1.1.1957

Syytetylle, joka oli harjoittanut lainanvälitystä välittämällä eri henkilöiltä talletuksia rahalaitoksiin sellaisin ehdoin, että rahalaitosten tuli antaa vastaavansuuruiset rahamäärät velaksi välittäjän nimeämille henkilöille, vaadittiin rangaistusta tavanomaisesta kiskomisesta. Syyte hylättiin, koskei lainoista perittyä indeksikorotusta eikä syytetyn lainojen järjestelystä itselleen edustamaa välityspalkkiota ollut luettava koroksi, ja kun välittäjän mainituille tallettajille talletuskorkona ja siihen verrattavana hyvityksenä edustaman 12-14 prosentin vuotuista korkoa vastaavan määrän ei ollut katsottava huomattavasti ylittäneen julkisen tarkastuksen alaisten luottolaitosten samanlaisessa velaksiannossa vastaavana aikana yleensä perimää käypää korkoa.

MM.

Rahan arvon aleneminen

Indeksihyvitystä, jonka tallettaja oli saanut rahalaitokseen tallettamilleen varoille, ei luettu koroksi harkittaessa, oliko talletukset rahalaitokseen välittänyt henkilö syyllistynyt kiskomisrikokseen.

MM. *MM.