KHO:2020:71
- Asiasanat
- Elinkeinotulon verotus, Osakevaihto, Rahavastike
- Tapausvuosi
- 2020
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1188/2/19
- Taltio
- 2534
- ECLI-tunnus
- ECLI:FI:KHO:2020:71
Pääomasijoittaja A:n sekä pääomasijoittajien B:n ja C:n välillä oli sovittu, että A:n hallinnoiman rahaston välillisesti omistama D Oy ostaa B:n ja C:n hallinnoimilta rahastoilta 87,3 prosenttia E AB:n osakekannasta. D Oy:n B:n ja C:n hallinnoimille rahastoille maksama vastike oli muodostunut käteisvastikkeesta ja velkakirjoista. E AB:tä koskevassa osakassopimuksessa olleen niin sanotun drag-along -ehdon mukaisesti myös E AB:n osakkaina olleiden F Oy:n ja G Oy:n oli tullut luovuttaa omistamansa 9,5 prosenttia E AB:n osakekannasta D Oy:lle. A sekä F Oy ja G Oy olivat sopineet, että F Oy ja G Oy luovuttavat omistamansa E AB:n osakkeet D Oy:lle apporttiomaisuutena ja että F Oy ja G Oy saavat vastikkeena D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Lisäksi D Oy oli hankkinut muilta E AB:n vähemmistöosakkailta näiden omistamat 3,2 prosenttia E AB:n osakekannasta liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita vastaan.F Oy:n ja G Oy:n sekä D Oy:n välillä toteutetusta osakkeiden luovutuksesta apporttiomaisuutena oli sovittu samassa 17.5.2018 allekirjoitetussa sopimuksessa muiden E AB:n osakkeiden hankintaa ja omistuksen uudelleenjärjestelyä koskevien liiketoimien kanssa, mutta sopimuksen liitteessä oli sovittu eri osakkaiden luovutuksissa sovellettavat erityiset ehdot. D Oy:n maksaman vastikkeen yhteismäärästä oli noin 89 prosenttia ollut B:n ja C:n hallinnoimille rahastoille maksettua vastiketta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että F Oy ja G Oy olivat luovuttaneet omistamansa E AB:n osakkeet D Oy:lle osana järjestelyä, jossa koko E AB:n osakekanta oli vaihtanut omistajaa pääosin muina varoina kuin osakkeina annettua vastiketta vastaan. Koska rahassa maksetun vastikkeen määrä oli enemmän kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettuja osakkeita vastaavasta osuudesta D Oy:n maksettua osakepääomaa, E AB:n osakkeiden luovutusta ei F Oy:n ja G Oy:n verotuksessa ollut pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ssä tarkoitettuna osakevaihtona. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2018.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 f § 1 momentti
Päätös, jota valitus koskee
Keskusverolautakunta 1.2.2019 nro 4/2019
Asian aikaisempi käsittely
Ennakkoratkaisuhakemus
F Oy ja G Oy ovat yhteisessä ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittäneet muun ohella seuraavaa:
Ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettu osakevaihto on toteutettu 9.8.2018 tapahtuneen yrityskaupan seurauksena. Yrityskaupassa pääomasijoittajien B:n ja C:n hallinnoimat rahastot irtautuivat kokonaan sijoituksestaan E-konserniin ja A:n hallinnoimasta rahastosta tuli E-konsernin enemmistöomistaja ja päävastuullinen sijoittaja. Juridisesti suomalaisen H Oy:n omisti 9.8.2018 saakka ruotsalainen osakeyhtiö E AB, jonka vähemmistöosakkeenomistajina hakijat olivat.
Hakijoiden tavoitteena ja tarkoituksena ei ole ollut irtautuminen E-konsernin omistuksesta, vaan niiden tarkoituksensa on ollut jatkaa konsernin omistajina muun muassa siksi, että niiden välillä on yhteistyösuhde koskien E-konsernin tuottamia palveluja. Näin hakijoiden asema ja tavoitteet yrityskaupassa ovat olleet erilaiset kuin E-konsernin muiden omistajien.
A:n rahasto näki yrityskauppaan liittyen liiketoiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi luoda Suomeen kolmiportaisen holding-yhtiörakenteen, mikä edellytti E-konsernin omistuksen uudelleenjärjestelyä myös hakijoiden E-konsernin omistuksen osalta. E AB:n osakkeita koskevat luovutukset toteutettiin seuraavasti:
1) D Oy hankki 87,3 prosenttia E AB:n osakkeista osakekaupalla, jossa D Oy:n suorittama vastike koostui käteisestä ja sen liikkeeseen laskemista velkakirjoista.
2) D Oy hankki hakijoiden omistamat E AB:n osakkeet (yhteenlaskettu omistusosuus 9,5 prosenttia) osakevaihdolla, jossa hakijat luovuttivat E AB:n osakkeet D Oy:lle saaden vastikkeeksi D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.
3) D Oy hankki loput 3,2 prosenttia E AB:n osakkeista osakevaihdolla, jossa vastike oli D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.
Kaikkien sijoittajien oli tarkoitus tulla osakkeenomistajiksi E-konsernin ylimpään emoyhtiöön J Oy:öön. Hakijoiden osakeomistus D Oy:ssä siirrettiin tämän vuoksi ensin I Oy:öön ja sitten J Oy:öön apporttisijoituksilla (osakevaihdoilla).
Hakijoiden omistamia E AB:n osakkeita koskevan osakevaihdon taustalla oli myös osakassopimuksessa sovittu niin sanottu drag-along -ehto, jonka mukaisesti hakijoiden tuli luovuttaa E AB:n osakkeet D Oy:lle, kun B:n ja C:n rahastot myivät E AB:n osakkeensa A:n rahastolle.
Drag along -ehto ei säännellyt luovutuksen ehtoja tarkemmin, vaan hakijat neuvottelivat omien edustajiensa kautta E AB:n osakkeiden luovutuksen osakevaihdolla. Hakijat ovat näissä neuvotteluissa toimineet itsenäisesti suhteessa ostajaan ja muihin E AB:n osakkaisiin, jotka ovat omalta osaltaan tehneet itse päätöksensä siitä, miten ja millä ehdoilla E AB:n osakkeiden luovutus D Oy:lle tapahtui.
Hakijoiden ja D Oy:n välillä toteutetusta osakevaihdosta on yritysjärjestelyissä sovellettavan yleisen käytännön mukaisesti sovittu samassa 17.5.2018 allekirjoitetussa sopimuksessa muiden E AB:n osakkeiden hankintaa ja omistuksen uudelleenjärjestelyä koskevien liiketoimien kanssa, mutta sen liitteessä on sovittu eri osakkaiden luovutuksissa sovellettavat erityiset ehdot. Osakevaihdosta ja sen ehdoista oli kuitenkin jo tätä ennen sovittu sitovasti aiesopimuksella (bid conduct letter) hakijoiden ja A:n välillä sen varalta, että A:n ja B:n/C:n välinen kauppa toteutuu. Mainitun yhteisen 17.5.2018 allekirjoitetun sopimuksen merkitys oli osakevaihdon kannalta lähinnä toimeenpaneva. Sopimuksessa sovittiin jo aikaisemmin neuvotellun ja sovitun osakevaihdon toteuttamisesta.
Hakijat ovat täydentäneet ennakkoratkaisuhakemustaan lisäselvityksellä, jonka liitteenä hakijat ovat toimittaneet jäljennöksen E AB:n osakkeiden luovutusta koskevasta kauppakirjasta.
Osakkeiden luovutusta koskevan 17.5.2018 päivätyn sopimuksen mukainen yhteenlaskettu vastike esillä olevista kolmesta erillisestä luovutuksesta on ollut X euroa, joka jakautuu seuraavasti:
− Rahana tai velkakirjoina edellä kohdan 1 luovutuksessa maksettu määrä: Y euroa (noin 89 prosenttia yhteenlasketun vastikkeen arvosta)
− Kohdan 2 osakevaihdossa hakijoiden luovuttamilla E AB:n osakkeilla suoritettu merkintähinta D Oy:n osakkeista: Z euroa (noin 9 prosenttia yhteenlasketun vastikkeen arvosta, D Oy:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa)
− Kohdan 3 osakevaihdossa E AB:n osakkeilla suoritettu merkintähinta D Oy:n osakkeista: Å euroa (noin 2 prosenttia yhteenlasketun vastikkeen arvosta).
Ennakkoratkaisukysymys
F Oy ja G Oy ovat pyytäneet keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:
Sovelletaanko tässä hakemuksessa selostettuun osakevaihtoon, jossa hakijat ovat luovuttaneet omistamansa ruotsalaisen osakeyhtiön E AB:n osakkeet D Oy:lle saaden vastikkeeksi pelkästään D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ää, jolloin osakevaihtoa ei pidetä veronalaisena luovutuksena hakijoiden verotuksessa?
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu
Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:
Hakemuksessa kuvattuun järjestelyyn, jossa hakijat ovat luovuttaneet omistamansa E AB:n osakkeet D Oy:lle saaden vastikkeeksi pelkästään D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita, ei hakijoiden verotuksessa sovelleta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n säännöstä.
Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos hakija niin vaatii, noudatettava verovuodelta 2018 toimitettavassa tuloverotuksessa.
Keskusverolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n 1 momentin mukaan osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai, jos osakeyhtiöllä jo on enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.
Pykälän 2 momentin mukaan osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, osakevaihtoa pidetään veronalaisena luovutuksena.
Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2009/133/EY (jäljempänä yritysjärjestelydirektiivi) 2 artiklan e alakohdan mukaan ”osakkeidenvaihdolla” tarkoitetaan tointa, jolla yhtiö hankkii toisen yhtiön yhtiöpääomasta itselleen tämän yhtiön ääntenenemmistön antavan osuuden tai, jos yhtiöllä jo on ääntenenemmistö, se hankkii lisäpääomaa antaen vaihdossa viimeksi mainitun yhtiön osakkaille heidän arvopapereidensa vastineeksi ensiksi mainitun yhtiön liikkeeseenlaskemia yhtiöpääomaa vastaavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä prosenttia vaihdettujen arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Hakemusasiakirjojen mukaan D Oy on hankkinut hakijoiden omistamat ruotsalaisen E AB:n osakkeet, jotka käsittävät 9,5 prosenttia E AB:n osakekannasta, D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita vastaan. Lisäksi D Oy on samassa yhteydessä hankkinut 87,3 prosenttia E AB:n osakekannasta B:n ja C:n hallinnoimilta pääomarahastoilta käteistä ja D Oy:n liikkeeseen laskemia velkakirjoja vastaan. Kyseisistä omistusjärjestelyistä sekä 3,2 prosentin vähemmistöosuuden hankinnasta on sovittu kaikkien osapuolten välillä samassa 17.5.2018 allekirjoitetussa luovutuskirjassa ("Share Purchase Agreement").
Keskusverolautakunta toteaa, että arvioitaessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n osakevaihtoa koskevan sääntelyn soveltuvuutta hakijoiden omistamien E AB:n osakkeiden luovutukseen, tulee ensin ratkaista, mitä pykälän 1 momentissa tarkoitetulla järjestelyllä ja sen yhteydessä annettavalla vastikkeella hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tarkoitetaan. Vasta tämän jälkeen asiassa voidaan arvioida, onko kyse sellaisesta järjestelystä, joka täyttää osakevaihdolle kyseisessä säännöksessä säädetyt edellytykset.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n 1 momentin säännös edellyttää, että osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ellei kyse ole sellaisesta tilanteesta, jossa osakeyhtiöllä on jo valmiiksi enemmän kuin puolet kyseisen yhtiön äänimäärästä. Tämän lisäksi sääntelyn soveltamisedellytyksenä on, että osakkeiden luovutus tehdään säännöksessä määritettyä vastiketta vastaan.
Osakevaihtoa koskevalla elinkeinotulon verottamisesta annetun lain52 f §:n säännöksellä on osaltaan saatettu voimaan Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/434/ETY). Hallituksen esityksen (HE 177/1995) mukaan direktiivin tavoitteena on poistaa verotuksellisia esteitä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyiltä Euroopan unionin alueella jäsenvaltioiden verotuksellisia intressejä vaarantamatta. Tavoite pyritään toteuttamaan siten, että tietyt edellytykset täyttävät uudelleenjärjestelyt voidaan panna toimeen ilman, että niistä aiheutuu välittömiä veroseuraamuksia järjestelyihin osallisille yhteisöille tai niiden osakkaille. Direktiivissä tarkoitetut veroedut ehdotetaan ulotettaviksi koskemaan myös kotimaisten yhteisöjen välisiä vastaavia järjestelyjä.
Yritysjärjestelydirektiivin ja siihen perustuvan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n tarkoituksena on yritysjärjestelyiden verotuksellisten esteiden poistaminen. Tämän perusteella osakevaihdossa käteisvastikkeelle asetettua 10 prosentin enimmäismäärää on perusteltua tulkita siten, että se lasketaan saman järjestelyn yhteydessä kaikille osakkeenomistajille luovutettavan käteisvastikkeen kokonaismäärän perusteella.
Hakijat ovat luovuttaneet E AB:n osakkeensa osana järjestelyä, jossa koko E AB:n osakekanta on vaihtanut omistajaa hakemusasiakirjoissa tarkemmin selostettua pääosin muina varoina kuin osakkeina annettua vastiketta vastaan. E AB:n osakkeiden luovutuksesta on sovittu kaikkien osapuolten välillä samassa luovutuskirjassa. E AB:n osake-enemmistön hankkinut D Oy ei ole ennen nyt kyseessä olevaa järjestelyä omistanut osaakaan E AB:n osakekannasta.
Edellä esitetyillä perusteilla keskusverolautakunta katsoo, että hakemuksessa kuvattua E AB:n osakkeiden luovutusta ei hakijoiden verotuksessa tule pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ssä tarkoitettuna osakevaihtona.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
F Oy ja G Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että osakevaihtoon, jossa F Oy ja G Oy ovat luovuttaneet omistamansa ruotsalaisen osakeyhtiön E AB:n osakkeet D Oy:lle saaden vastikkeeksi pelkästään D Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita, sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ää, jolloin osakevaihtoa ei pidetä veronalaisena luovutuksena F Oy:n ja G Oy:n verotuksessa.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
Ennakkoratkaisuhakemusprosessissa ei ole kysymys käteisvastikkeen määrittämisestä, eikä käteisvastikkeen määrittäminen ole olennainen näkökohta asiaa ratkaistaessa. Keskusverolautakunnan näkemys siitä, että toteutettu laaja yrityskauppakokokonaisuus ja kokonaisuuteen sisältyneet useat erilliset transaktiot muodostaisivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n näkökulmasta yhden kokonaisuuden, ei ole perusteltu eikä vastaa järjestelyn tosiasiallisia olosuhteita. Myöskin käsitys siitä, ettei hankkiva yhtiö olisi omistanut osaakaan hankittavasta yhtiöstä ennen F Oy:n ja G Oy:n omistamien osakkeiden hankintaa, on virheellinen eikä vastaa tosiseikkoja.
Asiassa on ensin tapahtunut osakekauppa, jossa kohteena ei ollut F Oy:n ja G Oy:n omistus E AB:ssä. F Oy ja G Oy olivat ja ovat osakekauppojen myyjiin nähden erillisiä ja itsenäisiä omistajia, joilla ei ollut osallisuutta eikä määräysvaltaa siihen, että rahastot päättivät disponoida omistuksestaan kaupalla. Rahastojen tekemät kaupat olisivat voineet toteutua ilman osakevaihtoa.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n mukaisella osakevaihdolla tarkoitetaan myös järjestelyä, jossa, jos osakeyhtiöllä on jo enemmän kuin puolet toisen osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, osakeyhtiö hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Lisäosuuden osakevaihdolla hankintaan on sovellettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ää, olipa lisäosuuden hankkiva taho aiemmin hankkinut millä tavalla tahansa ääntenenemmistön.
Kun tarkastellaan D Oy:n tekemiä hankintoja, voidaan todeta seuraavat transaktiot / tapahtumat ja seuraava ajallinen järjestys:
1. D Oy hankki kaupalla E AB:n osakkeista 87,3 prosenttia, mukaan lukien ääntenenemmistö, B:n ja C:n hallinnoimilta rahastoilta.
2. Kaupan tekeminen laukaisi drag along -ehdon, jonka mukaan F Oy:n ja G Oy:n omistus siirretään D Oy:n alle.
3. D Oy hankki F Oy:n ja G Oy:n osakkeet E AB:ssä osakevaihdolla.
4. Tapahtui kaksi muuta osakevaihtoa, jonka jälkeen kaikkien sijoittajien sijoitukset olivat samalla tasolla samassa yhtiössä.
Kohdissa 3 ja 4 kuvatuista osakevaihdoista ei käytetty käteisvastiketta. Ilman kohdassa 1 tarkoitettua kauppaa drag along -ehto ei olisi lauennut, eikä sen laukeaminen olisi ollut mahdollista. Näin ollen ensin on toteutettu kolmansien osapuolten välillä osakekauppa, jolla on hankittu
87,3 prosentin omistus. Sen jälkeen on hankittu eri tahoilta eli F Oy:ltä ja G Oy:ltä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n 2 momentissa tarkoitetulla osakevaihtotransaktiolla loput osakkeet.
Näin ollen kyseessä ovat selkeästi eri transaktiot, jotka ovat edenneet ajallisesti edellä kuvatulla tavalla. Sillä, että ne on tehty samana päivänä, ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.
F Oy ja G Oy eivät ole asettaneet osakevaihdon edellytykseksi sitä, että muilta E AB:n osakkailta hankitaan kaupalla tai muulla tavalla niiden omistamat E AB:n osakkeet. Muiden tekemiä osakeluovutuksia ei voida niputtaa yhdeksi toimeksi F Oy:n ja G Oy:n tekemien osakevaihtojen kanssa.
Kaupassa ja osakevaihdossa oli eri osapuolet, jotka olivat ja ovat toisistaan riippumattomia. Eri osapuolet kävivät transaktioista erilliset neuvottelut. Ottaen huomioon elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
52 f §, sen esityöt ja yritysjärjestelydirektiivi, asian ratkaisemisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että transaktiot on teknisesti kirjattu samaan luovutusasiakirjan tai että transaktiot toteutettiin samana päivänä.
Jos vastoin hakijoiden käsitystä järjestelyä pidetään yhtenä transaktiona, käteisvastiketta on toissijaisesti käsiteltävä osakaskohtaisesti.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:
Kun otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2014:151, nyt käsillä olevassa tapauksessa on kysymys liiketoimena yhdestä hankinnasta. Tätä käsitystä puoltaa se, että kysymyksessä olevista omistusjärjestelyistä sekä 3,2 prosentin vähemmistöosuuden hankinnasta on sovittu kaikkien osapuolten välillä samassa 17.5.2018 allekirjoitetussa luovutuskirjassa. Lisäksi F Oy ja G Oy ovat solmineet osakkeiden omistamiseen liittyen osakassopimuksen, minkä voidaan katsoa osoittavan yhteistä tahtotilaa sopimusosapuolten välillä.
Nyt käsillä olevan asian verotuksellisessa arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että kaupan ja osakevaihdon eri osapuolet olivat ja ovat toisistaan riippumattomia. Puheena oleva lainkohta ei edes sisällä tällaisia edellytyksiä lainkohdan soveltamiselle. Ennakkoratkaisussa on ratkaistu ensin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n 1 momentissa tarkoitetulla järjestelyllä ja sen yhteydessä annettavalla vastikkeella hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tarkoitetaan, ja vasta sen jälkeen asiassa on arvioitu, onko kyse sellaisesta järjestelystä, joka täyttää osakevaihdolle sanotussa säännöksessä säädetyt edellytykset. Siten muutoksenhakijoiden väitteet transaktioiden ajallisesta yhteydestä eivät ole olleet ennakkoratkaisussa sellaisena ratkaisevana tekijänä kuin valituskirjelmässä oletetaan. Keskusverolautakunta on tulkinnut asiassa lain esitöitä ja yritysjärjestelydirektiiviä niiden tarkoituksen mukaisesti.
F Oy ja G Oy ovat antaneet vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle .
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät keskusverolautakunnan päätöksen perustelut ja keskusverolautakunnan soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, keskusverolautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Tero Leskinen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.