25.8.2005

Poliisilaitos oli 6.4.2004 hylännyt ulkomaalaisen henkilön hakemuksen saada henkilökortti, koska hakijan henkilöllisyyttä ei voitu luotettavasti todeta. Henkilö, joka oli 26.11.1990 saapunut Suomeen, oli turvapaikkakuulustelussa ilmoittanut syntymäajakseen 11.12.1962 ja hänet on merkitty tällä tiedolla väestötietojärjestelmään. Henkilön esittämän somalialaisen henkilötodistuksen perusteella henkilötietoja oli 1.3.1993 muutettu siten, että hänen syntymäajakseen oli merkitty 1.1.1968 ja hän oli saanut tällä perusteella uuden henkilötunnuksen. Hallinto-oikeuden mukaan myöskään se seikka, että henkilö oli jo yli 10 vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä nykyisellä henkilöllisyydellään, ei tehnyt hänen henkilöllisyyttään sellaiseksi, että se oli voitu luotettavasti todeta.

Valituksessaan henkilö esitti, että raastuvanoikeus oli vuonna 1993 antamassaan tuomiossa katsonut näyttämättä jääneen, että hän olisi tarkoittanut erehdyttää viranomaisia ilmoittamalla turvapaikkakuulustelussa syntymäajakseen 11.12.1962, vaikka hänen syntymäaikansa todellisuudessa on 1.1.1968. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion vuonna 1998 antaman lausunnon mukaan henkilön esittämän henkilötodistuksen lomakkeessa ja leimoissa ei todettu väärennöksen tunnusmerkkejä. Todistuksessa ei todettu valokuvan vaihtoa eikä tekstimuutoksia. Henkilö viittasi väestötietolain 6 §:ään, jonka mukaan väestötietojärjestelmässä olevia tietoja pidetään lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä henkilöstä, ja kansalaisuuslain (359/2003) 6 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan, jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Koska hallinto-oikeus ja poliisilaitos eivät olleet ottaneet huomioon muuttuneita olosuhteita 1.3.1993 jälkeen, varsinkaan 1.6.2003 voimaan tulleen kansalaisuuslain selvitettyä henkilöllisyyttä koskevia säännöksiä, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilön hakemusta henkilökortin saamiseksi voitu hylätä niiden päätöksissä mainituilla perusteilla. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset ja palautti asian poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Henkilökorttilaki 1 § 1 ja 4 mom.
Väestötietolaki 3, 4 ja 6 §
Ulkomaalaislaki 6 §