Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

3.2.2025

Ennakkopäätökset

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset.

KHO:2025:15

Asiasanat
Tietosuoja, Henkilötietojen suoja, Oikeus tietojen poistamiseen, Vastustamisoikeus, Sananvapaus, Tiedonvälityksen vapaus, Journalismi, Ainoastaan journalistinen tarkoitus, Verokone, Julkiset verotustiedot
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
101/2024
Taltio
171
ECLI-tunnus
ECLI:FI:KHO:2025:15

A oli vaatinut yleisen tietosuoja-asetuksen oikeutta tietojen poistamiseen ja vastustamisoikeutta koskevien säännösten perusteella, että hänen henkilötietonsa poistetaan kahden sanomalehden verkkosivuilla olevista verokoneista ja että hänen henkilötietojaan ei niissä käsitellä. Nämä verokoneet sisälsivät A:n tuloverotusta koskevia julkisia tietoja.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko henkilötietojen käsittelyä verokoneissa pidettävä tietosuojalaissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena, jolloin mainittuja yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä ei sovelleta. Arviointi edellytti henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välistä punnintaa oikeuksien välisen tasapainon löytämiseksi ja yhteensovittamiseksi.

Verokoneista ilmenevillä, suurituloisina pidettäviä henkilöitä koskevilla tiedoilla oli korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan merkitystä esimerkiksi verotuksen kohdentumista, tasoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tulonmuodostusta ja tulonjakoa koskevan, avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvan keskustelun ja käsitysten muodostamisen kannalta. Kysymyksessä olevien verotusta koskevien tietojen verokoneissa julkaisemisen tarkoituksena oli tietojen ilmaiseminen yleisölle, eli tarkoitus oli journalistinen. Toiminnan luonnetta journalismina ei muuttanut toiseksi se, että tiedot olivat paitsi yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittäviä, tyydyttivät myös inhimillistä uteliaisuutta. Merkityksellistä oli myös muun ohella se, että tuloverotuksen julkisten tietojen rajattu julkaiseminen tiedotusvälineissä oli muodostunut vakiintuneeksi osaksi suomalaista tiedonvälitystä ja avoimuuskulttuuria.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotusta koskevien henkilötietojen käsittelyä sanomalehtien verokoneissa omaksutussa laajuudessa ja sisältöisenä oli yhtäältä henkilötietojen suojaa ja toisaalta sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välinen punninta huomioon ottaen pidettävä tietosuojalaissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella vastustaa henkilötietojensa käsittelyä verokoneissa eikä saada tietojaan niistä poistetuiksi.

Ks. ja vrt. KHO 2009:82
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suuren jaoston tuomio asiassa Tietosuojavaltuutettu vastaan Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy (C-73/07, EU:C:2008:727)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston tuomio asiassa Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy vs. Suomi (27.6.2017, CE:ECHR:2017:0627JUD000093113)

Euroopan unionin perusoikeuskirja 8 artikla 1 ja 2 kohta ja 11 artikla
Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla ja 10 artikla
Suomen perustuslaki 10 § 1 momentti ja 12 § 1 momentti
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 17 artikla 1 ja 3 kohta, 21 artikla 1 kohta ja 85 artikla 1 ja 2 kohta
Tietosuojalaki 27 § 1 momentti
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 5 § (851/2010)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14.12.2023 nro 2548/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan ja tutkii asian.

1. Vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Asian tausta

(1) A on vaatinut Sanoma Media Finland Oy:tä poistamaan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla julkaistuista verokoneista hänen tietonsa kokonaisuudessaan ja yhtiön tästä kieltäydyttyä saattanut asian 30.12.2019 tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi. A on katsonut, että henkilötietojen käsittely verokoneissa on yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain vastaista eikä tietoja käsitellä ainoastaan journalistiseen tarkoitukseen siten kuin tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. A:lla on yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan nojalla oikeus vastustaa tietojensa käsittelyä ja asetuksen 17 artiklan nojalla oikeus vaatia tietojensa poistamista.

(2) Tietosuojavaltuutettu on päätöksessään 27.10.2021 katsonut, että Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneiden yhteydessä suoritettava henkilötietojen käsittely kuuluu tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan, joten yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artikla ja 21 artikla eivät tule asiassa sovellettavaksi. Tietosuojavaltuutettu on myös katsonut, että käsillä olevassa asiassa ei ole kysymys yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 32 artiklan vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.

(3) Hämeenlinnan hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt A:n valituksen tietosuojavaltuutetun päätöksestä oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen.

(4) Hallinto-oikeus on sen päätöksestä ilmenevin perusteluin katsonut, että A:ta koskevien julkisten verotietojen käsittelyyn Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneissa on sovellettava tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa säädettyjä poikkeuksia eikä hänellä tämän vuoksi ole oikeutta vaatia kyseisten tietojen poistamista ja vastustaa niiden käsittelyä yleisen tietosuoja-asetuksen 17 ja 21 artiklan nojalla.

(5) Päätöksen perusteluissa on edelleen lausuttu, että A on katsonut häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotun myös yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 32 artiklaa. Tietosuojalain 27 §:n 3 momentin mukaan ensiksi mainittua alakohtaa sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten ainoastaan soveltuvin osin. Kuten edellä mainittua momenttia koskevista hallituksen esityksen (HE 9/2018 vp) yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, soveltuvin osin soveltamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltaminen on sidoksissa siihen, sovelletaanko käsittelytoimiin siihen läheisesti liittyvää artiklaa. Henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten sovelletaan yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklaa. A:n vaatimustensa tueksi esittämät perustelut eivät kuitenkaan liity kyseisessä artiklassa säänneltyihin kysymyksiin eli siihen, onko rekisterinpitäjä huolehtinut käsittelemiensä henkilötietojen suojaamisesta luvattomalta tai lainvastaiselta käsittelyltä taikka vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä tai vahingoittumiselta. Käsittelyn turvallisuutta koskevilla yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklan säännöksillä ei ole tarkoitettu rajoittaa henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta johtuvaa tietojen julkaisemista, eikä niistä voida yhdessä asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa tulkittunakaan johtaa rajoituksia sellaisille käsittelytoimille.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anneli Aura, Jussi-Pekka Lajunen ja Marianne Kivistö, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6) A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja vahvistetaan, että Sanoma Media Finland Oy:n suorittama A:n henkilötietojen käsittely verokoneessa on tietosuojalainsäädännön vastaista eikä kuulu tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan. Mikäli korkein hallinto-oikeus pitää asiaa oikeudellisesti epäselvänä ja erityisesti mikäli se katsoo, että Veropörssi-tapauksen oikeusohjeet eivät tähän tapaukseen sovellu, tulee unionin tuomioistuimelle esittää ennakkoratkaisupyyntö. Tietosuojavaltuutettu on velvoitettava korvaamaan A:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(7) Jotta tietosuojalain 27 §:n 1 momentin mukaiset poikkeukset yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten soveltamisesta voivat tulla sovellettaviksi, on henkilötietojen käsittelyn tapahduttava ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten.

(8) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa niin sanotussa Veropörssi-tapauksessa (KHO 2009:82) on katsottu, että toimituksellisen taustarekisterin julkaiseminen lähes sellaisenaan ja lähes kokonaisuudessaan ei tapahdu ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneissa julkaistaan lähes sellaisenaan ja lähes kokonaisuudessaan verottajalta saatu taustarekisteri. Julkaistavaa aineistoa ei ole valikoitu journalistisen harkinnan perusteella vaan verokoneiden tulorajat tulevat suoraan Verohallinnon asettamista rajoista.

(9) Verokoneissa julkaistaan samat tiedot kuin Veropörssi-lehdessä on aikanaan julkaistu ja lisäksi muitakin tietoja. Verokoneet rinnastuvat myös toteuttamistavaltaan ja esittämismuodoltaan Veropörssi-tapauksen mukaiseen verotietojen julkaisuun. Perustetta verokoneiden ja niissä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn arvioinnille Veropörssi-tapauksesta eroavasti ei ole. Ainoa ero Veropörssi-tapaukseen nähden on niiden henkilöiden määrä, jotka ovat sisältyneet taustarekisteriin ja joiden tietoja on julkaistu.

(10) A ei kiistä sitä, etteikö tiedotusvälineillä olisi oikeus pyytää verottajalta verotietoja ja käsitellä niitä toimituksessa tausta-aineistona artikkeleihin, uutisiin ja tutkivan journalismin tarkoituksiin. Näissä tilanteissa on kysymys henkilötietojen käsittelystä ainoastaan journalistisiin tarkoituksiin ja tietosuojalain 27 §:n 1 momentin mukaisia poikkeuksia sovelletaan. Verokoneilla ei ole tässä tarkoituksessa merkitystä vaan niiden tarkoituksena on ihmisten uteliaisuuden tyydyttäminen. Verokoneen käyttäjä ei tosiasiassa pysty tekemään yhteiskunnallista analyysia eikä analyysia edes yhden henkilön tuloista. Tiedotusvälineet taas pystyvät käsittelemään ja analysoimaan taustarekisterin tietosisältöä ilman, että rekisteri julkaistaisiin sellaisenaan verokoneissa.

(11) Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan vastustanut valitusluvan myöntämistä ja vaatinut, että jos lupa myönnetään, valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Jos korkein hallinto-oikeus katsoo aiheelliseksi poiketa hallinto-oikeuden ratkaisusta, tietosuojavaltuutettu on pyytänyt, että unionin tuomioistuimelle esitetään ennakkoratkaisupyyntö.

(12) Sanoma Media Finland Oy on lausumassaan vaatinut, että valituslupahakemus hylätään, ja jos lupa myönnetään, valitus hylätään. Yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

(13) Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneissa käsiteltävät ja julkaistavat tiedot koskevat suurituloisten rajattua joukkoa. Yli 100 000 euron tai 150 000 euron vuositulot ovat merkittävästi suuremmat kuin suomalainen mediaanitulo, ja tällaisiin tulomääriin yltävät henkilöt ovat jo yksin tulojensa takia merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa, sillä heillä on tulojensa perusteella kyky ja mahdollisuudet käyttää yhteiskunnallista valtaa.

(14) Suurituloisten rajatun joukon tarkastelu antaa verokoneen käyttäjälle paremmat edellytykset arvioida esimerkiksi tuloerojen, verotuksen oikeellisuuden ja eri paikkakuntien tai ammattiryhmien tulojen kehitystä kuin reilun miljoonan pääosin keskituloisen henkilön verotietojen manuaalinen selaaminen Veropörssi-lehdestä. Verokoneet sisältävät myös tiedon henkilön iästä ja maksettujen verojen määrästä, mikä edesauttaa tätä arviointia.

(15) Verokoneissa on kyse journalistisin perustein rajatusta aineistosta, johon liittyvät julkaisupäätökset ovat journalistisen valmistelutyön ja harkinnan tulos. Käsiteltävänä ja julkaistavana on prosentuaalisesti pieni osa kaikista verottajalta saatavissa olevista julkisista verotiedoista. Verokoneet eroavat olennaisella tavalla Veropörssi-tapauksesta.

(16) Verokoneiden keskeinen tarkoitus on paljastaa laajempia kaavoja ja trendejä, eikä käsillä olevien tietojen merkitystä yhteiskunnalliseen keskusteluun voida arvioida yksittäisten tietojen perusteella ilman tätä laajempaa kontekstia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Ennakkoratkaisun pyytämistä koskevan vaatimuksen hylkääminen

(17) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

(18) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö ei kuitenkaan ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on täysin selvää, miten unionin oikeutta on kyseisessä tilanteessa asianmukaisesti sovellettava.

(19) Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja sen soveltamismahdollisuus kysymyksessä olevaan asiaan sekä ne perusteet, joilla korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian, asiassa ei ole tullut esille sellaista kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön tekeminen olisi tarpeen. Tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

2. Valituksen hylkääminen

Kysymyksenasettelu

(20) A on vaatinut oikeutta tietojen poistamiseen koskevan yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan ja vastustamisoikeutta koskevan 21 artiklan perusteella, että hänen henkilötietonsa poistetaan Sanoma Media Finland Oy:n kustantamien ja julkaisemien sanomalehtien Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla olevista verokoneista ja että hänen henkilötietojaan ei niissä käsitellä. Nämä verokoneet sisältävät A:n tuloverotusta koskevia julkisia tietoja.

(21) Ratkaistavaksi tulee, onko esillä olevaa henkilötietojen käsittelyä verokoneissa pidettävä tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena, jolloin edellä 20 kohdassa mainittuja yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä ei sovelleta.

Säännökset ja esityöt

Euroopan unionin perusoikeuskirja

(22) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Artiklan 2 kohdan mukaan tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi.

(23) Perusoikeuskirjan 11 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Artiklan 2 kohdan mukaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.

Euroopan ihmisoikeussopimus

(24) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan 2 kohdan mukaan viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

(25) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. (---) Artiklan 2 kohdan mukaan, koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Suomen perustuslaki

(26) Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

(27) Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (---)

Yleinen tietosuoja-asetus

(28) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 5 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen suhteen on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
a) niitä on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi (”lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys”);
(---).

(29) Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen että jokin seuraavista perusteista täyttyy:
(---)
c) rekisteröity vastustaa käsittelyä 21 artiklan 1 kohdan nojalla eikä käsittelylle ole olemassa ensisijaista perusteltua syytä tai rekisteröity vastustaa käsittelyä 21 artiklan 2 kohdan nojalla;
d) henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti;
(---).

(30) Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaan edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta siltä osin kuin käsittely on tarpeen
a) sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi;
(---).

(31) Yleisen tietosuoja-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

(32) Yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta.

(33) Yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lainsäädännöllä sovitettava yhteen tämän asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, mukaan lukien käsittely journalistisia tarkoituksia ja akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten. Artiklan 2 kohdan mukaan käsittelylle journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten jäsenvaltioiden on säädettävä vapautuksia tai poikkeuksia (---) III luvun (rekisteröidyn oikeudet), (---) säännöksiin, jos ne ovat tarpeen henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden yhteensovittamiseksi sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden kanssa.

(34) Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 153 perustelukappaleen mukaan jäsenvaltioiden lainsäädännössä olisi sovitettava yhteen sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, muun muassa journalistista, akateemista, taiteellista ja kirjallista ilmaisua, koskevat säännöt ja tämän asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan. Eräiden tämän asetuksen säännösten noudattamista koskevia poikkeuksia tai vapautuksia olisi tarvittaessa myönnettävä yksinomaan journalistisia tarkoituksia tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten toteutettavaan henkilötietojen käsittelyyn, jotta voidaan sovittaa yhteen oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauteen perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetulla tavalla. Tätä olisi sovellettava erityisesti audiovisuaalialalla sekä uutis- ja lehtiarkistoissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten hyväksyttävä lainsäädäntötoimia, joissa säädetään vapautuksista ja poikkeuksista näiden perusoikeuksien tasapainottamista varten. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tällaisia vapautuksia ja poikkeuksia, jotka koskevat yleisiä periaatteita, rekisteröidyn oikeuksia, rekisterinpitäjää ja henkilötietojen käsittelijää, henkilötietojen siirtoja kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille, riippumattomia valvontaviranomaisia sekä yhteistyötä, johdonmukaisuutta ja tietojenkäsittelyyn liittyviä erityistilanteita. Jos nämä vapautukset tai poikkeukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen, olisi sovellettava rekisterinpitäjään sovellettavaa jäsenvaltion lainsäädäntöä. Jotta voitaisiin ottaa huomioon sananvapautta koskevan oikeuden merkitys kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, tähän vapauteen liittyviä käsitteitä, kuten journalismia, on tulkittava väljästi.

Tietosuojalaki

(35) Tietosuojalain 27 §:n 1 momentin mukaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta tietosuoja-asetuksen (---) 12 — 22 artiklaa (---). Pykälän 3 momentin mukaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten sovelletaan tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa (---) ainoastaan soveltuvin osin.

(36) Tietosuojalakia koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluissa (HE 9/2018 vp, s. 57-58) on todettu, että henkilötietojen suojan ja sananvapauden yhteensovittamiseksi eräistä yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksistä on säädettävä poikkeus. Yhteensovittamisella tulisi varmistaa, että sananvapauden ydinalueelle kuuluvaa ilmaisuvapautta ei rajoitettaisi.

(37) Hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan ehdotetulla lailla säädettäisiin eräistä tarpeellisista poikkeuksista sananvapauden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamiseksi silloin, kun henkilötietoja käsitellään journalistisia tarkoituksia taikka akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä henkilötietojen käsittelyksi journalistisessa tarkoituksessa on katsottu toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen yleisölle. Unionin tuomioistuin on korostanut, että merkitystä sitä vastoin ei ole sillä, liittyykö toimintaan voitontavoittelu, eikä liioin tavalla, jolla tiedot siirretään. Lisäksi oikeuskäytännössä on painotettu, että henkilötietojen käsittelyä koskevat poikkeukset koskevat joukkotiedotusyritysten lisäksi kaikkia journalismia harjoittavia henkilöitä.

(38) Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena olisi nykyisenkaltaisen oikeustilan säilyttäminen. Yhteensovittaminen on kuitenkin mukautettava muuttuneeseen toimintaympäristöön ja yleisestä tietosuoja-asetuksesta seuraaviin henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin.

(39) Yleisperusteluissa todetaan edelleen, että henkilötietojen suojaamista koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi, kun henkilötietoja käsitellään journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen ja kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten. Unionin tuomioistuin on todennut asiassa Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy, C-73/07, että kahden perusoikeuden välisen harmonisen tasapainon löytämiseksi yksityisyyttä koskevan perusoikeuden suoja edellyttää, että tietojen suojaamisen osalta säädetyt poikkeukset ja rajoitukset on toteutettava täysin välttämättömän rajoissa.

Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta

(40) Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:ssä (851/2010) säädetään tuloverotuksen julkisista tiedoista.

Oikeuskäytäntö

(41) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suuren jaoston 16.12.2008 asiassa C-73/07, Tietosuojavaltuutettu vastaan Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy, antamassa tuomiossa, joka koskee yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin 95/46/EY (tietosuojadirektiivi) tulkintaa, oli kysymys toiminnasta, jossa luonnollisten henkilöiden ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustietoja (a) kerättiin veroviranomaisten julkisista asiakirjoista ja käsiteltiin julkaisemista varten, (b) julkaistiin aakkosjärjestyksessä tuloluokittain laajoina kuntakohtaisina luetteloina painotuotteessa, (c) luovutettiin edelleen CD-ROM-levykkeellä käytettäväksi kaupallisessa tarkoituksessa ja (d) käsiteltiin tekstiviestipalvelussa, jossa matkapuhelimen käyttäjät voivat ilmoittamalla henkilön nimen ja kotikunnan ja lähettämällä tekstiviestin määrättyyn numeroon saada paluuviestinä ilmoitetun henkilön ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustiedot.

(42) Tuomiossa on ennakkoratkaisukysymysten tarkastelun yhteydessä (tuomion 56 kohta) lausuttu, että jotta voidaan ottaa huomioon se merkitys, joka sananvapaudella on kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, siihen liittyviä käsitteitä, journalismin käsite mukaan lukien, on yhtäältä tulkittava laajasti. Toisaalta kahden perusoikeuden välisen harmonisen tasapainon löytämiseksi yksityisyyttä koskevan perusoikeuden suoja edellyttää, että tietojen suojaamisen osalta säädetyt poikkeukset ja rajoitukset direktiivin edellä mainituista luvuista on toteutettava täysin välttämättömän rajoissa.

(43) Edelleen tuomiossa on lausuttu (tuomion 61 kohta), että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia toimintoja, jotka koskevat kansallisen lainsäädännön nojalla julkisista asiakirjoista peräisin olevia tietoja, voidaan pitää journalistisina toimintoina, jos niiden tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaiseminen yleisölle millä tahansa tiedonsiirron välineellä. Näitä toimintoja eivät harjoita ainoastaan joukkotiedotusyritykset, ja ne voivat liittyä voiton tavoitteluun.

(44) Tuomiossa on lisäksi todettu (tuomion 62 kohta), että direktiivin 95/46 9 artiklaa on tulkittava siten, että ensimmäisen kysymyksen a — d kohdassa mainittuja toimintoja on kansallisen lainsäädännön nojalla julkisista asiakirjoista peräisin olevien tietojen osalta pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”ainoastaan journalistisia tarkoituksia — — varten” harjoitettuna henkilötietojen käsittelynä, jos kyseisten toimintojen ainoana tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaiseminen yleisölle, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(45) Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 2009:82, joka on annettu yhteisöjen tuomioistuimen annettua edellä mainitun tuomionsa asiassa C-73/07, on tosiseikkojen osalta lausuttu muun ohella, että Satakunnan Markkinapörssi Oy on kerännyt veroviranomaisilta käyttöönsä verotuksen valmistumisen jälkeen yksittäisiä henkilöitä koskevia verotustietoja. Vuoden 2001 tiedot on kerätty eri verotoimistoilta. Kyseiset tiedot ovat olleet julkisia tietoja. Satakunnan Markkinapörssi Oy on tämän jälkeen julkaissut vuosittain ilmestyvissä, alueellisesti julkaistavissa Veropörssi-lehdissä noin 1,2 miljoonan luonnollisen henkilön verotiedot. Tiedot sisältävät henkilön sukunimen ja etunimen sekä sadan euron tarkkuudella hänen ansio- ja pääomatulonsa sekä varallisuusverotietoja. Tiedot on järjestetty kunnittain tuloluokittain aakkosjärjestykseen ja ne on julkaistu luettelona. Alaraja julkaistavalle tiedolle on määritelty kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Helsingin osalta rajaksi on valittu 36 000 euroa ansiotulojen osalta. Pienemmissä kunnissa alaraja on ollut tätä alempi. Lehden pääasiallinen tarkoitus on verotustietojen julkaiseminen. Lisäksi lehti sisältää ilmoituksien ohella yhteenvetoja ja muita artikkeleita. Muun aineiston osuus on selkeästi pienempi kuin verotustietojen osuus.

(46) Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on oikeudellisena arviona todettu muun ohella, että henkilötietojen käsittelynä toimituksellista tarkoitusta varten ei voida pitää tietojen sellaista käsittelyä, jossa toimituksellisessa tarkoituksessa muodostettu henkilörekisteri laajamittaisesti, lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan, vaikkakin eri osissa ja kunnittain, julkaistaan erillisinä luetteloina. Koska rekisteröityjen tietojen julkaiseminen tässä laajuudessa rinnastuu koko yhtiön toimituksellisessa tarkoituksessa keräämän niin sanotun taustarekisterin julkaisemiseen, kysymys ei ole pelkästään tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisesta. Demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön, avoin ja yhteiskunnallisesti kiinnostava keskustelu taikka yhteiskunnallisen vallankäytön kontrolli ja arvostelun vapaus eivät edellytä yksittäisiä henkilöitä koskevien edellä ilmenevin tavoin yksilöityjen henkilötietojen julkaisemista nyt tarkoitetussa laajuudessa.

(47) Edelleen päätöksessä on todettu, että kun otetaan huomioon henkilötietolain 2 §:n 5 momentti ja 32 § sekä tietosuojadirektiivin 9 artikla sellaisena kuin yhteisöjen tuomioistuin on sitä ennakkoratkaisussaan tulkinnut, ei kyseessä olevien henkilötietojen ennen Veropörssi-lehden julkaisemista tapahtuvaa keräämistä ja niiden käsittelyä Satakunnan Markkinapörssi Oy:n taustarekisterissä voida sinänsä pitää henkilötietojen suojaa koskevien säännösten vastaisena edellyttäen, että muun ohella tietojen suojaaminen on hoidettu asianmukaisesti. Kun kuitenkin otetaan huomioon asiassa saatu selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä tavalla taustarekisterissä käsiteltyjä henkilötietoja on edelleen käsitelty Veropörssi-lehdessä, on Satakunnan Markkinapörssi Oy käsitellyt luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja henkilötietolain vastaisesti.

(48) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston tuomiossa asiassa Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy vs. Suomi, 27.6.2017, on lausuttu (tuomion 180 kohta), että Veropörssi-julkaisun kohteena oli 1,2 miljoonaa luonnollista henkilöä. He olivat kaikki veronmaksajia, mutta vain harvat olivat korkean nettotulon omaavia henkilöitä, julkisuuden henkilöitä tai ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettuja tunnettuja henkilöitä. Suurin osa henkilöistä, joiden tietoja oli lehdessä lueteltu, kuului pienituloisiin ryhmiin. Tietojen arvioitiin kattavan kolmanneksen Suomen väestöstä ja suurimman osan kaikista kokoaikaisista työntekijöistä. Toisin kuin muut suomalaiset julkaisut, hakijayritysten julkaisemat tiedot eivät koskeneet nimenomaan mitään tiettyä henkilöryhmää, kuten poliitikkoja, virkamiehiä, julkisuuden henkilöitä tai muita, jotka kuuluivat julkisuuden piiriin toimintansa tai korkeiden ansioidensa tai asemansa perusteella. Kuten ihmisoikeustuomioistuin on aiemmin todennut, tällaiset henkilöt asettuvat väistämättä ja tietoisesti sekä toimittajien että suuren yleisön tiiviin tarkastelun kohteeksi.

(49) Johtopäätöksenä tuomion 198 — 199 kohdassa on todettu, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja erityisesti korkein hallinto-oikeus ovat arvioinnissaan ottaneet asianmukaisesti huomioon ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset periaatteet ja kriteerit, jotka koskevat yksityiselämän kunnioittamisen ja sananvapauden yhteensovittamista. Tehdessään niin korkein hallinto-oikeus oli painottanut sitä, että verotustietojen julkaiseminen kuvatulla tavalla ja laajuudessa ei edistänyt yleistä etua koskevaa keskustelua ja että valittajilla ei ollut perusteita vedota siihen, että tietojen julkaiseminen oli tapahtunut kansallisessa ja Euroopan unionin lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa. Ihmisoikeustuomioistuin ei havainnut sellaisia painavia syitä, jotka olisivat vaatineet kansallisten tuomioistuinten kannan korvaamista ja niiden tekemän yhteensovittamista koskevan arvioinnin sivuuttamista. Esitetyt syyt olivat sekä merkityksellisiä että riittäviä osoittamaan, että valituksessa tarkoitettu puuttuminen oli ollut "välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa" ja että vastaajavaltion viranomaiset olivat toimineet harkintavaltansa rajoissa löytääkseen oikeudenmukaisen tasapainon kilpailevien etujen välillä. Tästä syystä tuomioistuin katsoi, ettei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa ollut rikottu.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Verokoneissa julkaistut tiedot

(50) Helsingin Sanomien verkkosivulla olevasta verokoneesta on saatavilla kustakin verokoneeseen sisällytetystä henkilöstä tiedot henkilön koko nimestä, syntymävuodesta, asuinpaikasta maakunnan tarkkuudella sekä eräät tulotiedot. Tulotietoina on mainittu henkilön kunkin verovuoden verotettavat ansiotulot ja pääomatulot erikseen, niiden yhteismäärä ja verokoneessa olevien tulojen yhteismäärä, kuten myös se, kuinka monta kertaa suuremmat henkilön kulloisetkin vuositulot ovat olleet kuin suomalaisten mediaanitulot ja mikä henkilön ”sijoitus” on suhteessa muihin verokoneessa mainittuihin henkilöihin nähden kokonaistulojen ja ansiotulojen osalta. Lisäksi verokoneessa on mainittu henkilön kulloinenkin veroprosentti, verokoneessa olevien verojen yhteismäärä sekä eräiden henkilöiden osalta heidän asemansa. Verokoneessa on myös valokuva eräistä henkilöistä. Edellä tarkoitetut tiedot ilmenevät eri tavoin muodostetuista taulukoista ja graafisista esityksistä. Verokoneessa on todettu, että siihen on koottu tietoja eniten tuloja saaneista suomalaisista vuodesta 1999 ja että se näyttää yli 150 000 euroa ansainneiden tiedot. Poikkeustapauksissa näytetään myös 100 000 — 150 000 euron välillä olevat tulot.

(51) Helsingin Sanomien verokone ei ole luettelomuodossa suoraan nähtävänä muiden kuin kunkin verovuoden tulokärjen ensimmäisten sadan henkilön osalta. Muiden kuin sadan tulokärkeen sijoittuneiden henkilöiden osalta henkilön nimi tulee kirjoittaa verokoneen hakukenttään tietojen esille saamiseksi. Tiettyä henkilöä koskevat tiedot voivat myös nousta esille, kun käytetään verokoneen muita kuin nimeä koskevia hakuehtoja.

(52) Ilta-Sanomien verkkosivulla olevasta verokoneesta on saatavilla kustakin verokoneeseen sisällytetystä henkilöstä tiedot henkilön koko nimestä, syntymävuodesta, asuinpaikasta maakunnan tarkkuudella, joidenkin henkilöiden osalta asemasta sekä eräät tulotiedot. Tulotietoina on mainittu henkilön kunkin verovuoden verotettavat ansiotulot ja pääomatulot erikseen ja niiden yhteismäärä sekä henkilön ”sijoitus” suhteessa muihin verokoneessa mainittuihin henkilöihin nähden kokonaistulojen osalta. Lisäksi verokoneessa on mainittu henkilön verovuoden verojen yhteismäärä. Verokoneessa on tietoja verovuodesta 1999 lähtien. Verokoneessa on todettu, että se näyttää yli 120 000 euroa ansainneiden täysi-ikäisten tiedot. Verovuosilta 2019 — 2022 näytetään 100 000 euroa ansainneiden tulot ja verovuodesta 2018 taaksepäin vain yli miljoona euroa ansainneiden tiedot.

(53) Ilta-Sanomien verokone on luettelomuodossa suoraan nähtävänä kaikkien henkilöiden osalta verovuosittain. Tietyn henkilön tiedot kultakin verovuodelta voidaan hakea henkilön nimi verokoneen hakukenttään kirjoittamalla. Tiettyä henkilöä koskevat tiedot voivat myös nousta esille, kun käytetään verokoneen muita kuin nimeä koskevia hakuehtoja.

(54) Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneisiin sisältyvät niissä mainittuja henkilöitä koskevat tiedot ovat tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyvinä tietoina yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ja tietojen julkaiseminen verokoneissa on saman artiklan 2 kohdassa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä.

(55) A:ta koskevia henkilötietoja sisältyy sekä Helsingin Sanomien että Ilta-Sanomien verokoneeseen.

Ainoastaan journalistinen tarkoitus

(56) Yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioiden edellytetään sovittavan lainsäädännöllä yhteen oikeuden henkilötietojen suojaan sekä oikeuden sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen. Artiklan 2 kohdassa säädetään tarkemmin siitä, mihin yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiin on säädettävä vapautuksia tai poikkeuksia muun ohella journalistisia tarkoituksia varten tapahtuvalle henkilötietojen käsittelylle, jos ne ovat tarpeen edellä mainittujen oikeuksien yhteensovittamiseksi.

(57) Yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklassa edellytetystä oikeuksien yhteensovittamisesta on kansallisesti säädetty tietosuojalain 27 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten ei sovelleta muun ohella tietosuoja-asetuksen 17 ja 21 artiklaa. Nämä artiklat koskevat rekisteröidyn oikeutta henkilötietojensa poistamiseen (”oikeus tulla unohdetuksi”) ja oikeutta vastustaa henkilötietojensa käsittelyä.

(58) Arvioitaessa sitä, onko henkilötietojen käsittelyä Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla olevissa verokoneissa pidettävä tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena, on tarkasteltava sitä, onko verokoneiden sisältämien henkilötietojen julkaisemisessa kysymys journalismista sanotussa lainkohdassa ja yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Arviointi edellyttää myös yhtäältä henkilötietojen suojaa sekä toisaalta sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välistä punnintaa oikeuksien välisen tasapainon löytämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Tasapainottamisen ja yhteensovittamisen vaatimus seuraa paitsi yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetystä, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 ja 11 artiklasta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 ja 10 artiklasta sekä perustuslain 10 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa säädetystä.

(59) Edellä perustelujen jaksossa ”Oikeuskäytäntö” mainittu yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-73/07 antama tuomio koskee tietosuojadirektiivin 95/46/EY tulkintaa, mutta siinä lausuttu on soveltuvin osin otettava huomioon myös yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia sovellettaessa ja tulkittaessa. Tuomiosta ilmenee, että sananvapauteen liittyviä käsitteitä, kuten journalismin käsitettä, on yhtäältä tulkittava laajasti. Toisaalta tuomion mukaan perusoikeuksien välisen harmonisen tasapainon löytämiseksi yksityisyyttä koskevan perusoikeuden suoja edellyttää, että henkilötietojen suojaamisen osalta säädetyt poikkeukset ja rajoitukset on toteutettava täysin välttämättömän rajoissa. Edelleen on todettu, että tuomiossa kysymyksessä olevia toimintoja on pidettävä ”ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten” harjoitettuna henkilötietojen käsittelynä, jos kyseisten toimintojen ainoana tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaiseminen yleisölle, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(60) Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 153 perustelukappaleessa viitataan paitsi oikeuksien yhteensovittamiseen ja tasapainottamiseen, myös siihen, että jotta voitaisiin ottaa huomioon sananvapautta koskevan oikeuden merkitys kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, tähän vapauteen liittyviä käsitteitä, kuten journalismia, on tulkittava väljästi.

(61) Verokoneissa on julkaistu yli 100 000 euroa (Ilta-Sanomat) tai yli 150 000 euroa (Helsingin Sanomat) verotettavaa ansio- ja pääomatuloa yhteensä ansainneiden henkilöiden, eli Suomessa yleisesti suurituloisina pidettävien henkilöiden verotustietoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viitannut henkilön suurituloisuuden merkitykseen edellä perustelujen jaksossa ”Oikeuskäytäntö” mainitussa tuomiossaan Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy vs. Suomi. Sanoma Media Finland Oy:n ilmoittaman mukaan julkaistava aineisto valikoidaan journalistisen harkinnan perusteella.

(62) Verokoneista ilmenevillä, omaksuttujen tulorajojen perusteella rajattua erityistä henkilöpiiriä koskevilla tiedoilla on korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan merkitystä esimerkiksi verotuksen kohdentumista, tasoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tulonmuodostusta ja tulonjakoa koskevan, avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvan keskustelun ja käsitysten muodostamisen kannalta. Nyt kysymyksessä olevien verotusta koskevien tietojen verokoneissa julkaisemisen tarkoituksena on tietojen ilmaiseminen yleisölle, eli tarkoitus on journalistinen. Toiminnan luonnetta journalismina ei muuta toiseksi se, että tiedot ovat paitsi yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittäviä, tyydyttävät myös inhimillistä uteliaisuutta.

(63) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomion C-73/07 mukaan journalistisen tarkoituksen arviointi on kansallisen tuomioistuimen tehtävä. Tämä lausuma kuten myös se, että yleisen tietosuoja-asetuksen 85 artiklassa jäsenvaltioille on asetettu velvoite sovittaa yhteen henkilötietojen suoja sekä oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, tukevat sitä lähtökohtaa, että kansalliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon journalistista tarkoitusta arvioitaessa. Tältä osin merkityksellistä nyt käsillä olevassa asiassa on muun ohella se, että tuloverotuksen julkisten tietojen rajattu julkaiseminen tiedotusvälineissä on muodostunut vakiintuneeksi osaksi suomalaista tiedonvälitystä ja avoimuuskulttuuria.

(64) Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut tuloverotusta koskevat tiedot ovat julkisia ja kenen tahansa Verohallinnolta saatavissa. Näitä verotustietoja ei tähän nähden voida myöskään luonnehtia arkaluonteisiksi yksityiselämää koskeviksi tiedoiksi.

(65) Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että verotusta koskevien henkilötietojen käsittelyä Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneissa omaksutussa laajuudessa ja sisältöisenä on henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välinen punninta huomioon ottaen pidettävä tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena.

(66) Perusteita arvioida edellä tarkoitettuja kysymyksiä toisin juuri A:ta koskevien verokoneisiin sisältyvien henkilötietojen käsittelyn osalta ei ole ilmennyt.

(67) Koska A:ta koskevien henkilötietojen käsittelyä Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verokoneissa on pidettävä tietosuojalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena, hänellä ei ole oikeutta yleisen tietosuoja-asetuksen 17 ja 21 artiklan perusteella vastustaa henkilötietojensa käsittelyä verokoneissa eikä saada tietojaan niistä poistetuiksi.

Johtopäätös

(68) Edellä lausutun vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon tämän päätöksen kohdassa 5 selostetut hallinto-oikeuden päätöksen perustelut yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 32 artiklan rikkomista koskevan valitusperusteen osalta, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei valituksen hylkäämistä koskevan ratkaisun osalta ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen hallinto-oikeudessa

(69) Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, ei ole kohtuutonta, että A on joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole siten perusteita siltäkään osin kuin A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevan vaatimuksen hylkääminen

(70) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Taina Pyysaari ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

Sivun alkuun