10.4.2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 25.9.2024 nro 1586/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.

Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset

(1) Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 22.2.2024 jättänyt muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ulkomaalaislain 103 §:n nojalla tutkimatta eikä ole myöntänyt hänelle oleskelulupaa.

(2) Hallinto-oikeus on hylännyt muutoksenhakijan vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä ja valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Marttila ja Enni Brunni, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3)  Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Maasta poistamisen täytäntöönpano on kiellettävä. Asiassa on järjestettävä suullinen käsittely.

(4) Muutoksenhakija on esittänyt, että hänen asiansa olisi tullut tutkia uudelleen. Muutoksenhakija on kristitty ja käy edelleen säännöllisesti seurakunnassa. Hän on evankelioinut ja puhunut uskostaan julkisesti. Vaikka muutoksenhakijan uskonnollista vakaumusta ei ollut aiemmin hyväksytty tosiseikaksi, asia on tullut nyt vähintään ajan kulumisen takia uuteen tilaan. On varsin mahdollista, että Iranissa tiedetään muutoksenhakijan uskonnon harjoittamiseen osallistumisesta. Siten varsinaisella vakaumuksella ei ole merkitystä. Muutoksenhakijan puoliso on kristitty. Muutoksenhakija on osallistunut Suomessa näkyvästi mielenosoituksiin, esittää sosiaalisessa mediassa mielipiteitään ja on toimittanut tietoja KDPI-puolueelle. Asiassa on kumulatiivisia perusteita sille, että muutoksenhakija on Iranissa vaarassa. Hän kuuluu myös kurdivähemmistöön.

(5)  Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon, jossa on todettu, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, jotka merkittävästi lisäisivät sen todennäköisyyttä, että muutoksenhakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Maahanmuuttovirasto ei ole hyväksynyt 6.10.2020 tekemässään lainvoimaisessa päätöksessä tosiseikkana, että muutoksenhakijan vanhojen ja uusien turvapaikkaperusteiden kumulatiivinen vaikutus asettaisi hänet vaaraan kotimaassaan.

(6) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen. Maahanmuuttoviraston tulisi kyetä perustelemaan näkemyksensä aineellisesti, eikä vain vetoamalla aiempiin lainvoimaisiin päätöksiin. Muutoksenhakijan tilanne on myös muuttunut ja kehittynyt, samoin kuin Iranin sisäinen tilanne. Muutoksenhakija on viitannut vastaselityksessään maatietoon.

Välipäätös

(7) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 27.11.2024 taltionumero 3371/2024 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(8) Kyse on ulkomaalaislain 102 §:ssä tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevasta uusintahakemuksesta ja siitä, minkälaisissa olosuhteissa Maahanmuuttoviraston tulee tutkia hakemus sekä antaa siihen asiaratkaisu.

2. Sovellettavat oikeusohjeet

(9) Ulkomaalaislain 102 §:n 3 momentin mukaan uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että hakemus sisältää tai asiassa muutoin ilmenee uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Tutkittavaksi ottaminen edellyttää myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää näitä seikkoja tai perusteita aikaisemman hakemuksen käsittelyn tai sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Maahanmuuttovirasto voi selvittää tutkittavaksi ottamisen edellytykset pelkästään kirjallisen aineiston perusteella.

(10) Direktiivin 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (2013/32/EU) 33 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat katsoa kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos hakemus on myöhempi hakemus, johon liittyen ei ole ilmennyt tai johon liittyen hakija ei ole esittänyt uusia tosiseikkoja tai perusteita, jotka liittyvät sen selvittämiseen, voidaanko hakijaa pitää direktiivin 2011/95/EU nojalla kansainvälistä suojelua saavana henkilönä.

(11) Direktiivin 40 artiklan 2 kohdan mukaan, jotta voidaan tehdä päätös 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ottamisesta tutkittavaksi, kansainvälistä suojelua koskeva myöhempi hakemus tutkitaan ensin alustavasti sen toteamiseksi, onko ilmennyt tai onko hakija esittänyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka liittyvät sen selvittämiseen, voidaanko hakijaa pitää direktiivin 2011/95/EU nojalla kansainvälistä suojelua saavana henkilönä.

(12) Direktiivin 40 artiklan 3 kohdan mukaan jos 2 kohdassa tarkoitetun alustavan tutkinnan tuloksena todetaan, että sellaisia uusia seikkoja tai perusteita on ilmennyt tai että hakija on esittänyt sellaisia uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa pidetään direktiivin 2011/95/EU nojalla kansainvälistä suojelua saavana henkilönä, hakemuksen tutkintaa on jatkettava II luvun mukaisesti.

3. Asiassa saatua selvitystä

(13) Muutoksenhakija on edellisen kerran hakenut kansainvälistä suojelua vuonna 2020 perusteenaan hänen Suomessa harjoittamansa Iranin vastainen poliittinen toiminta ja hänen kääntymisensä kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto on hylännyt hakemuksen, ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen päätöksestä. Asiassa ei ole järjestetty tuomioistuimessa suullista käsittelyä. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

(14) Nyt kysymyksessä olevassa asiassa muutoksenhakijaa on Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan kuultu hakemuksen perusteista alustavaa arviota varten järjestetyissä kuulemisissa 9.1.2023 ja 15.2.2023. Puhuttelupöytäkirjan mukaan muutoksenhakijalle on näiden kuulemisten aikana esitetty yhteensä 221 kysymystä hänen turvapaikkaperusteistaan. Muutoksenhakija on esittänyt Maahanmuuttovirastolle lisäselvitystä turvapaikkaperusteistaan, mikä on sisältänyt hänen aiemman hakemusprosessinsa jälkeen ajoittuvaa selvitystä seurakunnasta.

4. Oikeudellinen arviointi

(15) Maahanmuuttoviraston edellä kuvattua alustavaa arvioita voidaan pitää varsin laajana ja perusteellisena siihen nähden, että lopputulemana on ollut se, ettei hakemuksen tutkittavaksi ottamiselle ole edellytyksiä. Asiaa ei ole ratkaistu kirjallisen aineiston perusteella, vaan hakijalle on pidetty kaksi henkilökohtaista puhuttelua. Alustava tutkinta ei ole ollut menettelydirektiivissä tarkoitetulla tavalla rajoitettua. Asiallisesti menettely on vastannut kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkintaa.

(16) Asian olosuhteet ovat edellä todetulla perusteella olleet sellaiset, että Maahanmuuttoviraston olisi tullut ottaa muutoksenhakijan hakemus tutkittavaksi ja antaa siihen asiaratkaisu. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastoon hakemuksen tutkimista varten.

(17) Asian tultua tällä päätöksellä palautetuksi Maahanmuuttovirastolle ei suullisen käsittelyn järjestäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Niina Ristolainen.