28.5.2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 20.6.2024 nro 3963/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Valtiontalouden tarkastusviraston päätös, jolla A:n palkanmaksua koskeva oikaisuvaatimus on hylätty, saatetaan voimaan.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Asian tausta ja hallinto-oikeuden päätös

(1)  Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtajan virkasuhteesta irtisanottu A on 7.11.2023 valtiontalouden tarkastusvirastolle osoittamassaan oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että hänelle on irtisanomisajalta maksettava palkkaa vastaava korvaus täysimääräisenä.

(2)  Valtiontalouden tarkastusvirasto on päätöksellään 4.12.2023 hylännyt oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluista ilmenee, että A oli hänet irtisanottaessa ollut pidätettynä virantoimituksesta eduskunnan virkamiehistä annetun lain (eduskunnan virkamieslaki) 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla. Virkaehtosopimuksen mukaan virkamieheltä, joka on pidätettynä virantoimituksesta rikossyytteen tai sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, pidätetään puolet palkkauksesta. Tällä perusteella myös irtisanomisajalta maksettavasta palkkauksesta oli pidätetty puolet.

(3)  Hallinto-oikeus on A:n valituksesta kumonnut valtiontalouden tarkastusviraston päätöksen ja velvoittanut sen maksamaan A:lle irtisanomisajan palkan täysimääräisenä sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 500 eurolla. Hallinto-oikeus on katsonut, että A:n irtisanomisen jälkeen edellytyksiä palkan pidättämiseen eduskunnan virkamiehistä annetun lain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan ja virkaehtosopimuksen nojalla ei enää ole ollut.

Asia ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ann-Mari Pitkäranta, Pia Repo ja Sami Sarvilinna (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)  Valtiontalouden tarkastusvirasto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(5)  A on vaatinut, että valituslupahakemus ja valitus hylätään. Valtiontalouden tarkastusvirasto tulee velvoittaa korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten keskeiset kannat

(6) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko A:lla oikeus vaatimaansa täyttä palkkausta vastaavaan korvaukseen irtisanomisajalta.

(7) A on hänet irtisanottaessa ollut pidätettynä virantoimituksesta keskeneräisen rikossyytteen tutkinnan ajaksi eli eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisella perusteella. A katsoo, että irtisanomisesta lukien hänet olisi tullut pidättää virantoimituksesta saman pykälän 4 kohdan perusteella, koska tuo kohta koskee nimenomaisesti virantoimituksesta pidättämistä välittömästi irtisanomisen jälkeen. Kun virkamies pidätetään virantoimituksesta jälkimmäisen lainkohdan perusteella, hänellä on lain ja virkaehtosopimuksen perusteella oikeus täyteen palkkaan irtisanomisajalta.

(8) Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että virantoimituksesta pidättäminen on irtisanomisajalla edelleen perustunut ja voinut perustua eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohtaan. Tämän takia palkasta on tilanteeseen sovellettavien virkaehtosopimusmääräysten perusteella pidätetty puolet. Tarkastusvirasto on myös tuonut esille, että koska virantoimituksesta pidättäminen on tehty mainitun lainkohdan perusteella ja tämä päätös on lainvoimainen, myös kysymys virantoimituksesta pidättämisen perusteesta on tullut oikeusvoimaisesti ratkaistuksi. Hallinto-oikeuden olisi tämän takia tullut jättää sille tehty valitus tutkimatta.

Sovellettavat oikeusohjeet

(9) Eduskunnan virkamiehistä annetun lain (eduskunnan virkamieslaki) 18 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat.

(10) Eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan virkamies voidaan pidättää virantoimituksesta:

1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä;

( — — )

4) välittömästi irtisanomisen jälkeen, jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voida jatkaa, tai jos virantoimituksen jatkuminen irtisanomisajan voi vaarantaa turvallisuuden.

(11) Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos virkamies pidätetään virantoimituksesta 2 momentin 4 kohdan nojalla, hänellä on kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen.

(12) Saman pykälän 4 momentin mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen tulee seurata virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteiden muututtua tehdä asiassa uusi päätös. Virantoimituksesta pidättäminen tulee ottaa viipymättä uudelleen ratkaistavaksi irtisanotun virkamiehen sitä vaatiessa.

(13) Eduskunnan virkamieslain 63 §:n mukaan, jos virkamies katsoo, ettei viranomainen ole antanut hänelle palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi ollut suoritettava, hän saa vaatia päätökseen oikaisua. Viranomaisen on annettava asiassa päätös. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Esitetty selvitys

(14) Syyttäjä on 7.10.2021 nostanut A:ta vastaan rikossyytteen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Syyttäjä on 15.12.2021 vaatinut hänelle vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta sekä viraltapanoa valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtajan virasta, mikäli hänet tuomitaan tahallisesta rikoksesta rangaistukseen.

(15) Valtiontalouden tarkastusvirasto on 29.12.2021 tekemällään päätöksellä pidättänyt A:n ylijohtajan viran virantoimituksesta eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla 31.12.2021 lukien siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut häntä koskevassa rikosasiassa ratkaisunsa.

(16) Käräjäoikeus on 28.1.2022 tuominnut A:n virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta sakkorangaistukseen. Tuomio ei ole tullut lainvoimaiseksi, vaan asia oli sittemmin edennyt hovioikeuden käsittelyyn.

(17) Valtiontalouden tarkastusvirasto on 3.3.2022 tekemällään päätöksellä jatkanut A:n virantoimituksesta pidättämistä eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut rikosasiassa lainvoimaisen ratkaisun. Helsingin hallinto-oikeus on 15.2.2023 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen kyseisestä päätöksestä.

(18) Valtiontalouden tarkastusvirasto on 16.3.2022 tekemällään päätöksellä irtisanonut A:n ylijohtajan virkasuhteen päättymään eduskunnan virkamieslain 28 §:n 2 momentin nojalla kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

(19) A on edellä mainitun päätöksen tiedoksi saatuaan 18.3.2022 pyytänyt valtiontalouden tarkastusvirastoa täydentämään päätöstä siten, että virantoimituksesta pidättämisen perusteeksi määrättäisiin eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 4 kohta. Pääjohtaja on 3.5.2022 ilmoittanut, että virantoimituksesta pidättäminen rikosasian käsittelyn ajaksi on yhä voimassa eikä virasto tule tekemään tuossa vaiheessa uutta päätöstä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Virantoimituksesta pidättämisen perusteen tutkiminen taloudellista etuutta koskevan vaatimuksen yhteydessä

(20) Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallinto-oikeuden olisi tullut jättää A:n valitus tutkimatta, koska irtisanomisaikaisen virantoimituksesta pidättämisen peruste oli jo lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hallinto-oikeus on puolestaan päätöksessään katsonut, että esillä olevassa asiassa merkitystä ei ole sillä, että hallinto-oikeus oli 15.2.2023 antamallaan päätöksellä hylännyt virantoimituksesta pidättämisen jatkamisesta tehtyä päätöstä koskevan valituksen, koska valtiontalouden tarkastusviraston päätös virkasuhteen irtisanomisesta on tehty vasta kyseisen päätöksen jälkeen.

(21) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että A:n virantoimituksesta pidättäminen virkasuhteen irtisanomisen jälkeenkin on kiistatta perustunut eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla tehtyyn päätökseen. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, ettei tuolla päätöksellä ole myöhempää päätöksentekoa sitovasti ratkaistu kysymystä A:n mahdollisesta oikeudesta täyttä irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Hallinto-oikeus on siten menetellyt oikein, kun se ei ole perustanut ratkaisuaan esillä olevassa asiassa siihen, että viranomainen oli tehnyt virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla, vaan on tutkinut, onko virantoimituksesta pidättäminen irtisanomisen jälkeen voinut edelleen perustua tuohon säännökseen.

(22) Korkein hallinto-oikeus toteaa vielä, että A oli pyytänyt valtiontalouden tarkastusvirastoa tarkastelemaan uudelleen virantoimituksesta pidättämisen perusteita sen jälkeen, kun hänen virkasuhteensa oli irtisanottu. Eduskunnan virkamieslain 43 §:n 4 momentin takia olisi ollut perusteltua, että valtiontalouden tarkastusvirasto olisi tuon pyynnön perusteella ottanut kysymyksen virantoimituksesta pidättämisen perusteesta uudelleen ratkaistavaksi, vaikka A ei ollutkaan nimenomaisesti esittänyt tällaista vaatimusta.

Virantoimituksesta pidättämisen peruste

(23) A katsoo, että virantoimituksesta pidättäminen ei enää sen jälkeen, kun hänet oli irtisanottu ylijohtajan virkasuhteesta, ole voinut perustua eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohtaan eli rikossyytteeseen. Tuosta ajankohdasta lukien hänet olisi tullut pidättää virantoimituksesta momentin 4 kohdan perusteella, joka koskee virantoimituksesta pidättämistä välittömästi irtisanomisen jälkeen.

(24) A:n virkasuhde on irtisanottu muun ohella käräjäoikeuden tuomiosta 28.1.2022 ilmenneen menettelyn johdosta. Käräjäoikeuden tuomio ei ole kuitenkaan saanut lainvoimaa, vaan rikossyytteen käsittely on jatkunut myös irtisanomisaikana.

(25) Hallinto-oikeus on katsonut, että A:ta koskevalla rikosasialla ja sen kestolla ei ole ollut enää virkasuhteen irtisanomisen jälkeen eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vaikutusta hänen edellytyksiinsä hoitaa tehtäväänsä oikeudenkäynnin aikana. Kesken olevalla rikosasian oikeudenkäynnillä ei ole myöskään irtisanomisen jälkeen ollut enää mitään vaikutusta A:n virkasuhteen jatkumiseen.

(26) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että virkamiehen virkasuhde ei pääty irtisanomisen johdosta ennen irtisanomisajan päättymistä, elleivät työnantaja ja virkamies sovi eduskunnan virkamieslain 31 §:n 1 momentin mukaisesti virkasuhteen päättymisestä välittömästi. Irtisanomisaikana virkasuhde, ja siten myös virantoimitusvelvollisuus, jatkuu pääsäännön mukaan entisen sisältöisenä. Näin ollen irtisanomispäätös ei sellaisenaan ole merkinnyt, että eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaiselle virantoimituksesta pidättämiselle ei voisi enää olla perusteita. Kun otetaan huomioon, että irtisanomisaikana yhä vireillä ollut rikossyyte on liittynyt A:n menettelyyn valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehenä, keskeneräisen rikosasian käsittelyllä on edelleen voitu katsoa olleen vaikutusta hänen edellytyksiinsä hoitaa ylijohtajan tehtävää.

(27) Asiassa on kuitenkin vielä otettava kantaa siihen, onko eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 4 kohtaa pidettävä erityissäännöksenä, johon virantoimituksesta pidättämisen olisi irtisanomisen jälkeen tullut perustua.

(28) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin sanamuodon perusteella momentin mukaiset virantoimituksesta pidättämisen perusteet eivät ole toisiaan poissulkevia. Sanamuodosta ei siten ole saatavissa tukea tulkinnalle, jonka mukaan virantoimituksesta pidättämisen peruste muuttuisi tilanteessa, jossa virantoimituksesta jo pidätetty virkamies irtisanotaan. Myöskään eduskunnan virkamieslain esitöistä ei ole saatavissa tukea tällaiselle tulkinnalle.

(29) Eduskunnan virkamieslain säännös virasta pidättämisestä välittömästi irtisanomisen jälkeen vastaa valtion virkamieslain 40 §:n 2 momentin 4 kohtaa. Viimeksi mainitun säännöksen sääntelyhistoria voidaan ottaa huomioon arvioitaessa eduskunnan virkamieslain vastaavan säännöksen tarkoitusta ja tavoitteita.

(30) Aiemmin voimassa olleen valtion virkamieslain (755/1986, vanha virkamieslaki) 65 §:n 2 momentin mukaiset perusteet virantoimituksesta pidättämiselle vastasivat pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 40 §:n 2 momenttia. Vanhan virkamieslain 65 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan virkamies voitiin pidättää virantoimituksesta myös muun kuin tuon pykälän 1 — 3 kohdassa mainitun hyväksyttävän syyn perusteella. Säännöstä perusteltiin esitöissä (HE 238/1984 vp) sillä, että joissakin tapauksissa saattaa olla yleisen edun mukaista, että esimerkiksi irtisanottu virkamies välittömästi pidätetään virantoimituksesta virkamiehen saadessa irtisanomisajalta kuitenkin palkkauksen. Tuolloin voimassa olleessa lainsäädännössä ei ollut säännöstä tässä tarkoitetusta virantoimituksesta pidättämisestä. Käytännössä oli kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että virkamies voidaan hyväksyttävästä syystä pidättää virantoimituksesta, mikäli hänelle suoritetaan palkkaus tältä ajalta (esimerkiksi KHO 1956 II 326 ja 327).

(31) Voimassa olevaa valtion virkamieslakia säädettäessä hallintovaliokunta (HaVM 5/1994 vp) piti selvänä, että virkamiehen työskentely välittömästi irtisanomisen jälkeen on voitava estää, jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voida jatkaa tai kun virantoimituksen jatkuminen aiheuttaa esimerkiksi kansalaisten turvallisuuden vaarantumisen.

(32) Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä selostetun sääntelyhistorian perusteella, että nimenomaisella säännöksellä työnantajan mahdollisuudesta pidättää virkamies virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen on haluttu varmistaa, että irtisanotun virkamiehen virantoimitus irtisanomisajalla voidaan kaikissa tapauksissa tarvittaessa estää. Sääntelyhistoria ei sen sijaan viittaa siihen, että jo ennen irtisanomista virantoimituksesta pidätetyn virkamiehen virantoimituksesta pidättämisen peruste muuttuisi tai sitä tulisi muuttaa irtisanomisen takia.

(33) Edellä mainituilla perusteilla A:n pidättäminen virantoimituksesta hänen tultuaan irtisanotuksi valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtajan virkasuhteesta on edelleen voinut perustua eduskunnan virkamieslain 43 §:n 2 momentin 1 kohtaan eli siihen, ettei hänellä ole katsottu olleen edellytyksiä hoitaa ylijohtajan tehtävää myöskään irtisanomisajalla häneen kohdistuneen rikossyytteen vuoksi. Hänellä ei siten ole oikeutta vaatimaansa täyteen palkkaan irtisanomisajalta.

Johtopäätös

(34) Koska A:lla edellä todetun mukaisesti ei ole oikeutta vaatimaansa täyteen palkkaan irtisanomisajalta, on hallinto-oikeuden päätös, jolla valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoitettu maksamaan A:lle irtisanomisajan palkka täysimääräisenä sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, kumottava ja valtiontalouden tarkastusviraston päätös saatettava voimaan.

Oikeudenkäyntikulut

(35) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Taina Pyysaari, Toni Kaarresalo, Emil Waris ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Elina Ranz.