17.6.2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 25.4.2024 nro 770/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitokselle valitusluvan ja tutkii asian liikelaitoksen valituksesta.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus jättää X Oy:n valituslupahakemuksen ja siinä esitetyt vaatimukset tutkimatta.

Asian tausta

(1)  Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen johtokunta on 17.8.2022 (§ 83) velvoittanut A:n poistamaan kiinteistöltä Y (osoitteessa Z, Oulu) päätöksestä ilmenevän jätteeksi luokiteltavan irtaimiston ja esittämään liikelaitoksen johtokunnalle selvityksen, josta ilmenevät kiinteistöltä pois toimitetut kuormat sekä vastaanottotodistukset ja siirtoasiakirjat.

(2) Päävelvoitteen tehosteeksi on asetettu juokseva uhkasakko, jonka peruserä on 10 000 euroa ja lisäerä 2 500 euroa jokaiselta 30 vuorokauden pituiselta ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu.

(3) Päätöksessä on lisäksi määrätty, että sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

(4)  Oulun käräjäoikeuden haastemiehen 4.10.2022 antaman estetodistuksen mukaan A:ta ei ole yrityksistä huolimatta tavoitettu A:n väestötietojärjestelmän mukaisesta osoitteesta eikä A:n käytössä olevista puhelinnumeroista.

(5)  Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos on 3.10.2022 julkaissut Oulun kaupungin verkkosivuilla ilmoituksen päätöksen nähtävillä olosta. Ilmoituksen mukaan tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä edellä mainitusta ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Ilmoituksessa on myös todettu, että päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

(6)  Hallinto-oikeus  on viitaten uhkasakkolain 23 §:ään ja lain esitöihin tutkinut A:n 31.7.2023 tekemän valituksen Oulun seudun ympäristötoimi  - liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jani Taskila ja Arto Rousti. Esittelijä Ilona Kvick.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7)  Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos (jäljempänä myös ympäristötoimi) on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös, jolla A:n valitus liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä on tutkittu, kumotaan ja A:n valitus jätetään myöhässä tehtynä tutkimatta.

(8) Muutoksenhakuaika liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä on alkanut kulua seitsemäntenä päivänä päätöksen tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen julkaisuajankohdasta. A:n valitus päätöksestä olisi siten tullut jättää tutkimatta.

(9) Ympäristötoimen mukaan päätös oli pyritty antamaan tiedoksi haastemiehen toimittamaa tiedoksiantoa käyttäen, mutta tiedoksianto ei ollut onnistunut. Yleistiedoksiannon käyttämistä on pidetty mahdollisena poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa todisteellinen tiedoksianto ei onnistu asianmukaisista yrityksistä huolimatta, esimerkiksi sen vuoksi, että päätöksellä velvoitettava pakoilee tiedoksiantoa.

(10)  X Oy on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.

(11) Korkein hallinto-oikeus on varannut  A:lle tilaisuuden antaa selitys ympäristötoimen valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta.

(12) Korkein hallinto-oikeus on varannut  X Oy:lle tilaisuuden esittää selvitystä valitusoikeutensa perusteista. Yhtiö ei ole toimittanut selvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen valituslupahakemus ja valitus

1.1 Kysymyksenasettelu

(13) Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen johtokunta on päätöksellään velvoittanut A:n siivoamaan päätöksessä mainitun kiinteistön ja asettanut velvoitteen tehosteeksi juoksevan uhkasakon. Haastemiehen antaman estetodistuksen mukaan A:ta ei ole tavoitettu. Päätös on annettu A:lle tiedoksi hallintolain mukaisella yleistiedoksiannolla.

(14) Asiassa on ensin otettava kantaa siihen, onko puheena oleva päätös voitu tässä tilanteessa antaa A:lle tiedoksi hallintolain mukaisella yleistiedoksiannolla niin, että A:n muutoksenhakuaika päätöksestä on alkanut kulua.

(15) Tämän jälkeen on ratkaistava, onko hallinto-oikeus voinut tutkia A:n valituksen vai olisiko sen tullut jättää valitus tutkimatta myöhään tehtynä.

1.2 Sovellettavat ja asian liittyvät oikeusohjeet

1.2.1 Jätelaki

(16) Jätelain 126 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi: 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta taikka elohopea-asetusta tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta aiheutunut haitta; 3) määrätä jätettä tai tuotetta koskevista väliaikaisista toimista, kuten jätteen tai tuotteen asianmukaisesta varastoinnista tai säilyttämisestä, jätekuorman purkamisen kieltämisestä, jätteen palauttamisesta alkuperäiseen paikkaan tai muista vastaavista toimista, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

(17) Jätelain 129 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Pykälän 3 momentissa säädetään, että jollei jätelaista muuta johdu, uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa koskevaan asiaan sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

1.2.2 Uhkasakkolaki

(18) Uhkasakkolain 23 §:n mukaan viranomaisen päätös on, jollei sitä julisteta, annettava tiedoksi asianosaiselle postitse saantitodistusta vastaan tai haasteen tiedoksiantamisesta säädetyssä järjestyksessä.

(19) Uhkasakkolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 63/1990 vp) todetaan lain 23 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa, että viranomaisen päätös olisi annettava asianosaiselle tiedoksi saantitodistusmenettelyä tai haastetiedoksiantoa käyttäen. Muu tiedoksiantotapa ei olisi laillinen. Jos päätös julistetaan suullisessa käsittelyssä, asianosainen saa päätöksestä tällöin tiedon, eikä muuta tiedoksiantoa tarvita.

1.2.3 Oikeudenkäymiskaari

(20) Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan, milloin haastemies on tiedoksiantoa varten etsinyt henkilöä, jonka asuinpaikka Suomessa on tiedossa, mutta ei ole tavannut häntä tai ketään, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa tiedoksianto, ja ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan olettaa hänen välttelevän tiedoksiantoa, haastemies voi toimittaa tiedoksiannon luovuttamalla asiakirjat jollekin samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle tai, jos tiedoksiannon vastaanottaja harjoittaa liikettä, jollekin hänen liikkeensä palveluksessa olevalle. Jollei ketään edellä mainituista tavata, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisiviranomaiselle.

(21) Saman pykälän 2 momentin mukaan, milloin on menetelty 1 momentissa mainitulla tavalla, haastemiehen on lähetettävä siitä postin välityksellä ilmoitus tiedoksiannon vastaanottajalle hänen osoitteellaan. Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

1.2.4 Hallintolaki

(22) Jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan hallintolain asemesta.

(23) Hallintolain 55 §:n 1 momentin mukaan tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona.

(24) Hallintolain 10 luvussa säädetään tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä. Lukuun sisältyvässä 62 §:ssä säädetään yleistiedoksiannosta.

1.3 Oikeudellinen arviointi

(25) Liikelaitoksen johtokunnan päätöksellä A:lle on asetettu kiinteistön siistimistä koskeva velvoite, jota on tehostettu uhkasakolla.

(26) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kysymyksellä siitä, onko velvoitteen asettamista koskeva päätös annettu tiedoksi siten, että muutoksenhakuaika päätöksestä alkaa kulua ja päätös voi siten tulla lainvoimaiseksi, on merkitystä myös arvioitaessa edellytyksiä tuomita velvoitteen tehosteeksi samalla asetettu uhkasakko maksettavaksi. Ympäristötoimella on siten oikeudellinen intressi hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla A:n valitus velvoitteen asettamista koskevasta päätöksestä on tutkittu.

(27) Ympäristötoimi on vedonnut siihen, että haastetiedoksianto on epäonnistunut, minkä johdosta hallintolain yleistiedoksiantoa on tullut voida käyttää. Ympäristötoimi on vedonnut myös siihen, että vastaava tiedoksiantotapa on ollut muuallakin käytössä.

(28) Jätelain 129 §:n 3 momentin mukaan mainitun pykälän perusteella asetettuun uhkasakkoon sovelletaan uhkasakkolakia, jollei jätelaista muuta johdu. Jätelaissa ei säädetä päätöksen tiedoksi antamisesta.

(29) Uhkasakkolain 23 §:n mukaan viranomaisen päätös on, jollei sitä julisteta, annettava tiedoksi asianosaiselle postitse saantitodistusta vastaan tai haasteen tiedoksiantamisesta säädetyssä järjestyksessä. Uhkasakkolain esitöissä todetaan nimenomaisesti, että muut tiedoksiantotavat eivät ole mahdollisia. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että uhkasakkolaki on hallintolakiin nähden erityislaki. Haasteen tiedoksiantamisesta tilanteissa, joissa haastemiehen toimittama tiedoksianto ei ole onnistunut, säädetään oikeudenkäymiskaaressa.

(30) Koska liikelaitoksen johtokunnan päätöstä ei ollut annettu A:lle tiedoksi uhkasakkolaissa edellytetyllä tavalla, valitusaika päätöksestä ei ollut myöskään alkanut. Tämän vuoksi A:n valitus ei ole ollut myöhässä, kun se on saapunut hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden on siten tullut tutkia A:n valitus eikä jättää sitä myöhästyneenä tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ympäristötoimen valituksen johdosta ei siten ole perusteita.

2. X Oy:n valituslupahakemus

(31) Uhkasakkolain 24 §:n 2 momentin mukaan haettaessa muutosta uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä muutoksenhausta päävelvoitteen määräämistä koskevaan päätökseen säädetään. Jätelain 137 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen jätelain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä. Jätelain 138 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus on muun ohella sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea.

(32) Liikelaitoksen johtokunnan päätöksessä asetettua velvoitetta ja uhkasakkoa ei ole kohdistettu X Oy:hyn. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, miten mainittu päätös saattaisi koskea yhtiön oikeutta tai etua. Tämän vuoksi yhtiön valituslupahakemus on jätettävä valitusoikeuden puuttumisen vuoksi tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Petri Leinonen.