10.12.2021

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus, 02.10.2020, H436/2020

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 19.6.2019 (§ 218) hyväksynyt Helsingin Itäisen saariston asemakaavan piirustuksen nro 12300 mukaisena.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 tehty päätös tuli voimaan 1.4.2018. Päätös edellyttää, että maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa turvataan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä ja huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Lisäksi edellytetään, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet otetaan huomioon ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n 1 momentin mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset) . Asemakaavamääräykset voivat koskea muun ohella haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset) .

Asemakaava-alue, sen suunnittelullinen tilanne ja asemakaavan tavoitteet

Asemakaava-alue käsittää pääosan Helsingin itäisestä saaristosta. Aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina ja idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Uloin merialue saarineen ja luotoineen jää kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueeseen kuuluu kaavaselostuksen mukaan 36 Helsingin itäisen saariston saarta ja 22 asumatonta pikkusaarta ja luotoa. Yli kolmen hehtaarin suuruisia saaria on 16, joista suurimpia ovat Villinki, Itä-Villinki ja Pikku Niinisaari. Alueen kokonaispinta-ala on 3 315 hehtaaria, josta maa- aluetta on noin 310 hehtaaria eli noin 9 % kaava-alueesta. Kaava-alueella on kaavaselostuksen mukaan tällä hetkellä noin 205 loma-asuntojen rakennuspaikkaa.

Kallahdenniemen itäpuolella olevia Neitsytsaaria lukuun ottamatta koko asemakaava-alue sisältyy ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Kaava-alueen läpi on osoitettu kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä laivaväylä sekä alueellisesti merkittävä veneilyn runkoväylä. Kallahdenniemeltä jatkuva merialue on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Itä-Villinki on merkitty puolustusvoimien alueeksi, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta. Ympäristöministeriön vuonna 2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Neitsytsaari, Hernesaari ja Hintholman saari sijaitsevat puolustusvoimien melualueella (L _Aeq 7 — 22 yli 55 dB). Vuonna 2017 voimaan tulleessa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Pikku Niinisaari ja Iso Leikosaari on merkitty virkistysalueiksi. Muut kaava-alueen saaret ovat maakuntakaavassa valkoista aluetta, johon ei kohdistu maakunnallisia maankäyttövarauksia.

Itä-Villingin alueella on voimassa vuonna 2003 hyväksytty Helsingin yleiskaava 2002, jossa Itä-Villinki on merkitty virkistysalueeksi, jonka maisema- ja luontoalueita kehitetään kaavamääräyksen mukaan koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja ulkoilualueina, jotka jäsentävät kaupunkirakennetta. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Itä-Villinkiä koskee myös loma-asumista tarkoittava kaavamerkintä RA. Lisäksi Itä-Villinki on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kaavamääräyksen mukaan kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Loppuosalla asemakaava-alueesta on voimassa vuonna 2016 hyväksytty Helsingin uusi yleiskaava, jossa kaava-alue on pääosin merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta. Merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy mantereen virkistys- ja viheralueisiin. Merkintä sisältää loma-asumisen ja matkailun alueita. Osa alueesta on yleiskaavassa virkistys- ja viheraluetta. Virkistys- ja viheraluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Sekä merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta että virkistys- ja viheraluetta koskevassa kaavamääräyksessä edellytetään, että suunnittelussa turvataan kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä otetaan huomioon ja turvataan luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Koko kaava-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja turvattava arvojen säilyminen. Yleiskaavan yhteydessä hyväksytyn Kaupunkiluonto-teemakartan oikeusvaikutteisessa osassa on Kallahdenniemeltä jatkuva merialue merkitty Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Yleiskaavan yhteydessä hyväksytyn Kulttuuriympäristöt-teemakartan oikeusvaikutteisessa osassa on Villinki osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-2009-alue).

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan tavoitteena on kehittää saariston ympärivuotista käyttöä sekä lisätä virkistyksen ja matkailun mahdollisuuksia. Saarien käyttömahdollisuuksien monipuolisuutta, avoimuutta ja tavoitettavuutta parannetaan. Kaava-alueelle osoitetaan noin 140 uutta rakennuspaikkaa ja uutta rakennusoikeutta yhteensä noin 28 000 k-m². Asemakaava mahdollistaa noin 140 uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa.

Asemakaavan pääasiallinen sisältö

Retkeily- ja ulkoilualueet

Kaava-alueella sijaitsevat Pohjoinen, Läntinen ja Itäinen Villaluoto, Kuusiluoto, Pikku Leikosaari, Harjaluoto, Tupsu, Kutusärkkä, Villinginluoto, Huomenlahja, Kalliosaari, Tiirapaasi, Tammaluoto, Tammaletto ja Tammaluodonkari, Pitkärivi, Hyljepaadet sekä Niinisaarenkarit on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Lisäksi osa Malkasaaresta, Satamasaarista, Kotiluodosta, Villingistä, Louesaaresta, Hernesaaresta, Läntisestä Neitsytsaaresta, Pihlajaluodosta, Hattusaaresta ja Pikku Niinisaaresta on merkitty VR-alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan VR-alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennelmia ja laitteita. Alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.

Osa Satamasaaresta, Villingistä, Hintholmasta ja Hattusaaresta on merkitty retkeily- ja ulkoilualueiksi, jotka ovat maisemakulttuurin kannalta arvokkaita (VR/s). VR/s-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan maisemakuvaa ei saa turmella. Alueella sallitaan vain luonnonsuojelun kannalta tarpeellista kulunohjausta ja tiedottamista palvelevat rakenteet. Alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.

Itä-Villinkiin on merkitty retkeily- ja ulkoilualue, joka on kulttuurihistoriallisesti, sotahistoriallisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta arvokas (VR/sr). Kaavamääräyksen mukaan aluetta tulee hoitaa niin, että edellä mainitut arvot säilyvät. Alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennelmia ja laitteita. Alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.

Loma-asunto- ja matkailualueet

Läntinen ja Itäinen Iiluoto, Iso ja Pieni Villasaari, Neitsytsaari, Itäinen Neitsytsaari, Varviluoto, Sikosaari sekä Haapasaari on merkitty loma-asuntojen korttelialueiksi (RA). Lisäksi Villinkiin, Hernesaareen, Santiseen ja Pikku Niinisaareen on osoitettu RA-alueita.

Villinkiin ja Itä-Villinkiin, Pukkiluodolle sekä Pikku-Niinisaareen on osoitettu loma-asuntojen korttelialueita, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, sotahistoriallisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta arvokkaita (RA/s). Kaavamääräyksen mukaan tonttijako ja alueelle sijoitettava uudisrakentaminen tulee toteuttaa tavalla, joka kunnioittaa edellä mainittuja arvoja.

Villinkiin, Hintholmaan ja Louesaareen on osoitettu loma-asuntojen tai matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RA/RM). Kaavamääräyksen mukaan toiminnan tulee soveltua saaristoympäristöön.

(---)

Kotiluodon keskiosaan, Villinkiin ja Itä-Villinkiin sekä Pihlajaluodolle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, sotahistoriallisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta arvokas (RM/s). Kaavamääräyksen mukaan tonttijako tulee tehdä edellä mainittuja arvoja kunnioittaen. Toiminnan ja alueelle rakennettavien uudisrakennusten tulee olla yhteensopivia edellä mainittujen arvojen kanssa.

(---)

Metsätalousalueet

Kutupaasi, Itä-Villingin keskiosa sekä osa Hernesaaresta on merkitty metsätalousalueeksi tai metsätalousalueeseen liittyväksi avokallioalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). Kaavamääräyksen mukaan alue on kulttuurihistoriallisesti, sotahistoriallisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta arvokas. Aluetta tulee hoitaa niin, että edellä mainitut arvot säilyvät. Alueella on ulkoilun ohjaustarvetta. Avohakkuu kielletty. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia eikä tehdä täyttöjä, kaivutöitä eikä muita vastaavia ympäristöä vahingoittavia toimia. Alueella olevia rakennuksia saa kunnostaa, mutta niitä ei saa laajentaa. Rakennuksiin liittyviä pihapiirejä ei saa aidata.

Muut alueet

(---)

Itä-Villingin pohjoisosaan on merkitty venesatama (LV), jonne saa sijoittaa aallonmurtajia ja laitureita.

Vesialuetta (W) koskevan kaavamääräyksen mukaan vesialuetta ei saa täyttää. Laitureiden ja aallonmurtajien tulee olla kelluvia tai arkkurakenteisia.

Kaava-alueella sijaitseville saarille on merkitty useita alueen osia, joille saa rakentaa laitureita saaren kesäasukkaiden tai/ja vierailijoiden käyttöön (lv) sekä yhteiskäyttölaitureiden paikkoja (yh).

(---)

Muut kaavamääräykset

Rakentamista koskevissa yleisissä kaavamääräyksissä määrätään muun ohella seuraavaa: Rantavyöhyke ja vesialue on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennukset pitää muotonsa ja sijoituksensa puolesta sovittaa olemassa oleviin rakennuksiin, maastoon ja kasvillisuuteen. Avokalliolle rakennettaessa tulee maisemallisia haittoja aiheuttavia louhintatöitä välttää. Laiturin pitää kokonsa ja sijoituksensa puolesta sopia rantamaastoon. Vesi-, jätevesi- ja jätehuolto tulee järjestää toimintavarmaksi, käyttöä vastaavaksi sekä terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaksi. Vesikäymälöiden rakentaminen edellyttää liittymistä vesihuoltolain tarkoituksen mukaisesti suunniteltavaan ja toteutettavaan yleiseen tai alueelliseen viemäriverkkoon.

Hintholmaa, Hernesaarta ja Neitsytsaarta koskevan kaavamääräyksen mukaan saarilla ei saa ryhtyä loma-asumisen ja yleisen virkistyskäytön lisäämistä tarkoittaviin toimiin niin kauan kuin Santahaminan ampumatoimintojen ympäristölupien tarkoittama ampumamelu L _Aeq ylittää taajaman ulkotilan ohjearvon.

(---)

Oikeudellinen arviointi

(---)

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan valitus

Valituksen mukaan saaret Hintholma, Hernesaari, Neitsytsaari, Viipurinkivi, Harjaluoto, Kuusiluoto, Itä-Villinki, Kutupaasi ja Pitkäpaasi sijaitsevat Santahaminan läheisyydessä ja ovat puolustusvoimien hallinnassa ja pysyvässä käytössä olevia alueita, joiden käyttöön liittyy sekä aluevalvontaa että turvallisuutta muutoin koskevia seikkoja. Kaavaratkaisussa ei ole näiden saarten osalta huomioitu maanpuolustusta koskevaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta. Kaavaratkaisu on Itä-Villingin osalta maakuntakaavan vastainen. Puolustusvoimien hallinnassa ja pysyvässä käytössä olevia saaria on kaavoitettu asemakaavassa tarkoitukseen, jota ei voida pitää käytännössä toteuttamiskelpoisena. Hintholma, Hernesaari, Neitsytsaari ja Viipurinkivi sijaitsevat Santahaminan ampumatoiminnan melualueella.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvatkin maankäyttöratkaisuiksi pääasiassa yleispiirteisissä kaavoissa, sovelletaan tavoitteita suoraan myös asemakaavoitukseen.

Hintholman, Hernesaaren, Neitsytsaaren, Viipurinkiven, Harjaluodon, Kuusiluodon, Kutupaaden ja Pitkäpaaden saarilla on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin uusi yleiskaava. Itä-Villingin saarella on puolestaan voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Koska maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 3 momentti ja 42 §:n 1 momentti huomioon ottaen maakuntakaavan 32 §:n 1 momentin oikeudellinen ohjausvaikutus koskee asemakaavan laatimista vain silloin, kun alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, maakuntakaavalla ei ole ollut ohjausvaikutusta miltään osin nyt kysymyksessä olevaa asemakaavaa laadittaessa.

Puolustusvoimien hallinnassa olevilla saarilla voimassa oleviin yleiskaavoihin ei sisälly puolustusvoimien toimintaa koskevia kaavamerkintöjä tai -määräyksiä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan valituksessa ei ole esitetty sellaisia konkreettisia maanpuolustukseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, ettei pääosin saarten nykyiseen maankäyttöön pohjautuvassa asemakaavaratkaisussa ole otettu huomioon maanpuolustuksen tarpeita valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitetulla tavalla. Kun lisäksi otetaan huomioon Hintholmaa, Hernesaarta ja Neitsytsaarta koskeva kaavamääräys, jonka mukaan saarilla ei saa ryhtyä loma-asumisen ja yleisen virkistyskäytön lisäämistä tarkoittaviin toimiin niin kauan kuin Santahaminan ampumatoimintojen ympäristölupien tarkoittama ampumamelu L _Aeq ylittää taajaman ulkotilan ohjearvon, ei asemakaavaa ole pidettävä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisena.

Lopputulos

Koska kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, valitukset on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 135 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Esa Hakkola ja Annamari Laakkonen, joka on myös esitellyt asian.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 3 momentin mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VNp valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017, tullut voimaan 1.4.2018) todetaan, että alueidenkäytössä on tarpeen varmistaa valtakunnan kokonaisturvallisuuden edellytykset, kuten maanpuolustuksen, rajavalvonnan, pelastustoimen ja huoltovarmuuden tarpeet.

Valtioneuvoston päätöksissä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VNp valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja niiden tarkistamisesta 13.11.2008) on todettu, että alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2020 voimaan tulleen 4 a §:n (467/2019) mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan, väestönsuojelun sekä huoltovarmuuden edellyttämät kehittämistarpeet ja varmistettava, ettei niistä vastaavien tahojen toimintamahdollisuuksia heikennetä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Asemakaavan sisältöä ohjaavat oikeudellisesti sitovasti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, yleispiirteiset kaavat ja maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset.

Hintholman, Hernesaaren, Neitsytsaaren, Viipurinkiven, Harjaluodon, Kuusiluodon, Kutupaaden ja Pitkäpaaden saarilla on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin uusi yleiskaava, jossa mainittuja saaria koskee merkintä merellisen virkistyksen ja matkailun alue. Itä-Villingin saarella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002, jossa saarta koskee merkinnät virkistysalue ja loma-asuminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 3 momentti ja 42 §:n 1 momentti huomioon ottaen maakuntakaavan 32 §:n 1 momentin oikeudellinen ohjausvaikutus koskee asemakaavan muuttamista vain silloin, kun alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueita koskevalla maakuntakaavalla ei näin ollen ole ollut ohjausvaikutusta asemakaavan laadinnassa.

Valituksen kohteena oleviin asemakaava-alueisiin ei voimassa olevissa yleiskaavoissa kohdistu puolustusvoimien toimintaa koskevia merkintöjä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen tavoite varmistaa valtakunnan kokonaisturvallisuuden edellytykset, mukaan lukien maanpuolustuksen tarpeet, on tullut ottaa huomioon Helsingin uuden yleiskaavan laadinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 4 a §:n erityissäännös kansallisesta turvallisuudesta alueidenkäytössä ei ole ollut voimassa yleiskaavoja tai valituksenalaista asemakaavaa hyväksyttäessä.

Valituksenalaiset asemakaava-alueet ovat puolustusvoimien hallinnassa. Kun otetaan huomioon asemakaava-alueella voimassa olevat yleiskaavat, asemakaavaan sisältyvä Hintholman, Hernesaaren ja Neitsytsaaren käyttöä rajoittava kaavamääräys sekä se, että valituksen kohteena oleville saarille asemakaavassa osoitettu maankäyttö vastaa alueiden nykyistä käyttötarkoitusta eikä puolustusvoimien muuttuneista tarpeista kyseisillä alueilla ole kaavan valmisteluvaiheessa saatu tarkempaa selvitystä, asemakaavaa ei ole pidettävä lainvastaisena sillä perusteella, ettei mainittuihin puolustusvoimien hallinnassa oleviin alueisiin kohdistu asemakaavassa enemmälti maanpuolustusta koskevia merkintöjä.

Asemakaavanmuutoksessa on otettu riittävästi huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Kaupunginvaltuusto on voinut harkintavaltansa puitteissa hyväksyä asemakaavamuutoksen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Satu Sundberg.