9.5.2022

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 5.6.2020 nro 20/0512/1

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunginvaltuusto on 10.4.2019 (§ 120) hyväksynyt Vallilanlaakson raitiotien asemakaavan ja asemakaavamuutoksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n yhdessä tekemän valituksen, Kumpula-seura ry:n valituksen sekä G:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin nyt on kyse seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

(---)

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n 1 momentin mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä ( asemakaavamääräykset ). Asemakaavamääräykset voivat koskea muun ohella haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

(---)

Asemakaava-alue, sen kaavallinen tilanne ja asemakaavan tavoitteet

Asemakaava-alue sijaitsee Vallilanlaaksossa Mäkelänkadun ja Hämeentien välisellä alueella ja se sijoittuu suurimmalta osaltaan käytöstä poistuneelle junarata-alueelle. Nauhamainen asemakaava-alue sijoittuu osin Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan väliselle alueelle, joka on Vallilanlaakson avointa kulttuurimaisemaa. Kaava-aluetta rajaavat lännessä Mäkelänrinteen uintikeskus ja Isoniityn asuinalue. Kaava-alue on pinta-alaltaan 3,77 hehtaaria.

Asemakaava-alue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta ja alueella on viheryhteystarve. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Vallilanlaakson itäosa on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki). Helsingin yleiskaava 2016:ssa alue on virkistys- ja viheraluetta ja Mäkelänkadun läheisyydessä osittain kantakaupunkia (C2). Yleiskaavassa Vallilanlaaksoon on osoitettu pikaraitiotie, raideliikenteen runkoyhteys ja baanaverkko. Kantakaupunkia olevalle alueelle on osoitettu viheryhteys. Vallilanlaakso on osa Helsingin keskuspuistomaisia vihersormia yhdistävää puistojen ketjua, viherlinjaa. Kumpulan kartano, kartanon ympäristö ja Vallilan siirtolapuutarha ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Voimassa olevissa asemakaavoissa kaava-alue on puistoa (VP) ja vanhan satamaradan penkere lähialueineen asemakaavoittamatonta aluetta.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman mukainen poikittainen yhteys Kalasataman ja Pasilan välille.

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen sisältö pääosiltaan

Asemakaavalla osoitetaan Vallilanlaakson puistoon (VP) itä-länsisuuntainen raitiovaunuliikenteelle varattu katualue (Vallilanraitio), joka on toteutettava nurmiratana (r), ja sen pohjoispuolelle polkupyöräliikenteelle varattu alueen osa, joka on sijainniltaan ohjeellinen (pp). Hevoshaanpolun risteykseen on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu aukio ja kadun tai liikennealueen ylittävä jalankulun ja pyöräliikenteen silta (y). Kaava-alueen keskiosaan on osoitettu raideliikennealueen ylikulku yleiselle jalankululle ja pyöräilylle (Poikkikulku). Hämeentien ja siirtolapuutarhan välissä sijaitsee toinen tasoylitys. Vallilan siirtolapuutarhan alueen pohjoispuolelle kaava-alueen itäosaan on osoitettu alueellinen tulvareitti (w). Asemakaavassa on osoitettu eritasoristeys Hämeentien yli.

Kaavan yleisten määräysten mukaan puistoalueelle saa sijoittaa raitiotien rakenteita ja varusteita. Raitiotien suunnittelussa tulee huomioida melu- ja tärinäntorjuntatarpeet.

Oikeudellinen arviointi

(---)

Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyyttä koskevat valitusperusteet

G on esittänyt, että asemakaavan osalta ei ole tehty riittävää ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointia.

A asiakumppaneineen on esittänyt, että asemakaava ei ole perustunut riittäviin selvityksiin puistoalueiden riittävyydestä eikä asemakaavan vaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

Kumpula-seura ry on valituksessaan esittänyt, että kaavavalmistelu on havainnekuvien osalta ollut puutteellista ja että meluselvitys on tehty vasta kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen.

(---)

Asemakaavamuutosta varten on laadittu Melumallinnus Vallilanlaakson raitiotien asemakaavaa varten, Sitowise 28.11.2018, jossa on esitetty melunleviämiskuvat neljästä tilanteesta: nykytilanne päivällä ilman raitiolinjaa, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen melu, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen enimmäismelu sekä ennustetilanne päivällä katu- ja raitioliikenteen yhteismelu.

(---)

Kaavaselostuksen liitteenä on lisäksi Vallilanlaakson raitiotien liikennesuunnitelma sekä ote Helsingin luontotietojärjestelmästä linnustollisesti arvokas kohde Vallilan kasvitieteellinen puutarha.

Asemakaavalla osoitetaan katualue raitiovaunuliikenteelle sekä puisto- ja jalankulkualueita. Kaava-alue on pinta-alaltaan 3,77 hehtaaria ja se muodostaa kapean nauhamaisen kaistaleen Vallilanlaakson pohjoisosaan Hämeentien ja Mäkelänkadun välille alueelle, jolla on osin aiemmin sijainnut satamaradan penger.

Hallinto-oikeus toteaa, että selvityksiä ei lähtökohtaisesti ole tarpeen laatia sellaisista vaihtoehdoista, joita ei ole tarkoituskaan toteuttaa. Selvityksiä ei näin ollen voida pitää riittämättöminä sen vuoksi, että asemakaavaa laadittaessa ei ole erikseen selvitetty tai tarkasteltu yksityiskohtaisesti valituksissa esitettyjä muita linjausvaihtoehtoja. Olennaista on, että kaavaa hyväksyttäessä käytettävissä olevien selvitysten perustella on ollut arvioitavissa, täyttääkö valittu kaavaratkaisu asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kun otetaan huomioon edellä esitetty sekä kaavan tehtävä ja tarkoitus, hallinto-oikeus katsoo, että kaava on perustunut riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että maankäyttö- ja rakennuslaki ei sellaisenaan edellytä havainnekuvien laatimista kaavan vaikutuksista. Selvityksiä ei ole pidettävä riittämättöminä myöskään sen johdosta, että meluselvitys on laadittu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen.

(---)

Kaavan sisältöä koskevat valitusperusteet

Hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että valituksenalaisella päätöksellä ei ole ratkaistu kaava-alueeseen kuulumattomien alueiden, kuten Vallilan siirtolapuutarhan alueen maankäyttöä tai kulkuyhteyksien järjestämistä. Asemakaavalla ei ole myöskään ratkaistu raitiotien teknistä toteuttamista koskevia seikkoja.

(---)

A asiakumppaneineen (---) ja Kumpula-seura ry ovat valituksissaan esittäneet, että asemakaavalla ei luoda terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, koska raitiotieliikenne aiheuttaa alueelle melua ja tärinää, minkä lisäksi kaavassa ei ole kaavamääräyksiä, joilla raitiotien turvallisuus olisi varmistettu.

Kaavavalmistelun yhteydessä on laadittu Melumallinnus Vallilanlaakson raitiotien asemakaavaa varten, Sitowise 28.11.2018 , jossa on esitetty melunleviämiskuvat neljästä tilanteesta: nykytilanne päivällä ilman raitiolinjaa, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen melu, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen enimmäismelu sekä ennustetilanne päivällä uudella yhteismelu, katu ja raitioliikenteen melu. Selvityksessä on sovellettu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen ulko-oleskelualueiden päiväajan ohjearvoa 55 dB, jota käytetään taajamien virkistysalueilla. Selvityksen tulosten mukaan 55 dB:n meluvyöhyke rajoittuu uuden raitiotien välittömään läheisyyteen. Yhteismelutilanteessa Hämeentien puolella 55 dB meluvyöhyke laajenee, mutta melualueella tai sen tuntumassa olevien siirtolapuutarhamökkien määrä säilyy ennallaan. Enimmäismelutaso on suurimmillaan noin 75 dB ja voidaan arvioida, että lähimmissä rakennuksissa mahdollisesti ylittyy sisällä enimmäistaso 45 dB, jota pidetään yöaikaisena tavoitearvona lepoon käytettävissä tiloissa.

Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka meluntorjuntaan liittyvät ohjeet ja suositukset eivät ole sitovia ratkaisutoimintaa ohjaavia oikeusohjeita, niitä on kuitenkin pidettävä selvityksenä, joka osoittaa terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta hyväksyttävät suurimmat melutasot jokapäiväisessä elinympäristössä.

Vallilanlaakson itäosan merkittävin melulähde on Hämeentien liikenne. Raitiotie toteutetaan nurmiratana, mikä vähentää siitä aiheutuvaa melua. Raitiotien ja kadun liikenteen yhteismelu aiheuttaa meluvyöhykkeen laajenemisen, mutta vaikutus siirtolapuutarhamökkien osalta säilyy samana. Enimmäismelutason kohoaminen saattaa johtaa melun enimmäistason kohoamiseen yli yöaikaisen tavoitearvon. Puistoalueella meluvyöhyke rajoittuu kuitenkin raitiotien välittömään läheisyyteen. Kaavaselostuksen mukaan raitiotie perustetaan siirtolapuutarhan kohdalla paalulaatalle värähtelyn siirtymisen estämiseksi siirtolapuutarhamökkeihin.

Kun otetaan huomioon, että raitiotien vaikutusta melutasoihin Vallilanlaakson puistoalueella on edellä todetun mukaan pidettävä vähäisenä ja jatkosuunnittelua ohjaavat kaavan melun- ja tärinäntorjuntaa koskevat määräykset, hallinto-oikeus katsoo, että asemakaava täyttää melua ja tärinää koskevilta osin terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomista koskevat asemakaavan sisältövaatimukset.

(---)

Lopputulos

Koska päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, valitukset on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima, Petteri Leppikorpi ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle ja tämän asiakumppaneille sekä Kumpula-seura ry:lle ja G:lle valitusluvan siltä osin kuin on kyse asemakaavan ja asemakaavamuutoksen meluvaikutuksista ja niitä koskevien selvitysten riittävyydestä. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian tältä osin.

Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Kumpula-seura ry:n ja G:n vaatimus päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä raukeaa.

3. Muilta osin A:n ja tämän asiakumppaneiden sekä Kumpula-seura ry:n ja G:n valituslupahakemukset hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valituksiin muilta osin.

Perustelut

1. Ratkaisu valitukseen

1.1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on A:n ja tämän asiakumppaneiden sekä Kumpula-Seura ry:n ja G:n valituksista ratkaistavana, perustuuko asemakaava ja asemakaavan muutos raitiotien meluvaikutusten osalta riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

1.2. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä ( asemakaavamääräykset ). Asemakaavamääräykset voivat koskea muun ohella haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Momentin 1 kohdan mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L _aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 — 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 — 7) 50 dB.

1.3. Asiassa saatu selvitys

Nauhamainen asemakaava-alue sijoittuu käytöstä poistuneelle junarata-alueelle Mäkelänkadun ja Hämeenkadun välillä ja rajautuu eteläosiltaan osin Vallilan siirtolapuutarhaan. Asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on osoitettu Vallilanlaakson puistoon raitiovaunuliikenteelle varattu katualue, joka kaavamääräyksen mukaan on toteutettava nurmiratana. Kaavaselostuksen mukaan raitiotie perustetaan siirtolapuutarhan kohdalla paalulaatalle värähtelyn siirtymisen estämiseksi siirtolapuutarhamökkeihin. Asemakaavamääräyksen mukaan raitiotien jatkosuunnittelussa tulee huomioida melu- ja tärinäntorjuntatarpeet.

Asemakaava-aluetta koskee voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2016:ssa merkintä virkistys- ja viheralue sekä osin kantakaupunki (C). Yleiskaavassa alueelle on osoitettu pikaraitiotie ja raideliikenteen runkoyhteys.

Asemakaavamuutosta varten on laadittu Melumallinnus Vallilanlaakson raitiotien asemakaavaa varten, Sitowise 28.11.2018 , jossa on esitetty melunleviämiskuvat neljästä tilanteesta: nykytilanne päivällä ilman raitiolinjaa, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen melu, ennustetilanne päivällä raitioliikenteen enimmäismelu sekä ennustetilanne päivällä katu- ja raitioliikenteen yhteismelu.

Melulaskenta on perustunut melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Uuden raitiotien lähtöarvot perustuvat aiemmin nurmiradalla tehtyihin melupäästömittauksiin, joihin on vielä lisätty +2 dB:n varmuusvara. Tuleva nurmirata-alue on mallinnettu akustisesti kovana. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L _aeq ).

Liikennemelulähteiden melupäästö on määritetty liikennetietojen perusteella. Taustamelulähteinä on käytetty nykyistä katu- ja raitiotieverkkoa, joiden liikennetiedot perustuvat nykytilanteeseen. Uuden raitiotien vuorovälinä on melulaskennoissa käytetty 10 minuutin liikennöintiväliä. Melumallinnusraportin mukaan myöhemmin ennustetilanteessa vuoroväli voi olla myös tiheämpi.

Kalustona mallinnuksessa on käytetty tulevaa Artic XL (35 m) -raitiovaunua ja ajonopeutena 40 km/h. Virhelähteiden osalta raportissa on todettu, että Artic XL -raitiovaunua ei vielä ole olemassa, joten sen melupäästöön liittyy epävarmuuksia. Tulevan kaluston todetaan olevan hyvin saman tyyppinen kuin nykyinen Artic-raitiovaunukalusto, jolle on myös annettu vastaavat akustiset vaatimukset. Tämän vuoksi oletuksena on ollut, etteivät erot ole suuria.

Melumallinnuksen tulosten mukaan valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaisen ulko-oleskelualueiden päiväajan ohjearvon mukainen 55 dB:n meluvyöhyke rajoittuu uuden raitiotien välittömään läheisyyteen. Hämeentien tieliikenteen yhteismelutilanteessa 55 dB:n meluvyöhyke Hämeentien puolella laajenee nykyisestä, mutta kyseisellä meluvyöhykkeellä tai sen tuntumassa olevien siirtolapuutarhamökkien määrä säilyy ennallaan. Enimmäismelutaso on lähimpien siirtolapuutarhamökkien tuntumassa suurimmillaan noin 75 dB ja mökkien sisällä noin 50 dB.

Helsingin kaupungin internetsivujen mukaan raitioliikennettä liikennöidään Helsingissä nykyisin maanantaista lauantaihin klo 5.30 — 23.30 välisenä aikana ja sunnuntaisin klo 7 — 23.30 välisenä aikana.

Vallilan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1932. Siirtolapuutarha on asemakaavassa (tullut voimaan 14.12.2011) kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteen kannalta arvokas siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään.

1.4. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee pikaraitiotien sijoittamista olemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa raitiotien sijaintia ja suunnittelua tarkennetaan. Rakentamisen tekniset yksityiskohdat ratkaistaan asemakaavan perusteella laadittavassa katusuunnitelmassa.

Raitiotie sijoittuu osin keskelle yleiskaavan mukaista virkistysaluetta. Välittömästi raitiotien eteläpuolella sijaitsee Vallilanlaakson siirtolapuutarha-alue, joka virkistysalueena on kaupungin keskusta-alueella sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan erityinen. Siirtolapuutarhan alueella on kevytrakenteisia kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joissa kesäaikana on mahdollista myös yöpyä. Siirtolapuutarhamökki ei ole rakennuslupaa edellyttävä rakennus, eikä siihen näin ollen sovelleta asuinrakennuksia koskevia rakenteellisia tai ääneneristävyyteen liittyviä vaatimuksia.

Melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen päiväohjearvot koskevat aikaväliä klo 7 — 22 ja yöohjearvot aikaväliä klo 22 — 7. Raitiovaunuliikenne alueella ajoittuu näin ollen klo 22 — 23.30 ja klo 5.30 — 7 välillä päätöksen mukaisten yöohjearvojen soveltamisajankohtaan.

Asemakaavaa varten on laadittu selvitys raitioliikenteen meluvaikutuksista. Melumallinnukseen sisältyy arvio nykyisen katuliikenteen päiväaikaisesta eli klo 7 — 22 väliseen aikaan ajoittuvasta melusta ilman raitiolinjaa, päiväaikainen ennuste raitioliikenteen melusta ja enimmäismelusta sekä päiväaikainen ennuste katu- ja raitioliikenteen yhteismelusta. Päiväaikaista yhteismelua koskeva arvio osoittaa, ettei raitioliikenne juurikaan vaikuta melutasoon siirtolapuutarha-alueella.

Melumallinnukseen ei sisälly erikseen ennustetta yöaikaisen raitioliikenteen melusta eikä arviota yöaikaisen melun vaikutuksista raitiotietä ympäröivän alueen virkistyskäyttöön. Raportista ei myöskään ilmene, miten raitiovaunuliikenteen aiheuttama tärinä tai runkomelu mahdollisesti vaikuttaa ympäristöön. Mallinnuksen perusteena käytetty vaunutyyppi ei ole vielä käytössä, eikä selvityksestä käy varmuudella ilmi, mitä liikennemäärien vuoroväliä tai liikenne-ennusteen tarkasteluvuotta mallinnuksen laatimisessa on käytetty. Selvitykseen sisältyi näiltä osin puutteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä edellytetään, että kaavaratkaisusta aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset, jotta on mahdollista arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten täyttymistä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

Raitioliikenteen meluvaikutusten selvittäminen on ollut tarpeen asemakaavan sisältövaatimusten arvioimiseksi ottaen huomioon raitiotien sijoittuminen keskelle virkistysaluetta ja siirtolapuutarha-alueen erityinen käyttötarkoitus. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavaa varten laadittu meluselvitys on puutteellinen erityisesti yöaikaisen meluarvioinnin osalta.

Melumallinnukseen sisältyy meluennuste raitioliikenteestä aiheutuvasta päiväaikaisesta melusta sekä katu- ja raitioliikenteen yhteismelusta. Yhteismelua koskeva arvio osoittaa, että raitioliikenteen melusta aiheutuva lisäys siirtolapuutarhan nykyiseen melutasoon on päiväsaikaan vähäinen. Raitioliikenteestä aiheutuva melu on vuorovälistä riippuen samansuuruista ajankohdasta riippumatta, joten pelkän raitioliikenteen aiheuttama keskiäänitaso ei yöaikana eli myöhään illalla tai varhain aamulla myöskään poikkea päiväajan keskiäänitasosta, vaikka raitioliikenteen ääni voikin erottua selvemmin taustamelun ollessa vähäisempää. Yöaikana raitioliikenteen vuorovälit ovat oletettavasti myös päiväaikaista harvempia.

Raitiotie sijoittuu keskelle jo rakennettua kaupunkialuetta, jolla päiväaikainen kokonaismelutaso ei raitioliikenteen johdosta juurikaan nouse. Kun otetaan huomioon virkistysalueen sijainti ja sillä sijaitsevien kevytrakenteisten siirtolapuutarhamökkien käyttötarkoitus pääosin päiväaikaiseen oleskeluun, sekä se, että asemakaavaan sisältyy määräys rakentamisen jatkosuunnittelussa huomioida melu- ja tärinäntorjuntatarpeet ja että liikenneyhteyden tekniset yksityiskohdat tulevat ratkaistavaksi katusuunnitelmassa, meluselvitys on ollut kuitenkin näissä oloissa riittävä asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioimiseksi.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

3. Valituslupahakemusten hylkääminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei muilta osin ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Satu Sundberg.

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto ilmenee päätöksen liitteestä.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Robert Utterin äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Jaakko Autio yhtyi:

”Kuten enemmistö, myönnän valitusluvan A:lle ja tämän asiakumppaneille sekä Kumpula-seura ry:lle ja G:lle ja tutkin asian siltä osin kuin on kyse asemakaavan ja asemakaavamuutoksen meluvaikutuksista ja niitä koskevien selvitysten riittävyydestä. Muilta osin hylkään valituslupahakemukset.

Hyväksyn valitukset. Kumoan hallinto-oikeuden ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset.

Perustelut

Viittaan asiassa sovellettuja oikeusohjeita koskevilta osin enemmistön perusteluista ilmenevään.

Asemakaavan muutos koskee pikaraitiotien ja raideliikenteen sijoittamista. Raitiotie sijoittuu pääosin keskelle yleiskaavan mukaista virkistysaluetta. Välittömästi raitiotien eteläpuolella sijaitsee Vallilanlaakson vuonna 1932 perustettu siirtolapuutarha-alue, joka on sekä sijainniltaan että käyttötarkoitukseltaan erityinen.

Asiassa on ratkaistavana, perustuuko Vallilanlaakson pikaraitiotien asemakaava ja asemakaavan muutos meluvaikutuksia koskien riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, ja voidaanko näiden perusteella varmistua siitä, että kaavaratkaisu siten täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset terveellisen ja viihtyisän elinympäristön edellytyksistä. Kysymys asemakaavan hyväksymisedellytysten täyttymisestä tulee ratkaista tässä tapauksessa sen perusteella, miten arvioidaan tehtyjä meluselvityksiä suhteessa viereiselle siirtolapuutarha-alueelle mahdollisesti aiheutuviin meluvaikutuksiin. Ennen kuin meluvaikutuksia on mahdollista arvioida, on ensiksi arvioitava sitä, miten tulkitaan siirtolapuutarhamökkien käyttötarkoitusta.

Siirtolapuutarha-alueen 14.2.2021 voimaan tulleen asemakaavan mukaan kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteen kannalta arvokas siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Siirtolapuutarhan asemakaavan kaavamääräyksissä todetaan, että rakennusoikeus palstaa kohti on 30 k-m ² , ja palstalle rakennettavan tyyppimökin kerrosala saa olla enintään 26 m ² ja sen tulee olla rakennusvalvonnan hyväksymän tyyppimökin mukainen. Edelleen kaavamääräyksissä todetaan, että siirtolapuutarhamökit on tarkoitettu kesäkäyttöön. Mökkejä ei myöskään saa liittää vesijohto- tai viemäriverkostoon, eikä niihin saa asentaa koneellista ilmanvaihtoa.

Helsingin kaupunki on selityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt, että mökkejä ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön. Kaupungin selityksessä on viitattu Helsingin rakennusvalvonnan ohjeeseen toukokuulta 2018 (POR), jonka mukaan rakennettaessa siirtolapuutarhamökkiä tyyppipiirustusten mukaan ei edellytetä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Siirtolapuutarhamökki ei ole siten rakennuslupaa edellyttävä rakennus eikä siihen näin ollen suoraan sovelleta asuinrakennuksia koskevia rakenteellisia tai ääneneristävyyteen liittyviä vaatimuksia. Rakennusvalvonnan ohjeen mukaan uusien mökkien rakentamisessa tulee noudattaa tyyppipiirustusten mukaisia enimmäispinta-aloja, korkeuksia ja materiaaleja.

Totean, että edellä mainitun ohjeen mukaan ilmalämpöpumppuja ei suositella asennettavaksi niiden aiheuttaman äänen vuoksi, mutta ne ovat sallittuja niissä siirtolapuutarhoissa, joissa yhdistys hyväksyy ne rakentamistapaohjeissaan. Samassa yhteydessä ohjeessa on myös erikseen lausuttu, että siirtolapuutarhat ovat virkistysalueita, ja suositeltavan äänitason ei tule ylittää 45 dB palstan rajojen kohdalla. Ohjeen mukaan mökin yhteyteen voi rakentaa myös kuivakäymälän ja kesävesi tulee palstojen nurkkaan. Mökkeihin voi myös asentaa tulisijan ja savuhormin, jos ne on esitetty mökin tyyppipiirustuksissa.

Katson näin ollen, että siirtolapuutarhan asemakaavamääräysten ja Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen sisällön perusteella on arvioitavissa, että siirtolapuutarhamökkeihin liittyy vapaa-ajanrakennusten ja siten loma-asumisen ominaispiirteitä. Myös alueen vanha siirtolapuutarhaperinne viittaa tähän suuntaan. Lisäksi rakennusvalvonnan ohjeessa on nimenomaisesti todettu, että siirtolapuutarhat ovat virkistysalueita, eikä suositeltavan äänitason tule ylittää 45 dB:n tasoa palstan rajojen kohdalla. Näin ollen Vallilanlaakson siirtolapuutarha-aluetta voi edellä todetun perusteella pitää kesäaikaiseen ympärivuorokautiseen oleskeluun ja yöpymiseen tarkoitettuna virkistysalueena, joka käyttötarkoitukseltaan pääosin rinnastuu kesäaikaiseen loma-asumiseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka siirtolapuutarhamökkeihin ei tule suoraan soveltaa asuinrakennusta koskevia rakenteellisia tai ääneneristävyyteen liittyviä vaatimuksia, on sekä päivä- että yöaikaisen melun arvioinnilla ja meluntorjunnan suunnittelulla merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaisesti tulee asiassa varmistua, siirtolapuutarhan erityispiirteet asianmukaisesti huomioiden, että asemakaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä. Tässä tapauksessa tämän arvioinnin keskiöön tulevat tehtyjen meluselvitysten kattavuus ja luotettavuus.

Asemakaavaa varten on laadittu selvitys raitioliikenteen meluvaikutuksista (Sitowise 27.11.2018). Melumallinnukseen sisältyy arvio alueen nykyisen katuliikenteen päiväaikaisesta eli klo 7 — 22 väliseen aikaan ajoittuvasta melusta ilman raitiolinjaa, päiväaikainen ennuste raitioliikenteen melusta ja enimmäismelusta sekä päiväaikainen ennuste katu- ja raitioliikenteen yhteismelusta. Selvityksen yhteismelua koskevassa arviossa todetaan, että raitioliikenteen melusta aiheutuva lisäys siirtolapuutarhan nykyiseen melutasoon on päiväsaikaan vähäinen. Raitiotie sijoittuu keskelle jo rakennettua kaupunkialuetta, jolla päiväaikainen kokonaismelutaso ei meluselvityksen perusteella arvioituna raitioliikenteen johdosta juurikaan nousisi.

Totean, että melumallinnuksessa lähtötietona käytetty raitiovaunutyyppi ei ole kuitenkaan vielä käytössä, eikä selvityksestä käy myöskään selkeästi ilmi, mitä liikenne-ennusteen tarkasteluvuotta mallinnuksen laatimisessa on käytetty. Lisäksi melumallinnuksissa on mitä ilmeisimmin käytetty raitiovaunujen vuorovälinä 10 minuuttia, mutta ennustetilanteessa vuorovälinä on mainittu myös 5 minuuttia. Käytettäessä vuorovälien enimmäistasoa (vuoroväli 5 min.) lähtötietoina raitiovaunujen ohiajomäärä kasvaisi tehtyyn mallinnukseen verrattuna (vuoroväli 10 min.) kaksinkertaiseksi, jolloin myös keskiäänitaso nousisi. Uudenmaan ELY-keskuksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan keskiäänitaso voisi nousta noin 3 dB.

Päiväaikaiseen melumallinnukseen sisältyy edellä todettuja puutteita, jotka kokonaisuutena heikentävät melua koskevan mallinnuksen luotettavuutta ja joilla voi olla merkitystä keskiäänitason arvioinnissa. Laaditusta meluselvityksestä ei myöskään ilmene, miten suunnitellun raitiovaunuliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä tai runkomelu leviää radan ympäristöön ja siirtolapuutarhan melulle altistuviin kohteisiin.

Kuten edellä on todettu, Vallilanlaakson siirtolapuutarha-aluetta voidaan pitää kesäaikaiseen ympärivuorokautiseen oleskeluun ja yöpymiseen tarkoitettuna virkistysalueena. Laadittuun melumallinnukseen ei kuitenkaan sisälly ennustetta yöaikaisen raitioliikenteen melusta eikä arviota yöaikaisen melun vaikutuksista raitiotietä ympäröivän alueen virkistyskäyttöön. Yöajan melutasojen tarkastelu jää selvityksessä epäselväksi, koska raportissa ei esitetä yöaikaisia melutasoja, vaikka raportissa todetaan seuraavaa: ”Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L _aeq ), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin sekä ympäristöministeriön antamiin raja-arvoihin.” Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on todettu yhteenvetona, että meluselvityksen suurimmat puutteet ovat yöajan melutasojen tarkastelun puuttuminen sekä yleisesti vaikutusarvion ja melun hallintakeinoja koskevan esityksen jääminen pois. Lisäksi ELY-keskuksen mukaan tärinä- ja runkomelutarkastelun puutetta voidaan pitää selvityksen huomionarvoisena heikkoutena.

Melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen päiväohjearvot koskevat aikaväliä klo 7 — 22 ja yöohjearvot aikaväliä klo 22 — 7. Raitiovaunuliikenne alueella ajoittuu nykyisten Helsingin raitiovaunuaikataulujen mukaan arvioituna klo 22.00 — 23.30 ja klo 5.30 — 7.00 väliselle ajalle valtioneuvoston päätöksen mukaisten yöohjearvojen soveltamisajankohtana. Yöaikaisen melun alhaisemman ohjearvotason huomioiden on mahdollista, että yöaikainen melu voi aiheuttaa häiriötä siirtolapuutarha-alueelle ja vaatia terveysperusteisesti tehtäväksi erityisiä meluntorjunta- ja hallintatoimia. Päiväaikaisten enimmäismelutasojen melumallinnus puutteineenkin osoittaa, että osaan siirtolapuutarhan mökeistä kohdistuu päivisin jopa 74 dB:n enimmäismelutaso, josta on pääteltävissä, että vastaavasti myös yöaikainen melutaso todennäköisesti nousee ja muuttaa ilman erityisiä melunsuojaustoimia alueen yöaikaista ääniympäristöä huolimatta siitä, että raitiovaunuliikenteen vuoroväli on päiväsaikaa harvempi ja klo 23.30 — 5.30 välisenä aikana raitioliikenne on keskeytyksissä nykyisten aikataulujen pohjalta arvioituna. Kun kaavoitetun ratajakson välittömässä läheisyydessä sijaitsee siirtolapuutarha, jonka mökeissä yövytään, olisi yöaikaisen melun tasot tullut mallintaa ja esittää.

Raitiotie sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin keskelle rakennettua kaupunkialuetta, jossa on jo nyt vilkkaan Hämeentien aiheuttamaa merkittävää liikennemelua. Raitiotie toteutetaan nurmiratana, mikä todennäköisesti vähentää siitä aiheutuvaa melua. Kaavan yleisten määräysten mukaan raitiotien suunnittelussa tulee huomioida melu- ja tärinäntorjuntatarpeet. Asemakaavan määräys melu- ja tärinäntorjuntatarpeiden huomioimisesta on yleisluonteinen, eikä sitä voida tässä tapauksessa pitää riittävänä asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen kannalta, kun otetaan huomioon päiväaikaisen melumallinnuksen epäselvyydet ja se, ettei yöaikaista melua ole lainkaan selvitetty siirtolapuutarha-alueella. Vaikka raitiolinja sijoittuu rakennetulle kaupunkialueelle, olisi siirtolapuutarha-alueen erityisen luonteen vuoksi tullut kattavammin ja luotettavammin selvittää tuleva melutilanne sekä varmistaa myös meluntorjunnan riittävyys.

Edellä todettuun nähden katson, että laaditun meluselvityksen puutteiden vuoksi ei voida riittävästi varmistua asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttymisestä.”