syykseen luetusta ryöstöstä vankeusrangaistukseen, A rikoslain 31 luvun 1 §:n 1 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla tuomittiin syytteen 1.1.) kohdassa kerrotusta ryöstöstä 10 kuukaudeksi vankeuteen, eli kun jutussa hänelle tuomitut vankeusrangaistukset yhdistettiin, pidettäväksi 1 vuosi 20 päivää vankeudessa.

A pyysi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen.