19.4.2021

Yhtiöllä oli kalastuslain 18 §:n mukainen lupa kalastusmatkailutilaisuuksien järjestämiseen Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli sittemmin myöntänyt kaupalliselle kalastajalle kalastuslain 72 §:n perusteella poikkeusluvan isorysien asettamiseen Korkeakosken ja Huumanhaaran edustan merialueelle kolmea kilometriä lähemmäksi Kymijoen jokisuuta. Hallinto-oikeus oli jättänyt yhtiön valituksen tutkimatta kalastuslain 124 §:n 1 momentin viittaussäännöksen perusteella sovellettavanaan olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) 6 §:n 1 momentin ja 51 §:n 2 momentin perusteella.

Korkein hallinto-oikeus myönsi yhtiölle valitusluvan ja tutki yhtiön valituksen. Koska yhtiön kalastusopastoiminta ei rajoittunut poikkeusluvassa tarkoitetulle alueelle, koska yhtiö ei ollut esittänyt, että poikkeusluvassa tarkoitetulla alueella olisi ollut yhtiölle erityistä merkitystä, ja koska poikkeusluvan mahdolliset vaikutukset kalakantoihin ja muut mahdolliset välilliset seuraukset vaikuttivat korkeintaan välillisesti yhtiön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

Kalastuslaki 1 §, 18 § 1 momentti, 20 § 1 momentti 2 kohta, 66 § 1 ja 3 momentti, 72 § ja 124 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 6 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Vrt. KHO 2018:50 ja KHO 2020:101

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Petri Leinonen.