14.4.2021

Asiassa oli kysymys asemakaavan pohjakartan vanhentuneisuuden arvioinnista. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä oli tapahtunut pohjakartan laatimisen jälkeen muutoksia kiinteistöjaotuksissa ja alueen pientalokannassa. Nämä muutokset eivät ilmenneet pohjakartasta, joka oli laadittu vuonna 1976.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n mukaiset vaatimukset asemakaavan pohjakartalle koskivat lähtökohtaisesti asemakaavoitettavan alueen maastoa koskevia merkintöjä. Kaava-asiakirjoihin kuuluvassa pohjakartassa oli kuitenkin kuvattava myös asemakaavoitettavan alueen ulkopuolista aluetta siltä osin kuin asemakaavan lainmukaisuuden arviointi sitä edellytti ja erityisesti ottaen huomioon kaavassa osoitetun maankäytön mahdolliset vaikutukset kaava-alueen ulkopuolisen alueen maankäyttöön.

Asemakaavassa kaava-alueelle osoitetulla pientalorakentamisella ja siihen liittyvällä virkistyskäytöllä ei ollut muuten kuin kaava-alueen liikennöinnin osalta mainittavia vaikutuksia kaava-aluetta ympäröiville alueille. Kun asemakaavasta aiheutuvat vaikutukset mukaan lukien liikennevaikutukset oli selvitetty riittävästi eikä asemakaavan pohjakartasta puuttuvilla tiedoilla ollut vaikutusta asemakaavan sisällön lainmukaisuuden arviointiin, oli pohjakartta yksityiskohtaisuudeltaan ja tarkkuudeltaan riittävä eikä asemakaavan pohjakartta iäkkyydestään huolimatta ollut siinä määrin vanhentunut, ettei sitä olisi voitu käyttää asemakaavoituksen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § 2 momentti sekä 54 a § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Satu Sundberg.