20.10.2021

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 20.12.2019 nro 19/0853/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 12.12.2018 (§ 417) hyväksynyt Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutoksen, joka koskee 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelia 14489 ja katu-, puisto- ja vesialueita sekä 15. kaupunginosan (Meilahti) kortteleita 15633, 15635, 15637 — 15639, korttelin 15642 tonttia 3 ja kulttuurihistoriallisia ympäristönsuojelualueita, puisto-, lähivirkistys-, palstaviljely-, vesi-, venesatama-, liikenne-, katu- ja pysäköintialueita sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella hylännyt Asunto Oy Helsingin Villa Furunäsin, Asunto-osakeyhtiö Kevätkallion, A:n ja B:n, C:n ja D:n sekä Asunto Oy Helsingin Villa Ljunganmon valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Sovellettavat oikeusohjeet

1.1 Esteellisyyttä koskevat oikeusohjeet

Kuntalain 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain 97 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27 — 30 §:ssä.

Kuntalain 97 §:n 3 momentin mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

1.2 Asemakaavaa koskevat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Pykälän 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 tehty päätös tuli voimaan 1.4.2018. Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä ( asemakaavamääräykset ). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä ( suojelumääräykset ). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

1.3 Vuorovaikutusmenettelyä koskevat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

2. Asemakaavan muutosalue, asemakaavamuutoksen tavoitteet ja kaavamuutosalueen kaavallinen tilanne

Asemakaavan muutos koskee Meilahden huvila-aluetta, joka sijaitsee Paciuksenkadun ja meren väliin jäävällä alueella ja on pinta-alaltaan noin 89 hehtaaria. Alueelta on yhteys Seurasaareen. Kaava-alue kuuluu suurimmaksi osaksi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) -inventointiin, Meilahden huvila-alue . Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan säilyttää ja suojella alueen kulttuurihistorialliset ja puutarhataiteelliset arvot ja ottaa ne ja alueen erityispiirteet huomioon alueen kehittämisessä. Alueen monipuolinen virkistyskäyttö ja huviloiden asuinkäyttö säilyvät. Kaava selkiyttää huviloiden vuokra-alueiden täydennysrakentamisen periaatteita lähinnä talousrakentamista koskien.

Ympäristöministeriön 8.11.2008 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on virkistysaluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin virkistysaluetta. Helsingin uudessa yleiskaavassa alue on pääosin virkistys- ja viheraluetta.

3. Asemakaavamuutoksen sisältö pääosiltaan

Kaavaselostuksen mukaan asemakaava-alueella on 30 pihapiiriä, joista 26 on asuinkäytössä. Lisäksi alueella sijaitsee muun ohella terveydenhuollon rakennuksia ja Suomen valtion hallintoon ja historiaan liittyviä rakennuksia sekä liikuntapuisto. Alueella asuu noin 140 henkilöä. Asemakaavamuutoksella muodostetaan alueelle kuusi uutta rakennuspaikkaa. Viidelle uudelle vuokra-alalle ja yhdelle olemassa olevalle vuokra-alalle on osoitettu siirrettävän huvilan rakennusala. Kaavamuutosalueelle on osoitettu uutta talousrakennusten rakennusoikeutta noin 600 k-m2.

Kaavaselostuksen mukaan alueen rikkaus on sen monikerroksellisuudessa, luonnonmukaisuudessa ja jonkinasteisessa epäjärjestelmällisyydessä. Kaavaehdotuksella pyritään suojaamaa näitä sattumalta syntyviä ja vaikeasti mitattavia arvoja. Kaikkia huvilanomistajia täydellisen tasapuolisesti kohtelevan kaavan laatiminen olisi ollut alueen arvojen kannalta tuhoisa.

3.1 Kaavamerkinnät ja -määräykset siltä osin, kun niistä on kysymys

Pääosin kaava-alue on osoitettu puistoksi (VP) tai lähivirkistysalueeksi (VL), jota koskevan kaavamääräyksen mukaan osalla aluetta sijaitsee arvokkaita metsäkohteita. Alueet tulee ylläpitää luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden. Olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon- tai maisemahoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Meilahden liikuntapuistoa koskee merkintä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU).

Asemakaavamuutoksessa huvila-asutusalue on kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävää lähivirkistys- ja asuinaluetta (VLA/s) tai kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävää asuinrakennusten korttelialuetta (A/s). Kaavamääräyksen mukaan A/s- ja VLA/s-huvila-alueiden suojelumerkinnällä merkityt huvilat, rakennukset, rakennelmat, puutarhakulttuurin jäänteet sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Huvilapuutarhakulttuuri, pihapiirien arvokkaat ominaispiirteet sekä maisemalliset arvot tulee säilyttää. Osalla aluetta sijaitsee arvokkaita metsäkohteita. Alueet tulee ylläpitää luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden. Olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon- tai maisemahoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Asemakaavassa on A/s- ja VLA/s-alueilla kaavamerkinnällä as osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntoja. Rakennusalalle, jota koskee merkintä as/t, saa sijoittaa asuin- ja talousrakennuksen. As/yy-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa asuntoja, kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä kahvilan ja as/ys-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle asuntoja ja kulttuuritoimintaa, opetusta, sosiaalitointa tai terveydenhuoltoa palvelevia tiloja. Merkinnällä as1 osoitettua rakennusalaa koskee kaavamääräys aluekokonaisuuden kannalta arvokkaan asuinrakennuksen rakennusala ja as1/ys osoitettua rakennusalaa määräys aluekokonaisuuden kannalta arvokkaan rakennuksen rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntoja, sosiaalitointa tai terveydenhuoltoa palvelevia tiloja. Ym-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa museotoimintaa palvelevia tiloja. Merkinnällä t-1 on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Kaavamerkintä t osoittaa ohjeellisen rakennusalan, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen, ja merkintä t/yy osoittaa talousrakennuksen rakennusalan, jolle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja ja kahvilan.

Merkintä as/u-s osoittaa ohjeellisen rakennusalan, jolle saa sijoittaa siirtämällä säilytettävän, kulttuurihistoriallisesti merkittävän, alueen arvoon ja ominaispiirteisiin soveltuvan huvilarakennuksen. Uudelleen rakennettaessa ei rakennuksessa saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat rakennuksen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Kaavamerkintä h osoittaa rakennusalan, jolle saa sijoittaa huoltorakennuksen.

Kaavan rakennetun ympäristön arvoja koskevien määräysten mukaan osa kaava-alueesta on Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY 2009, Meilahden huvila-alue). Kaavamerkinnöillä sr-1-s, sr-1, sr-1b, sr-2 ja sr-2b on osoitettu kaava-alueen arvokkaat rakennukset. Merkinnällä sr-1-s on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus, jossa on myös arvokkaita sisätiloja. Merkinnällä sr-1 on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. Sr-1b-merkinnällä on kaavassa osoitettu Meilahteen siirretty, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. Merkinnällä sr-2 on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus ja sr-2b-merkinnällä on osoitettu Meilahteen siirretty, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus.

Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä sr-1-s, sr-1, sr-1b, sr-2 ja sr-2b osoitettua rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan uusimaan, se tulee tehdä rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.

Mikäli merkinnällä sr-1-s, sr-1 ja sr-1b osoitetuissa rakennuksissa on aikaisemmin tehty heikentäviä toimenpiteitä, tulee ne kyseisiin rakennuksen osiin kohdistuvien korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Laajempia korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyvän liittää rakennuslupahakemukseen rakennushistoriaselvitys, josta ilmenevät arvot tulee korjaus- ja muutostöissä ottaa huomioon.

Lisäksi kaavassa on osoitettu eri merkinnöin arvokkaita rakennelmia.

Kaavamerkinnällä s-1 on osoitettu puutarhakulttuurin ja/tai puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiirin osa. Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava siten, että sen merkitys puutarhakulttuurin tai -kasvillisuuden erikoiskohteena säilyy.

A/s- ja VLA/s-alueita koskevat yleiset kaavamääräykset

Kaavamääräysten mukaan jokaisella huvilatontilla tai vuokra-alueella, jonka päärakennus on asuinkäytössä, saa olla enintään kaksi kellaritonta talousrakennusta, joihin saa sijoittaa varastoja, teknistä tilaa, saunatiloja, autotallin, asunnon tai vastaavia tiloja. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskoko on 40 k-m2. Alueilla, joilla on jo asuin- ja talousrakennus, saa rakentaa enintään 10 k-m2:n erillisen varastorakennuksen.

Talousrakennusten enimmäiskorkeus on 3 metriä. Erilliset talousrakennukset tulee sijoittaa pihapiirin rakennusten hierarkia huomioon ottaen ja siten, että rakennuksista muodostuu kaupunkikuvallisesti tasapainoinen kokonaisuus. Talousrakennuksia ei tule sijoittaa s-1-merkinnällä suojeltuun pihapiirin osaan.

Jokaiselle huvilatontille tai vuokra-alueelle saa sijoittaa yhden, enintään 10 m2:n kokoisen ympäristöönsä sopivan kasvihuoneen tai huvimajan.

Osa talousrakennuksen rakennusoikeudesta voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa sr-2-, sr-2b- ja sr-3-merkinnällä ja ei-suojellun asuinrakennuksen laajennuksena, mikäli laajennus on mahdollista toteuttaa rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan soveltuvalla tavalla. Laajennusosa saa poiketa rakennusalasta vähäisessä määrin.

Mikäli as1- ja as1/ys-rakennusaloilla sijaitseva rakennus puretaan, sen tilalle voidaan siirtää huvilarakennus, jonka tulee soveltua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Kaikilla vuokra-aloilla ja tonteilla saa asuin- ja talousrakennuksissa harjoittaa pienimuotoista, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta ja alueen arvot huomioon ottavaa liiketoimintaa.

Huviloiden vuokra-alat ja tontit tulee aidata.

A/s-, VLA/s-, VP-, VL- ja RP-alueilla uudisrakennusten tulee mittasuhteiltaan materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua olemassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristökokonaisuuteen. Luontoarvot tulee huomioida rakennuksen ja rakennelman sijoituksessa sekä piha- ja ranta-alueiden suunnittelussa.

Vanhan huvilakulttuurin jäänteet, kuten tukimuurit, portaikot ja terassoinnit ja muut vastaavat rakenteet tulee säilyttää.

Vuorovaikutusraportin mukaan asemakaavakarttaan on merkitty ainoastaan olemassa olevien suojeltujen talousrakennusten (t-1), rakennusluvalla myönnettyjen talousrakennusten (t) sekä asuin- ja talousrakennusten (as/t) rakennusalat ja käyttötarkoitukset. Ei-suojeltuja ja ilman rakennuslupaa rakennettuja rakennelmia ja talousrakennuksia ei ole merkitty.

Muut kaavamerkinnät

Heikinniementietä koskee merkintä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sekä pihoille ajo on sallittu, jota ei saa asfaltoida (pp/t1). Johannesbergintietä koskee kaavamerkintä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo sekä pihoille ajo on sallittu (pp/t).

Mississipinraitin ja Oksakoskenpolun varrelle on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Heikinniementien varrelle on osoitettu yleinen pysäköintialue, jota ei saa asfaltoida (LP-1).

Kaava-alueen rantaviivaa Seurasaaren sillalta Mäntyniemen kiinteistön rajalle koskee merkintä (ra), alueen rajan osa, jonka kohdalla rantaviiva on säilytettävä luonnonmukaisena. Vanhojen laitureiden ja uimahuoneiden paikoille saa rakentaa laitureita ja uimahuoneita. Rannalle saa sijoittaa muita rannan käyttöön liittyviä, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia rakennelmia.

Osalla kaava-aluetta sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Sellaisilla alueilla ei saa suorittaa liito-oravan elinympäristöä hävittäviä tai heikentäviä toimenpiteitä, vaan olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnonhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Alueilta tulee olla latvayhteys ja metsäkäytävä laajempiin viheralueisiin.

4. Oikeudellinen arviointi

(---)

4.2 Esteellisyyttä koskevat valitusperusteet

(---)

C ja D, A ja B sekä Asunto Oy Helsingin Ljunganmo ovat esittäneet, että asian valmisteluun ja päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Valituksissa on tällaisina henkilöinä mainittu Anni Sinnemäki ja Thomas Wallgren.

Anni Sinnemäki on osallistunut apulaiskaupunginjohtajana kaupunkisuunnittelulautakunnassa päätöksentekoon 3.5.2016 (§ 161), kun lautakunta on päättänyt myöntää poikkeamisen saada rakentaa talousrakennuksen tilalle asuinrakennus, poiketa talousrakennukselle osoitetusta talousrakennuksen rakennusoikeudesta 232 k-m2:llä sekä asemakaavan mukaisesta rakennusalasta osoitteessa 1.

Sinnemäki on osallistunut päätöksentekoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 24.1.2017 (§ 23), kun lautakunta on päättänyt myöntää poikkeamisen asemakaavasta siten, että vanhan puretun sr-2-merkinnällä osoitetun asuinrakennuksen, jonka huoneistoala on ollut 31 m2, tilalle voidaan siirtää kolmikerroksinen huvila pinta-alaltaan noin 170 k-m2 ja poiketa asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta noin 140 k-m2 osoitteessa 2.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei edellä mainituista poikkeamispäätöksistä ole valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei voi asemakaavan lainmukaisuutta koskevan asian yhteydessä tutkia tehtyjen lainvoimaisten poikkeamispäätösten lainmukaisuutta eikä siis myöskään sitä, onko Sinnemäki ollut esteellinen osallistumaan mainittujen poikkeamishakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon niissä.

Meilahden huvila-alueen asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa Sinnemäki on osallistunut apulaiskaupunginjohtajana kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sittemmin apulaispormestarina kaupunkiympäristölautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksentekoon. Sinnemäki on myös kaupunginvaltuutettu.

Kunnallishallinnossa ei asemakaavaa laadittaessa lähtökohtaisesti sovelleta niin sanottua toisen asteen jääviä, koska se tulee kysymykseen ainoastaan kunnan ollessa asianosainen. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että samat henkilöt voivat osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa ilman, että tulevat esteellisiksi.

Asiassa ei ole aihetta valituksissa esitetyn perusteella katsoa Sinnemäen valtuutettuna, muussa luottamustehtävässä tai viranhaltijan asemassakaan osallistuneen esteellisenä asemakaavaa koskevan asian käsittelyyn sillä perusteella, että on osallistunut asian käsittelyyn sen muissa vaiheissa. Valituksissa esitetyn perusteella ei ole myöskään katsottava, että luottamus hänen puolueettomuutensa kaava-asiassa olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesta syystä, koska hän on osallistunut edellä mainittujen poikkeamisasioiden käsittelyyn.

Kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren on valituksissa esitetyn mukaan toiminut Meilahden huvilayhdistyksen puheenjohtajana ja siten jättäessään ilmoittamatta sidonnaisuudestaan ollut esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn ja sitä koskevaan keskusteluun. Valituksissa on lisäksi esitetty, että Wallgren on muutoin mahdollisesti pyrkinyt vaikuttamaan kaavaratkaisuun omaksi edukseen.

Hallinto-oikeus toteaa, että Wallgren on pidättäytynyt osallistumasta asian käsittelyyn kaupunginvaltuustossa, eikä toiminta huvilayhdistyksen puolesta kaava-asiassa voi siten aiheuttaa esteellisyyttä. Päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

4.3 Vuorovaikutusmenettelyä koskevat valitusperusteet

A ja B (---) sekä Asunto Oy Helsingin Ljunganmo ovat esittäneet, että kaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville siihen nähtävillä olon jälkeen tehtyjen olennaisten muutosten johdosta.

C ja D ovat esittäneet, että kunnan kannanotot annettuihin muistutuksiin ovat olleet sisällöltään puutteellisia.

A ja B sekä Asunto Oy Helsingin Ljunganmo ovat esittäneet, että heille ei ole toimitettu kaupungin perusteltua kannanottoa annettuihin muistutuksiin.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.2. — 1.4.2016 ja 6.4. — 7.5.2018. Jälkimmäisen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotusta on kaavaselostuksen mukaan muutettu siten, että Maila Talvion puiston osa on muutettu VL-alueeksi, VLA/s- ja VL-alueiden määräystä on täydennetty arvokkaiden metsäkohteiden osalta, A/s-, VLA/s-, VP-, VL- ja RP-alueiden rakentamista koskevaa määräystä on täydennetty luontoarvojen osalta, liito-oravan alueita koskevaa määräystä on täsmennetty, sr-1-s-, sr-1- ja sr-1b-merkinnällä osoitettujen rakennusten suojelumääräystä on muutettu rakennushistoriaselvityksen vaatimusten osalta ja VLA/s- ja A/s-alueita koskevaa lisämääräystä on muutettu siten, että talousrakennuksia saa olla enintään kaksi/vuokra-ala. Määräys ei koske vuokra-aloja, joilla on suojeltuja talousrakennuksia. Lisäksi vuokra-alalle saa sijoittaa kasvihuoneen tai huvimajan. Edelleen kaavaehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaan kaikilla vuokra-aloilla ja tonteilla saa asuin- ja talousrakennuksissa harjoittaa pienimuotoista, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta ja alueen arvot huomioon ottavaa liiketoimintaa. Huviloiden laajentamista koskevaa määräystä on muutettu siten, että talousrakennusoikeutta voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa sr-2-, sr-2b-, sr-3-merkinnällä osoitettujen huviloiden ja ei-suojeltujen huviloiden laajennuksena. Laajennusmahdollisuus ei ole sidottu rakennusten kokoon. Kaavan yleismääräysten ryhmittelyä on muutettu, rakennusten käyttötarkoitusta koskevia merkintöjä on yhdenmukaistettu ja Aikalan sivurakennuksen käyttötarkoitusmerkintää on täsmennetty.

Kaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ovat pääosin kaavamääräyksiä täydentäviä ja täsmentäviä, minkä lisäksi ne koskevat lähinnä talousrakennusten rakentamista ja mahdollisuutta pienimuotoisen liiketoiminnan harjoittamiseen asuin- ja talousrakennuksissa. Esimerkiksi kaavassa osoitettu asuinrakennusoikeus ei ole muutosten johdosta muuttunut. Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka kaavaehdotusta on edellä todetuin tavoin muutettu nähtävilläolon jälkeen, hyväksytyn asemakaavan pääsisältö tavoitteiltaan ja alueille osoitetuilta käyttötarkoituksiltaan on pysynyt muuttumattomana. Nämä seikat huomioon ottaen kaavaehdotukseen tehtyjä muutoksia ei ole pidettävä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisina eikä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ole siten ollut tarpeen.

Kaavaselostuksen mukaan ensimmäisestä nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta on tehty 11 ja toisesta kaavaehdotuksesta 85 muistutusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 2 momentissa tarkoitetut perustellut kannanotot annettuihin muistutuksiin on sisällytetty aihepiireittäin vuorovaikutusraporttiin, joka on kaupunginasiamiehen lausunnon mukaan lähetetty kaikille muistutuksen tehneille ja osoitteensa ilmoittaneille tahoille.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavoitusmenettelyyn liittyvän vuorovaikutusmenettelyn tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallisten mielipiteiden saattaminen kaavoittajan tietoon ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n tavoite osallistumismahdollisuudesta kaavan valmisteluun. Kunnan kannanotoista vuorovaikutusraportissa ilmenevät seikat huomioon ottaen kannanottoja on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin riittävinä.

Siltä osin kuin valituksissa on vedottu siihen, ettei esitettyjä mielipiteitä ja tehtyjä muistutuksia ole otettu huomioon, hallinto-oikeus toteaa, ettei osallistumista ja vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä maankäyttö- ja rakennuslain ja muiden lakien rajoissa. Vuorovaikutusmenettelyllä ei myöskään sidota kaavan sisältöä kuulemisten yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin. Se, etteivät annetut muistutukset ole johtaneet kaavaehdotuksen muuttamiseen, ei tee menettelyä lainvastaiseksi.

Asiassa ei ole vuorovaikutusmenettelyyn liittyen tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, että päätös tulisi sen johdosta kumota.

4.4 Selvitysten riittävyyttä koskevat valitusperusteet

C ja D (---) sekä Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs ovat esittäneet, että kaava ei ole perustunut riittäviin selvityksiin luontoselvitysten, maiseman, kaupunkikuvan, historian ja liikenteen järjestämisen ja yhdyskuntateknisen huollon osalta.

Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueen luontokohteista on selvityksenä esitetty Helsingin kaupungin Luontotietojärjestelmästä kootut tiedot, joiden mukaan kaavamuutosalueella on 15 arvokasta luontokohdetta. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä on kaksi, arvokkaita kasvikohteita on kolme, arvokkaita metsäkohteita on yksi ja metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on kaksi. Kaava-alueella on kaksi luonnonsuojelulain 29 §:n mukaista suojeltua luontotyyppiä ja neljä arvokasta lintukohdetta sekä lepakkoalue Meilahden puisto — Maila Talvion puisto. Lisäksi aluetta sivuaa Seurasaaren lepakkoalue.

Helsingin luoteisosan liito-oravakartoituksessa on kaavaselostuksen mukaan keväällä 2014 löydetty kaava-alueelta kaksi liito-oravan ydinaluetta (Meilahti 1 ja 2) sekä keväällä 2016 yksi ydinalue (Meilahti 16). Kaavaselostuksen liitteenä on yhteenveto kaava-alueen luontokohteista ja -alueista.

Kaavaa valmisteltaessa käytettävissä ovat olleet myös Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys , Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2014:1, Meilahden huvila-alue , Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston julkaisu vuodelta 1977 sekä Meilahden huvilat, Rakennusten suojeluohjeet ja lähiympäristön hoito-ohjeet osa 1 ja 2 , Kaupunginmuseo. Lisäksi käytettävissä ovat olleet Helsingin keskustan baanahankkeet, esisuunnitelma ja Munkkiniemenbaana, alustava yleissuunnitelma, Helsingin Vähä-Meilahti, jalopuukohteet, lausunto jalopuumetsiköiden luonnontilaisuudesta vuonna 2017 sekä Meilahden huvila-alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmaluonnos ja liikennesuunnitelma, numerot 6825 ja 6826, 2.10.2018.

Vuorovaikutusraportin mukaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n mukaan nykyinen vesihuoltoverkko on liittymiskelpoinen eikä uusien vesi-johto- tai viemärilinjojen rakentaminen kaava-alueelle ole tarpeen.

Kaavamuutosalue sisältyy pääosin Museoviraston laatiman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) kohteena osoitettuun alueeseen Meilahden huvila-alue. Kohdekuvauksen mukaan Meilahden huvila-alue ilmentää aikansa näyttävää huvilakulttuuria ja alueella sijaitsevat päämiesten virka-asunnot Kesäranta, Tamminiemi ja Mäntyniemi.

Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu vain vähäisessä määrin uutta rakentamista. Kaavassa ei muutoinkaan ole osoitettu merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia kaava-alueen olemassa olevaan maankäyttöön. Kaavavalmistelun yhteydessä käytettävissä on ollut edellä esitetty selvitys. Kaavamuutosalueesta edellä esitetty sekä kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että kaavamuutos on perustunut riittäviin selvityksiin.

4.5 Asemakaavamuutoksen sisältöä koskevat valitusperusteet

4.5.1 Kaava-alueen laajuutta koskevat valitusperusteet

A ja B ovat esittäneet, että osoitteen 3 vuokra-alue ympäristöineen rajataan kaava-alueen ulkopuolelle ja että sen kaavoitus ratkaistaan osana Meilahden kartanon kaava-aluetta.

A ja B (---) sekä Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs ovat valituksissaan esittäneet, että Paciuksenkadun korttelialue sekä Meilahden kartanon ja Päivärannan alueet palautetaan kaava-alueeseen. Alueiden poistaminen kaava-alueesta uhkaa alueen historiallisia arvoja, koska mainituille alueille laadittavissa asemakaavoissa ei tarvitse noudattaa Meilahden huvila-alueelle määriteltyjä täydennysrakentamisen periaatteita.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavamuutoksen vireille tulon jälkeen kaava-aluetta on muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä siten, että kaava-alueen ulkopuolelle on rajattu entisen taidemuseon ja Meilahden kartanon alueet sekä Paciuksenkadun varrelle suunniteltu uuden asuinkorttelin alue. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon 26.2. — 1.4.2016 jälkeen kaava-aluetta on muutettu siten, että Päivärannan alue osoitteessa Mäntyniementie 2 on rajattu kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Kaavaselostuksen mukaan tarkoituksena on ollut tutkia alueiden kehittämismahdollisuuksia edelleen.

Osoitteen 3 vuokra-alue ympäristöineen sijaitsee Meilahdentien kaarteessa kadun itäpuolella yhtenäisellä rakentuneella huvila-alueella. Vuokra-alue on ollut osa Meilahden kartanon aluetta ja sillä sijaitsee entisiä kartanon rakennuksia. Kaava-alueesta rajattu Meilahden kartanon alue sijaitsee Meilahdentien länsipuolella.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille asemakaavoja laaditaan. Maanomistajalla tai vuokraoikeuden haltijalla ei myöskään ole oikeutta saada maa- tai vuokra-aluettaan sisällytetyksi haluamaansa kaava-alueeseen, vaan kaava-alueesta päättäminen kuuluu kunnan harkittavaksi.

Kaavavalmistelun yhteydessä kaava-alueen ulkopuolelle rajatut alueet sijaitsevat kaava-alueen reunoilla. Alueisiin on kohdistunut muusta kaava-alueesta poikkeavia maankäytöllisiä tavoitteita. Kaava-alueesta rajatut alueet sisältyvät RKY-alueeseen Meilahden huvila-alue. Kun otetaan huomioon, että kaava-alue muodostuu pääosin yhtenäisestä Meilahden huvila-alueesta sekä kaavan tavoitteet ja kaava-alueen koko, hallinto-oikeus katsoo, että kaava-alue muodostaa suunnittelullisen kokonaisuuden, jonka puitteissa kaavan tavoitteena olevaa maankäyttöä voidaan lähtökohtaisesti tarkastella riittävän laajalti kaavan sisältövaatimuksiinkin nähden. Kun lisäksi myös kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle osoitetut alueet kuuluvat RKY-alueeseen, mikä on otettava alueen maankäytön jatkosuunnittelussa huomioon, kaava-alueen muuttamista ei voida alueen kulttuurihistorialliset tai muutkaan RKY-alueeseen liittyvät arvot huomioon ottaen pitää lainvastaisena. Päätöstä ei siten ole kaava-alueen muodostamista koskevilla valitusperusteilla lainvastainen.

4.5.2 Vaikutuksia luonnonympäristöön koskevat valitusperusteet

C ja D, A ja B (---) sekä Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs ovat esittäneet, että asemakaavamuutoksessa ei ole otettu huomioon alueen luonnonarvoja.

Kaavaselostuksen liitteenä on Helsingin Luontotietojärjestelmästä koostettu karttaselvitys alueen luonnonarvoista. Koosteen mukaan kaava-alueen luoteisosassa Meilahdentien koillispuolella (Meilahti 16), Paciuksenkadulta Meilahdentien molemmin puolin (Meilahti 1) sekä Maila Talvion puistossa ja puiston pohjoispuolella Seurasaarentien toisella puolella (Meilahti 2) sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden ydinalueita. Luontotietojärjestelmästä ilmenee myös palstaviljelyalueen (RP) eteläpuolella sijaitseva liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen ydinalue 52. Kaava-alueelle ei sijoitu liito-oravan kulkuyhteyksiä. Liito-oravan ydinalueita ei ole osoitettu kaavakartalla.

Kaavamuutosalueella sijaitsee neljä arvokasta lintukohdetta, jotka ovat Meilahden arboretum, Meilahden urheilupuiston metsä sekä Tamminiemen metsä- ja kartanoalue. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee arvokas metsäkohde ja lepakkoalue Meilahden puiston — Maila Talvion puiston alueilla.

Liito-oravan ydinalueet 1 ja 2 sijaitsevat alueilla, joille ei ole osoitettu uutta rakentamista tai muutakaan alueiden aiemmasta maankäytöstä poikkeavaa maankäyttöä. Liito-oravan ydinalueelle 16 on osoitettu yksi uusi vuokra-ala ja sille rakennusala asuinrakennukselle. Alue 52 sijaitsee pääosin rakentuneella huvila-alueella. Sen alueelle ei ole osoitettu uutta rakentamista, mutta sille on osoitettu ulkoilutien (ut) ohjeellinen sijainti. Hallinto-oikeus toteaa, että kaikki liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden ydinalueet on asemakaavamuutoksessa osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) tai kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittäviksi lähivirkistys- ja asuinalueiksi (VLA/s). VL- ja VLA/s-alueilla sijaitsee lisäksi arvokkaita metsäalueita. VL- ja VLA/s-alueita koskee luontoarvojen huomioon ottamista ja puuston säilyttämistä koskeva kaavamääräys. Lisäksi kaavan yleisten määräysten mukaan liito-oravien elinympäristöjä koskee hävittämis- ja heikentämiskielto sekä määräys latvayhteyden ja metsäkäytävien säilyttämisestä alueelta. Kun edelleen otetaan huomioon, että rakennuslupamenettelyssä on joka tapauksessa otettava luonnonsuojelulaissa säädetyllä tavalla huomioon arvokkaat metsäalueet sekä hankkeen vaikutukset liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöihin, kaavaratkaisua ei ole pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin luonnonympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen tai luonnonsuojelulain vastaisena.

4.5.3 Vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan koskevat valitusperusteet

C ja D, A ja B (---) sekä Asunto Oy Helsingin Ljunganmo ovat valituksissaan esittäneet, että kaavaratkaisu on rakennetun ympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastainen eikä se ota huomioon alueen maisema-arvoja. Asiassa on lisäksi esitetty, että kaavaratkaisu ei ota huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Valtioneuvoston 14.12.2017 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tavoite on huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät laajenna kaavojen sisältövaatimusten alaa eivätkä luo uusia oikeudellisia perusvaatimuksia kaavoitukselle.

Kaavamuutosalue kuuluu suurimmaksi osaksi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) -inventointiin, Meilahden huvila-alue . Kohdekuvauksen mukaan alue ilmentää aikansa näyttävää huvilakulttuuria. Meilahden huvila-alueella on kymmeniä huviloita, joista vanhimmat 1800-luvun puolelta ovat koristeellisten yksityiskohtien, parvekkeiden, verantojen ja tornien leimaamia. Huviloiden puistot ja puutarhat edustavat aikansa puutarhakulttuuria.

Kaava-alue on RKY-alueeseen kuuluvilta osin osoitettu lähivirkistys- (VL), puisto- (VP) sekä kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittäväksi lähivirkistys- ja asuinalueeksi (VLA/s). VL- ja VLA/s-alueita koskevat kaavamääräykset, joiden mukaan alueen arvokkaat ominaispiirteet ja maisemalliset arvot tulee säilyttää ja alueet ylläpitää luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueelle on osoitettu olemassa olevien rakennettujen huvila-alueiden yhteyteen kuusi uutta rakennuspaikkaa siirrettäville huviloille, joita koskevat erityiset alueen arvoa ja ominaispiirteitä koskevat kaavamääräykset, sekä sallittu talousrakennusten rakentaminen. Uudisrakentamista koskevat rakennusten ulkonäköä ja ympäristöön sopeutumista koskevat kaavamääräykset, minkä lisäksi vanhan huvilakulttuurin rakenteet tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää. Kaavamääräyksiin sisältyy lisäksi rakennusten ja rakennelmien sekä arvokkaiden piha-alueiden suojelumääräyksiä.

Meilahden huvila-alueen merkittävimmät suojeluarvot liittyvät alueen vanhojen huvilarakennusten ja niiden puutarhojen muodostamaan kokonaisuuteen. Kaavamuutoksella alueelle on osoitettu vain vähäisessä määrin uusia vuokra-aloja toteutuneen huvilarakentamisen lomaan. Uudisrakentaminen on toteutettava siirtämällä alueelle kulttuurihistoriallisesti merkittäviä huviloita. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon RKY-alueen säilytettävät kulttuuriympäristöarvot rakennuksia ja puutarha-alueita sekä lähivirkistysalueita koskevilla määräyksillä. Edellä mainituilla perusteilla kaavaratkaisun ei voida katsoa olevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin rakennetun ympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen vastainen.

4.5.4 Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista koskevat valitusperusteet

Valituksissa on esitetty, että kaavaratkaisussa on myönnetty rakennusoikeutta ja muutettu vuokra-alueita ja suojelumääräyksiä vuokranhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti. Lisäksi uusien rakennuspaikkojen osalta olisi tullut ottaa yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon osoittamalla rakennusoikeuden määrä kaavassa.

Kaavaratkaisussa on osoitettu kuusi uutta siirrettävän huvilan rakennusalaa, joista viisi on osoitettu uusille vuokra-aloille ja yksi olemassa olevalle rakennusalalle, jolle kaavaselostuksen mukaan on myönnetty rakennuslupa. Uusille rakennuspaikoille ei ole kaavassa osoitettu rakennusoikeuden määrää.

Kaavamääräysten mukaan mahdollisuus talousrakennusten rakentamiseen on sidottu vuokra-alueella jo sijaitsevien rakennusten lukumäärään sekä rakennuksia ja piha-alueita koskeviin suojelumääräyksiin. Vuokra-alueita on merkitty asemakaavaan ohjeellisina.

Hallinto-oikeus toteaa, että Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Maanvuokrasuhde perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen eikä vuokrasopimusten osapuolista, sisällöstä tai siitä, että vuokrasopimuksia yleensäkään on tehtävä, voida määrätä kaavoituksessa. Valituksenalaisessa asemakaavassa on merkitty ohjeellisena vuokrattavien alueiden rajat ja määrätty niiden sisään osoitetuin rakennusalamerkinnöin sallitusta rakentamisesta. Helsingin kaupunki omistaa vuokrattavat alueet. Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei edellytä, että kaupungin olisi kaavoituksessa osoitettava eri ja erilaisista lähtökohdista rakentuneille vuokra-alueille samanlaista maankäyttöä eikä alueita vuokrasopimuksen nojalla hallitsevilla ole oikeutta saada niitä kaavoitetuksi haluamallaan tavalla. Jäljempänä todettu huomioon otettuna vuokra-alueille osoitetulle rakentamiselle on asianmukaiset maankäytölliset perusteet.

Meilahden huvila-alue on kysymyksessä olevilta osin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), jonka arvot on tullut ottaa kaavoituksessa huomioon. Alueella sijaitsee useita historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja niihin liittyviä piha-alueita, joiden suojeluarvot on tullut tehtyjen selvitysten perusteella osoittaa asemakaavamääräyksin. Rakennusten ja piha-alueiden suojeluarvot samoin kuin kaava-alueen vuokra-alueiden ja niillä olevien rakennusten määrän ja koon merkittävä vaihtelu on tullut ottaa huomioon myös lisärakentamista osoitettaessa.

Näistä lähtökohdista myös alueen eri rakennusten suojelua on voitu perustellusti arvioida toisin ja osin muuttaa sekä sallia eri vuokra-alueille toisistaan jossain määrin poikkeavaa rakentamista. Tähän nähden ei voida katsoa, että myöskään vuokra-alueiden nykyisiä vuokranhaltijoita olisi asetettu asemakaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan ilman, että siihen on kaavan sisältöä koskevat säännökset ja kaavan tavoitteet huomioon ottaen maankäytöllisiä perusteita. Asemakaavamuutos ei ole lainvastainen yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen liittyvillä valitusperusteilla.

4.5.5 Kaavamääräysten lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet

Valituksissa on esitetty, että uusia rakennuspaikkoja koskeva kaavamääräys on puutteellinen siltä osin kuin siinä ei ole osoitettu rakennusoikeuden määrää.

Uusia rakennuspaikkoja (as/u-s) koskevan kaavamääräyksen mukaan ohjeellisille rakennuspaikoille saa sijoittaa siirtämällä säilytettävän, kulttuurihistoriallisesti merkittävän, alueen arvoon ja ominaispiirteisiin soveltuvan huvilarakennuksen. Kaavaselostuksen mukaan rakennuspaikat kilpailutetaan niille siirrettävien huviloiden alueelle soveltuvuuden perusteella. Siirrettävien huviloiden kooksi on arvioitu 200 k-m2 rakennusalaa kohti. Yleisiin kaavamääräyksiin sisältyy uudisrakennusten mittasuhteita, materiaalia ja värejä koskevia määräyksiä.

Meilahden huvila-alueen täydennysrakentaminen on kaavamääräysten mukaan toteutettava siirtämällä alueelle sopivia, vanhoja huvilarakennuksia. Lopullisesti alueelle siirrettävien rakennusten kerrosala tulee ratkaistavaksi rakennuslupamenettelyssä. Kun otetaan huomioon kaavassa osoitetut ohjeelliset rakennusalat sekä edellä mainitut kaavamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys ei ole rakennusoikeuden määrän puuttumisen vuoksi niin epäselvä, että kaavamääräys sen johdosta olisi lainvastainen.

Valituksissa on edelleen esitetty, että talousrakennuksia koskevat kaavamääräykset eivät mahdollista kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön sopivaa rakentamista eikä siinä oteta huomioon kaava-alueen eri kokoisia vuokra-aloja ja rakennuksia. Ranta-alueille osoitettu maankäyttö olisi tullut esittää yksilöidymmin.

Kaavamääräyksen mukaan A/s- ja VLA/s-alueilla jokaisella huvilatontilla tai vuokra-alueella, jonka päärakennus on asuinkäytössä, saa olla enintään kaksi kellaritonta talousrakennusta, joihin saa sijoittaa varastoja, teknistä tilaa, saunatiloja, autotallin, asunnon tai vastaavia tiloja. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskoko on 40 k-m2. Alueilla, joilla on jo asuin- ja talousrakennus, saa rakentaa erillisen 10 k-m2:n varastorakennuksen. Talousrakennusten enimmäiskorkeus on 3 metriä. Talousrakennuksia ei tule sijoittaa s-1-merkinnällä suojeltuun pihapiirin osaan. Jokaiselle huvilatontille tai vuokra-alueelle saa sijoittaa yhden enintään 10 k-m2:n kasvihuoneen tai huvimajan. Osa talousrakennusoikeudesta voidaan toteuttaa osalla alueista asuinrakennuksen laajennuksena, mikäli se on toteutettavissa rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan soveltuvalla tavalla. Uudisrakennusten tulee mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua olemassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristökokonaisuuteen.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaava-alueen vuokra-alojen pinta-alat vaihtelevat noin 1 500 ja 8 200 m2:n välillä ja huviloiden kerrosalat noin 60 ja 1 080 k-m2:n välillä. Osalla vuokra-alueita on vanhoja talousrakennuksia ja osalla vain huvilarakennus. Useimmilla vuokra-alueilla voidaan historiaselvityksen perusteella arvioida olleen talousrakennuksia, joita on sittemmin purettu. Alueen rakennuksia ja puutarha-alueita koskevat eritasoiset suojelumääräykset, jotka on myös talousrakennusten osalta tullut ottaa kaavassa huomioon. Kaavassa kaikille talousrakennuksille on asetettu vuokra-alakohtainen enimmäiskerrosala 40 k-m2. Kaava-alueen rakennushistorialliset arvot ja vaihteleva rakennuskanta huomioon ottaen talousrakennusten rakentamiselle on voitu asettaa kaavamääräyksistä ilmenevät rajoitukset ja edellytykset. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon rakennetun ympäristön vaalimista koskeva asemakaavan sisältövaatimus. Kaavamääräys ei kaavalle asetetut tavoitteet huomioon ottaen myöskään aiheuta valittajille kohtuutonta rajoitusta tai haittaa.

Kaavamääräyksin on ohjattu ranta-alueille tapahtuvaa rakentamista. Kaavamääräys mahdollistaa vanhojen laitureiden ja uimahuoneiden uudisrakentamisen, mutta myös muiden rannan käyttöön liittyvien rakennelmien rakentamisen ranta-alueelle. Rakennelmien tulee soveltua maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Kaavamääräys mahdollistaa rannan käyttöön liittyvien rakennelmien rakentamisen alueelle. Lupamenettelyssä tullaan ratkaisemaan rakennelmien soveltuvuutta ympäristöön koskevat seikat. Kaavamääräystä on pidettävä riittävänä ohjaamaan sillä osoitettua maankäyttöä.

4.5.6 Vuokra-alueiden muutoksia, rakennusten ja alueiden suojelumerkintöjä sekä kaavassa osoitettuja rakennusoikeuksia koskevat valitusperusteet

Kaikki valittajat ovat esittäneet vuokra-alueisiinsa ja rakennuksiinsa kohdistuvia valitusperusteita.

Asunto Oy Kevätkallio on vaatinut, että sen vuokra-alueesta kaavassa poistettu pohjoisosa palautetaan osaksi yhtiön vuokra-aluetta.

Asunto Oy Kevätkallion pinta-alaltaan noin 4 850 m2:n vuokra-alueen pohjoisosasta on kaavamuutoksella rajattu noin 600 m2. Valittajan vuokra-alueella sijaitsevaa huvilaa koskee asemakaavan merkintä Meilahteen muualta siirretty, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus (as, sr-1b). Vuokra-alueen lounaisosaa koskee merkintä puutarhakulttuurin ja/tai puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiirin osa (s-1). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava siten, että sen merkitys puutarhakulttuurin tai -kasvillisuuden erikoiskohteena säilyy. Valitukseen liitetyn valokuva-aineiston perusteella kaavamuutoksen kohteena oleva alue on hoidettua piha-aluetta. Vuokra-aluetta koskee ohjeellisen osa-alueen tai vuokrattavan alueen kaavamerkintä.

Kaavamuutoksella siinä ohjeellisena merkitystä vuokra-alueesta erotettu alueen osa on asemakaavassa kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävää lähivirkistys- ja asuinaluetta (VLA/s). Alueelle ei ole osoitettu muuta maankäyttöä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut, että kaavassa osoitettavien uusien asuinrakennusten pihapiirit vastaisivat uusien omakotitalotonttien pinta-alaa ja että myös jo vuokratuille vuokra-aloille määritellään aiempaa pienemmät pihapiirit.

Valittajan vuokra-alue on kaavamuutoksella merkitty noin 1/8 voimassa olevaa vuokrasopimuksen mukaista alaa pienemmäksi. Vuokra-alueen pinta-alaksi jää edelleen noin 4 250 m2. Muutos koskee määräalan pohjoisosaa, jolla ei sijaitse vuokranhaltijan rakennuksia tai rakennelmia. Kun otetaan huomioon kaavamuutoksen tavoite, rajauksen ohjeellisuus ja se, että vuokra-alueen koko ja rajat ratkaistaan maanvuokrasopimuksessa, eikä siitä ole määrätty eikä voidakaan määrätä kaavoituksessa, kaavaratkaisu ei aiheuta valittajalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta rajoitusta tai haittaa.

Siltä osin kuin Asunto Oy Kevätkallio on esittänyt, että päätös on luottamuksensuojan periaatteen vastainen, hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslaissa on nimenomaiset säännökset siitä, millä edellytyksillä asemakaavamuutos voidaan hyväksyä. Näin ollen esimerkiksi valittajien odotuksista ja mielipiteistä ei säädettyjen kaavan sisältövaatimusten täyttyessä muodostu estettä laatia kunnan maankäyttötarpeiden muuttuessa alueelle toisenlaista asemakaavaa. Asemakaavan muuttamista ei siten voida pitää luottamuksensuojan periaatteen vastaisena sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että asemakaavaa on muutettu vastoin valittajien esittämiä mielipiteitä tai että valittajien vuokra-ala muuttuu siitä, mitä se on sitä vuokrattaessa ollut.

C ja D ovat vaatineet, että huvilaa Tomtebo koskeva merkintä sr-1 ja vuokra-aluetta koskeva merkintä s-1 poistetaan, vuokra-alalle osoitetaan lisärakennusoikeutta 40 k-m2, vuokra-alalle osoitetut ohjeellisen ulkoilutien merkinnät (ut) poistetaan ja suojeltavat puut osoitetaan kaavakartalla.

C:n ja D:n vuokra-alue sijaitsee Tamminiementien ja Seurasaarentien risteyksen pohjoispuolella ja se on pinta-alaltaan 3 899 m2. Vuokra-alueella sijaitsee Tomtebon huvila, joka on Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallisen selvityksen mukaan valmistunut 1890-luvulla ja sen on suunnitellut arkkitehti, professori Gustaf Nyström omaan käyttöönsä. Huvila laajennuksineen on rakennustaiteellisesti erityisen arvokas. Interiöörissä on 1800-luvulta säilyneitä rakennusosia ja rakennuksen alkuperäinen tilaratkaisu on hyvin hahmoteltavissa. Puutarhan tärkeimmät elementit, Tamminiementien puoleisen sivun lehmusrivi, käytävät sekä vanha, rakennuksen paikan määrännyt mänty ovat säilyneet. Myös puutarhan alkuperäinen tilarakenne on säilynyt. Muu arvokas puusto, vanhat männyt nuorvaahteroiden seassa palstan kaakkoisosassa, on otettavissa esiin. Puutarhan kaakkoisosassa voi olla jäänteitä Meilahden rantapuiston kreivien aikaisista poluista tai istutuksista, joita olisi syytä tarkemmin tutkia. Tamminiementien puoleinen, kaavassa jalankululle osoitettu vyöhyke olisi syytä palauttaa osaksi puutarhaa pensasaitoineen. Lehmusrivi on ollut keskeinen aihe puutarhassa ja se tulisi säilyttää palstaan kuuluvana.

Tomtebon huvilaa koskee kaavamerkintä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus (sr-1). Huvilaa koskee myös kaavamerkintä as/yy (rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntoja, kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä kahvilan). Vuokra-aluetta koskee kaavamerkintä puutarhakulttuurin ja/tai puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiirin osa (s-1). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava siten, että sen merkitys puutarhakulttuurin tai -kasvillisuuden erikoiskohteena säilyy. Seurasaarentien ja Tamminiementien varrelle sekä vuokra-alueen pohjois- ja itäpuolitse on osoitettu ohjeellisen ulkoilutien merkintä (ut). Tamminiementien vartta koskee merkintä ohjeellinen istutettava puurivi.

Tehdyssä selvityksessä Tomtebon huvila laajennuksineen on todettu kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaaksi ja puutarhassa on todettu tärkeimpien puiden ja tilarakenteen säilyneen. Kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin rakennetun ympäristön vaalimista koskeva säännös, asemakaavassa on tullut osoittaa huvilaa ja puutarhaa koskevat suojelumääräykset. Määräyksiä ei ole pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla valittajille kohtuuttomina.

Siltä osin kuin valituksessa on vaadittu kaavaluonnoksessa esitetyn Meilahdentieltä etelään osoitetun ulkoilutien poistamista, hallinto-oikeus toteaa, että merkintää ei ole esitetty hyväksytyllä kaavakartalla. Ulkoiluteiden ohjeelliset sijainnit on osoitettu lähimmillään noin 35 metrin etäisyydelle Tomtebon huvilasta ja noin 4 metrin etäisyydelle vuokra-alueen rajasta. Ohjeellisten ulkoiluteiden ei voida katsoa aiheuttavan valittajille maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

A ja B ovat vaatineet, että suojelumerkinnät poistetaan Villa Estellan ja Villa Mainiemen osalta ja että Villa Mainiemen osalta kaavaratkaisussa otetaan huomioon tehty meluselvitys ja kaavavalmistelun aikana tapahtuneet muutokset.

Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallisen selvityksen mukaan Villa Estella, osoite 3, on historiallisesti arvokas Meilahden tilan rakennusryhmään kuulunut rakennus, joka on tulos historiansa aikana tehdyistä monista muutoksista. Puutarha on kokonaan uusittu. Arvokasta vanhaa lajistoa palstalla edustavat syreenit ja vanhat puuyksilöt. Huvilaa koskevat asemakaavamerkinnät as ja sr-1. Palstalla sijaitsee lisäksi talousrakennus (t).

Villa Mainiemi, osoitteessa 4, on selvityksen mukaan alkujaan symmetrinen jugend-tyylinen huvila, joka on muutosten myötä tyylillisesti kerroksellinen. Korjaustyön tuloksena rakennus on säilyttänyt alkuperäisiä rakennusosia. Puutarha on alkuperäistä sommitelmaa paljon riisutumpi, mutta käytävän jäänteet ovat hahmoteltavissa ja myös palautettavissa. Asemakaavassa huvilaa koskevat kaavamerkinnät as, sr-1 ja asuin/talousrakennusta merkintä as/t.

Edellä mainituissa selvityksissä on esitetty perusteet suojelumerkintöjen osoittamiselle. Kaavaratkaisu ei ole valituksessa esitetyillä suojelumerkintöjä koskevilla perusteilla lainvastainen.

Siltä osin kuin valituksessa on viitattu tehtyyn meluselvitykseen, hallinto-oikeus toteaa, että Paciuksenkadun alittavan kevyen liikenteen väylän alue ei sisälly kaava-alueeseen eikä asemakaavassa ole ratkaistu alikulun sijaintia. Valituksen mukaan alikulku on valmistunut alueelle vuonna 2015, ja meluselvitys on tehty vuonna 2017. Kaavaselostukseen liitetyn meluselvityksen mukaan Villa Mainiemen piha-alueen kadunpuoleisella osalla päiväajan melutason ohjearvot ylittyvät, mutta pinta-alaltaan noin 5 180 m2:n suuruisen valittajan vuokra-alueen kaakkoisosaan voidaan osoittaa oleskelupiha, jolla melutason ohjearvot eivät ylity. Päätös ei ole valituksessa esitetyllä perusteella lainvastainen.

(---)

Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs on esittänyt, että sen vuokra-alalle osoitetaan rakennusala siirrettävälle rakennukselle tai uudisrakennukselle sekä kahdelle talousrakennukselle. Talousrakennuksen rakennusala on osoitettava vuokra-alueen pysäköintialueen puoleiselle osalle.

Valittajan vuokra-alue sijaitsee osoitteessa Seurasaarentie 11 ja se on pinta-alaltaan 3 021 m2. Historiaselvityksen mukaan sillä sijaitseva rakennus Villa Furunäs edustaa 1890-luvun ensimmäisen palstoitusvaiheen huviloita ja on siksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Puutarhan muotoutumisessa oli 1900-luvun alussa tärkein vaihe, josta on säilynyt jälkiä ja jäänteitä. Runsas luontaisesti kasvanut puusto, tontin koon pienentyminen ja vähäinen hoito hämärtävät puutarhahistorian hahmottumista. Villa Furunäsiä koskevat asemakaavamerkinnät as/yy sekä sr-2. Piha-aluetta koskee merkintä s-1, mutta alueen länsi- ja pohjoisosassa on myös aluetta, jota s-1-merkintä ei koske.

Hallinto-oikeus viittaa siihen, mitä edellä on todettu yhdenvertaisuutta koskevien valitusperusteiden osalta sekä talousrakennusten rakentamisen osalta ja toteaa, että asemakaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että valittajan vuokra-alalle ei ole osoitettu uutta rakennusoikeutta.

Asunto Oy Helsingin Ljunganmo on vaatinut, että sen vuokra-alueen kaakkoispuolelle osoitettu uusi rakennuspaikka (as/u-s) poistetaan asemakaavasta, koska se rikkoo huvilan puutarhakokonaisuuden. Piha-alueen suojelumerkinnän vuoksi alueelle ei ole myöskään mahdollista rakentaa talousrakennusta.

Villa Ljunganmon vuokra-alue on pinta-alaltaan 2 489 m2. Historiaselvityksen mukaan Villa Ljunganmon päärakennus on rakennustaiteellisesti arvokas. Historiallinen kerroksellisuus näkyy varsin hyvin rakennuksen ulkoasussa. Interiööreissä on säilynyt runsaasti piirteitä 1900-luvun alkuvaiheesta. Maisemaan ja sen topografiaan hyvin sijoitetut rakennukset, huvilarakennus ja kaksi hieman erillään olevaa piharakennusta muodostavat sopusuhtaisen kokonaisuuden. Huvilapuutarhan keskeisin aihe, suora käytävä rantaan ja sen varrella oleva syreenimaja, ovat säilyneet. Kaivorakennus ei kuulu alkuperäiseen puutarhasommitelmaan, mutta antaa kulttuurista arvoa muuten luonnontilassa olevalle puutarhan osalle. Palstan aita on rakennettu vuoden 2000 peruskorjauksen yhteydessä alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Huvilan pihapiirissä olevat männyt ovat huvilaa edeltävältä ajalta ja siksi erittäin arvokkaita. Huvilaa koskevat kaavamerkinnät as/yy sekä sr-1-s ja piha-aluetta merkintä s-1. Uudella rakennuspaikalla (as/u-s) sijaitsee kaivo, joka on osoitettu merkinnällä sr-1-r, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennelma.

Kaavassa osoitettu uusi rakennuspaikka on kaivoa lukuun ottamatta rakentamaton ja luonnontilainen, ja se sijaitsee Heikinniementiellä Seurasaarentien risteyksen länsipuolella. Heikinniementien itäpuolella sijaitsevat yleinen pysäköintipaikka (LP), Villa Furunäsin vuokra-ala sekä toinen uusi rakennuspaikka.

Hallinto-oikeus toteaa, että Villa Ljunganmon puutarhan keskeisimmät aiheet, käytävä rantaan ja syreenimaja sekä vanhat männyt, sijaitsevat valittajan vuokra-alueella. Uusi rakennuspaikka on luonnontilainen eikä asiassa ole ilmennyt, että se muodostaisi yhdessä valittajan vuokra-alan kanssa säilytettävän kokonaisuuden. Uuden rakennuspaikan osoittamisen kaavassa ei siten ole katsottava olevan rakennetun ympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastaista.

Johtopäätelmä valituksissa mainittujen huviloiden osalta

Kaikkien edellä kohdassa 4.5.6 mainittujen valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus toteaa, että edellä mainitut huvilat ja niiden pihapiirit kuuluvat osana valtakunnallisesti merkittävään Meilahden huvila-alueeseen. Ne edustavat siten omalta osaltaan merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka on tullut asemakaavassa osoittaa asianmukaisin kaavamerkinnöin. Kaavamääräyksissä on tullut arvottaa huviloiden ja piha-alueiden eriasteiset kulttuurihistorialliset arvot ja osoittaa ne vastaavasti kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Asiassa saatu selvitys ja valituksissa esitetyt perusteet huomioon ottaen kaavassa osoitettuja suojelumerkintöjä ei ole pidettävä lainvastaisina. Asemakaavalla on otettu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetulla tavalla huomioon kaavan sisältövaatimus rakennetun ympäristön vaalimisesta, eikä kaavamuutos siten ole rakennetun ympäristön arvoihin liittyvän hävittämiskiellon vastainen eikä aiheuta valituksissa esitetyillä perusteilla laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rajoitusta eikä elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä.

4.5.7 Liikenteen järjestämistä koskevat valitusperusteet

Kaupunginvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt Meilahden huvila-alueen asemakaavamuutoksen. Hyväksyttyyn asemakaavan muutokseen liittyvän selostuksen liitteenä ovat liikennesuunnitelmat numerot 6825 ja 6826, 2.10.2018.

Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n 1 momentin mukaan asemakaava esitetään kartalla. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavalla ei ole ratkaistu Meilahden huvila-alueen liikenteen järjestämistä liikennesuunnitelman mukaisella tavalla tai muullakaan tavalla tarkemmin, vaan ainoastaan osoitettu katualueet ja ohjeelliset jalankululle ja polkupyöräilylle osoitetut katu- ja muut alueet. Asemakaavaan liittyvä selostus tai selostuksen liitteenä oleva liikennesuunnitelma ei kuulu asemakaavaan sen valituskelpoisena osana. Liikennesuunnitelmaa ei ole nyt kysymyksessä olevalla valtuuston päätöksellä hyväksytty.

A:n ja B:n sekä Asunto Oy Helsingin Villa Furunäsin esittämät valitusperusteet ovat seikkoja, jotka ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n mukaisella katusuunnitelmalla, eivätkä ne siten koske asemakaavan ja asemakaavamuutoksen lainmukaisuutta. Hallinto-oikeus ei kaava-asian yhteydessä tutki liikennesuunnitelmaan kohdistettuja vaatimuksia.

4.5.8 Pysäköinnin järjestämistä koskevat valitusperusteet

(---) Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs on esittänyt, että pysäköintialueet Heikinniementien ja Oksakoskenpolun varrelta poistetaan.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavamuutoksella olemassa olevat pysäköintialueet Zaindankadun, Heikinniementien ja Johannesbergintien varrella muutetaan yleisiksi pysäköintialueiksi. Seurasaaren sillan aukion pysäköintipaikat lukuun ottamatta esteettömiä pysäköintipaikkoja poistetaan, ja ne korvataan Heikinniementien pysäköintipaikkaa laajentamalla. Heikinniementien eteläosan linjausta muutetaan, ja pysäköintialue keskitetään tien itäpuolelle. Oksakoskenpolun pysäköintialuetta laajennetaan ja sen liikennejärjestelyjä selkiytetään. Pysäköintialue siirtyy hieman luoteissuuntaan paikkaa, joka on tasattu Meilahden pysäköintiluolan rakennusaikana.

Hallinto-oikeus toteaa, että pysäköintialueiden osalta asiassa on kysymys olemassa olevien pysäköintialueiden laajentamisesta tai vähäisestä siirtämisestä.

(---) Kaavaratkaisulla ei muuteta Johannesbergintien pysäköintiin varatun alueen kokoa tai sijaintia. Heikinniementien varrelle osoitettu noin 50 metriä pitkä yleinen pysäköintialue (LP) sijaitsee lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä Asunto Oy Villa Furunäsin huvilarakennuksesta ja noin 20 metrin etäisyydellä vuokra-alueen rajasta. Alueiden väliin jäävä alue on lähivirkistysaluetta (VL). Pysäköintialue sijaitsee Seurasaarentien suuntaisesti rakennetun Villa Furunäsin länsipuolella. Oksakoskenpolun osalta pysäköintialuetta laajennetaan rakentamista varten jo tasoitetulle alueelle, eikä pysäköintialueen sijoittaminen alueelle edellytä kaavaselostuksen mukaan puuston poistamista.

Kaavassa osoitetut yleiset pysäköintialueet (LP) muuttavat vain vähäisessä määrin alueilla jo toteutunutta maankäyttöä. Kun otetaan huomioon pysäköintialueiden etäisyydet suhteessa valittajien vuokra-aloihin ja rakennuksiin sekä alueiden luonnonoloista saatu selvitys, pysäköintialueiden osoittamisen ei kaupunkialueella voida katsoa aiheuttavan valittajille kohtuutonta haittaa tai elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

5. Lopputulos

Päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Valitukset on siten hylättävä.

6. Oikeudenkäyntikulut

C ja D, A ja B, (---) Asunto Oy Villa Furunäs sekä Asunto Oy Helsingin Villa Ljunganmo ovat vaatineet, että Helsingin kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 ja 51 §

Hallintolainkäyttölaki 74 § ja 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Jaana Moilanen ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valittajille valitusluvan ja tutkii asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Asunto Oy Helsingin Villa Furunäsin, Asunto-osakeyhtiö Kevätkallion, A:n ja B:n sekä Asunto Oy Helsingin Villa Ljunganmon vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisun osalta

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

1.1.1 Esteellisyyttä koskevat oikeusohjeet ja esityöt

Kuntalain 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27 — 30 §:ssä.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Pykälän 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella seuraavaa:

Lain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetulla erityisen läheisellä henkilöllä tulee yleensä olla virkamiehen elämässä vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä tai muilla tässä kohdassa luetelluilla henkilöillä. Momentin perusteluissa todetaan lisäksi, että erityiseen läheisyyteen perustuva esteellisyys on seikka, jonka usein vain virkamies itse tietää. Jos läheisyys perustuu myös ulkonaisesti havaittaviin olosuhteisiin kuten yhteistalouteen tai kihlaukseen, esteellisyys on asianosaisenkin tunnistettavissa ja asianosaisen väite virkamiehen esteellisyydestä luonnollisesti menestyy. Muissa tapauksissa säännöksen soveltamisala ei yleensä voine vastoin virkamiehen käsitystä laajentua koskemaan henkilöä, jota virkamies itse ei pidä itselleen erityisen läheisenä.

Lain 28 §:n 1 momentin 7 mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tällaisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Tapauskohtaisesti arvioitaviksi jäisivät niin ikään tilanteet, joissa virkamies on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies, samoin kuin ne tilanteet, joissa virkamiehen ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus.

1.1.2 Muita valitusperusteita koskevat oikeusohjeet

Korkein hallinto-oikeus viittaa hallinto-oikeuden päätöksen kohdissa 1.2 Asemakaavaa koskevat oikeusohjeet ja 1.3 Vuorovaikutusmenettelyä koskevat oikeusohjeet mainittuihin oikeusohjeisiin.

1.2 Asiassa saatu selvitys

1.2.1 Esteellisyys

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta oli päätöksellään 3.5.2016 (§ 161) myöntänyt poikkeamisen voimassa olleesta asemakaavasta rakentaa talousrakennuksen tilalle asuinrakennus, poiketa talousrakennukselle osoitetusta rakennusoikeudesta ja asemakaavan mukaisesta rakennusalasta osoitteessa 1. Nyt kyseessä olevassa asemakaavan muutoksessa osoitteessa 1 on osoitettu poikkeamispäätöksen mukainen rakennusoikeus.

Anni Sinnemäki on asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa osallistunut apulaiskaupunginjohtajana kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksentekoon vuonna 2016 ja kesäkuusta 2017 alkaen apulaispormestarina kaupunkiympäristölautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksentekoon asemakaavaa koskevassa asiassa. Sinnemäki on myös kaupunginvaltuutettu.

Valituksissa on muun ohella esitetty, että Sinnemäen läheinen ystävä, E, omistaa sisarensa ja tämän miehen kanssa edellä mainitulla poikkeamispäätöksellä rakennetun uudisrakennuksen. Selvityksenä Sinnemäen ja E:n läheisestä ystävyydestä on valituksissa esitetty muun ohella Sinnemäen vaalikampanjatilaisuuden kutsu, josta ilmenee, että yhtenä puhujana tilaisuudessa on ollut E, ote E:n haastattelusta, jossa mainitaan, että Sinnemäki kuuluu hänen ystäväpiiriinsä, Sinnemäen virkaansa liittyvällä Facebook-sivustolla jakama uutinen televisiosarjasta, jossa E on esiintynyt, missä yhteydessä Sinnemäki on samalla esittänyt E:lle ja muille naisille onnittelut naistenpäivän johdosta, sekä Helsingin poliisilaitoksen esitutkintalain mukainen selvitys, josta ilmenee, että Sinnemäen osalta on aloitettu esitutkinta esteellisyysväitteiden johdosta.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa pyydetty Anni Sinnemäeltä lausuma esitetyistä esteellisyysväitteistä. Sinnemäki on lausumassaan esittämillään perusteilla katsonut, ettei hän ole ollut esteellinen osallistumaan nyt kysymyksessä olevan kaava-asian käsittelyyn ja siitä päättämiseen.

1.2.2 Muut valitusperusteet

Muiden valitusperusteiden osalta korkein hallinto-oikeus viittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevään selvitykseen.

1.3 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

1.3.1 Esteellisyys

Asiassa on valitusten perusteella arvioitava, onko Anni Sinnemäki apulaiskaupunginjohtajana, apulaispormestarina ja kaupunginvaltuutettuna ollut esteellinen osallistumaan asemakaavan valmisteluun ja päätöksentekoon, kun asemakaavan muutoksessa on muun ohella osoitettu aikaisemman lainvoimaisen poikkeamispäätöksen mukainen lisärakennusoikeus osoitteessa 1.

Asiassa on valitusten johdosta arvioitava Sinnemäen esteellisyyttä virkamiehenä apulaiskaupunginjohtajan ja apulaispormestarin tehtävien osalta hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen läheisen asianosaisuuden kannalta ja lisäksi mainitun momentin 7 kohdan mukaisen yleislausekkeen perusteella. Sinnemäen esteellisyyttä on valtuutettuna arvioitava lisäksi kuntalain 97 §:n 1 momentin perusteella.

E ei ole hallintolain 28 §:n 2 momentin tarkoittamassa sukulaisuussuhteessa Sinnemäkeen. Hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohtaa koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan ollakseen mainitussa kohdassa tarkoitettu erityisen läheinen henkilö, tulisi henkilöllä yleensä olla vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä tai muilla sanotussa lainkohdassa luetelluilla henkilöillä.

Sinnemäki on kiistänyt E:n olevan hänen läheinen ystävänsä sekä esittänyt selvitystä siitä, millä tavalla ja mistä yhteyksistä hän tuntee E:n.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, etteivät yksittäinen osallistuminen Sinnemäen vaalikampanjatilaisuuteen taikka sosiaalisessa mediassa tai muuten julkisuudessa esiintyneet maininnat E:n ja Sinnemäen välisestä yhteydenpidosta osoita, että E:tä olisi pidettävä Sinnemäelle hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna läheisenä henkilönä.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohtaa koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan virkamiehen puolueettomuuden vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin momentissa erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei saatu selvitys E:n ja Sinnemäen tuttavuudesta, yksittäisestä osallistumisesta Sinnemäen vaalikampanjatilaisuuteen taikka sosiaalisessa mediassa tai muuten julkisuudessa esiintyneet maininnat asianomaisten henkilöiden välisestä yhteydenpidosta merkitse sellaista puolueettomuutta vaarantavaa erityistä syytä, mitä hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetaan. Näin ollen luottamus Sinnemäen puolueettomuuteen ei ole vaarantunut myöskään esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen perusteella.

Kuntalain 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti tai hänen läheistään. Kyseessä oleva asemakaavan muutos ei ole koskenut Sinnemäkeä henkilökohtaisesti eikä E:tä edellä mainituin perustein ole pidettävä Sinnemäen hallintolaissa tarkoitettuna läheisenä henkilönä.

Edellä mainituin perustein Anni Sinnemäen ei ole katsottava osallistuneen asemakaavan muutoksen käsittelyyn ja hyväksymiseen esteellisenä.

1.3.2 Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Helsingin kaupunkia ei ole velvoitettava maksamaan korvausta Asunto Oy Helsingin Villa Furunäsin, Asunto-osakeyhtiö Kevätkallion, A:n ja B:n tai Asunto Oy Helsingin Villa Ljunganmon oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Satu Sundberg.