10.4.2015

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeus 19.8.2013 nro 13/0201/1

Asian aikaisempi käsittely

Someron ympäristölautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 31.10.2012 tekemällään päätöksellä (§ 136) myöntänyt A:lle ja B:lle määräaikaisen vapautuksen kiinteistöllä Härkälän Kartano RN:o 1:301 ja 1:302 olevan asuin- ym. rakennuksen liittämisestä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vapautus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Mikäli nykyisen jätevesijärjestelmän puhdistusteho osoittautuu riittämättömäksi, viemäriin on liityttävä jo ennen edellä mainittua määräaikaa.

Lautakunnan päätöksen perustelujen mukaan hakija on vastikään investoinut jätevesijärjestelmän rakentamiseen siten, että se täyttää jätevesiasetuksen 209/2011 vaatimukset, joten viemäriin liittäminen tässä vaiheessa muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

C ja D ovat valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle vaatineet, että Someron ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja asia palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Jos valituksen perusteluja epäillään riittämättömiksi, hallinto-oikeuden on toimitettava katselmus kiinteistöillä vallitsevan tilanteen toteamiseksi.

Vaatimustensa tueksi C ja D ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Härkälän Kartano on majoitus-, kokous- ja juhlapalveluja järjestävä yritys. Asiakastiloja ovat majoitustilat 16 hengelle, 20 hengen tilaussauna sekä 275 neliön juhla-/kokoustilat 120 hengelle ja lisätiloilla jopa 200 hengelle. Päärakennus on saneerattu ja lautakunnan päätöksen perusteeksi on hyväksytty saneerausta ennen laadittuja viemäröinnin laitteistokuvia ja suunnitelmia. Viiden vuoden takaisia asennuksia ja niiden kuntoa ei ole tarkastettu eikä kommentoitu siten, että niiden toimivuudesta voitaisiin muodostaa käsitystä. Hakemuksesta ja lautakunnan päätöksen liitteenä olevasta muistiosta 1.10.2012 ei käy ilmi, onko kartanon jätevesijärjestelmä rakennettu hakemuksen liitekuvien mukaisesti.

Asiakastilaisuuksiin liittyvä tiskaaminen ja siivoaminen synnyttää jätevettä. Kun lisäksi otetaan huomioon kolmihenkisen perheen vedenkulutus, vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve ei ole vähäinen. Härkälän Kartano olisi ollut osuuskunnan viemäriin liittyjistä suurin vedenkuluttaja kulutuksen ollessa satoja kuutiometrejä vuodessa. Toisaalta lautakunta ei ole myöntänyt vapautusta hakijoille, joiden kiinteistöt ovat asumattomia tai enimmäkseen asumattomia ja joiden veden kulutus on nollasta muutamaan kuutiometriin vuodessa. Lautakunnan päätös loukkaa niiden etua ja oikeutta, jotka velvoitetaan liittymään viemäriin. Jos suurimmat ja maksukykyisimmät kuluttajat vapautetaan, jäljelle jäävien velvoitteet muodostuvat kohtuuttomiksi. Kartanolle myönnetty vapautus loukkaa asukkaiden tasapuolista kohtelua.

Yrityksen muut rakennukset eli majoituskäytössä oleva omakotitalo ja tilaussaunana toimiva saunarakennus sijaitsevat noin 20 metrin päässä Paimionjoesta ja niiden jätevedet päätyvät melko esteettömästi jokeen. Melkein rantarakennuksia vastapäätä jokikapeikon toisella puolella on kunnan vedenottamo.

Mistään ei käy ilmi, onko Oxwillen tilalle RN:o 1:302 edes haettu vapautusta. Muistiossa 1.10.2012 mainitut rantarakennukset sijaitsevat Oxwillen tilalla. Muistion maininta betonisesta umpisäiliöstä on harhaanjohtava, koska Oxwillen tilan omakotitalon wc, suihku ja keittiö tyhjenevät edelleen vanhaan lahoon betonilaatikkoon, joka on naamioitu maan alle. Laatikossa ei ole tyhjennysyhteyttä ja se vuotaa Paimionjokeen. Tyhjennys ei tapahdu muistiossa esitetyllä tavalla. Muistiossa mainittu sauna on Oxwillen tilan toinen viemäröity rakennus, jonka jätevedet päätyvät Paimionjokeen. Saunarakennuksessa on ollut vesijohto ja wc. Vettä ei ole kannettu eikä kanneta saunarakennukseen, vaan vesi on johdettu sinne.

Lautakunnan päätös on kiinteistöjen yksilöintitietojen osalta niin sekava, ettei rantarakennusten olemassaolo ole tullut lausunnonantajien tietoon. Viranomaislausunnot eivät siten voi kertoa mitään Oxwillen tilasta. Muistio ei kerro tarkastuksesta, vaan kartanon pihalla 1.10.2012 käydystä lyhyestä keskustelusta. Muistion perusteella tarkastusta ei ole tehty. Muistio ei ole sellainen lautakunnan 26.9.2012 edellyttämä lisäselvitys, jonka perusteella vapautus voitaisiin myöntää. Muistiossa sotketaan kahden itsenäisen tilan asiat tavalla, joka estää vapautusperusteiden objektiivisen arvioinnin.

Hakemusta ei ole perusteltu liittämisen kohtuuttomuudella kustannukset huomioon ottaen eikä vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäisellä tarpeella. Muuksi erityiseksi syyksi ei voida hyväksyä viemäri-investointeja, joita ei ole tehty muun kuin päärakennuksen osalta. Yksikään vapautuksen edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty. Lautakunnan päätöksestä syntyy virheellisesti sellainen käsitys, että vapautus olisi myönnetty kahdelle erilliselle tilalle ja kolmelle erilliselle viemäröidylle rakennukselle. Osuuskunnan tulevien mahdollisten jäsenten oikeusturva edellyttää, että suurimman vedenkuluttajan hakemus käsitellään täsmällisemmin ja vesihuoltolain mukaisesti.

Someron ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut muun ohella, että lautakunta on antanut määräaikaisen, jätevesijärjestelmän rakentamisesta 15 vuoden päähän ulottuvan vapautuksen kiinteistöille, joilla jätevesijärjestelmät on rakennettu jätevesiasetuksen 542/2003 tai 209/2011 aikana. Tällaisia vapautuksia on toistaiseksi myönnetty yhdeksän, joiden joukossa on valituksen kohteena oleva kiinteistö. Näissä tapauksissa on katsottu, että liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajille tai haltijoille kohtuuttomaksi, kun uuteen mainittujen asetusten vaatimukset täyttävään järjestelmään on vastikään investoitu. Se, että kiinteistöllä on myös vähäisessä kesäkäytössä oleva majoitustila, jonka jätevedet johdetaan vanhaan umpisäiliöön, ja kantoveden varassa oleva sauna, ei riittänyt syyksi hylätä hakemusta otettaessa huomioon kiinteistöllä kokonaisuudessaan vastikään tehdyt investoinnit jätevesijärjestelmään.

Lautakunnan käsityksen mukaan ei ole täysin varmaa, että C:llä ja D:llä on valitusoikeus asiassa. Jos valitusoikeus on, se syntyy sillä perusteella, että vapautusten myötä viemäröinnin kiinteistökohtaisten kustannusten oletetaan nousevan ja C:llä ja D:llä itsellään on asuinrakennus kyseisellä toiminta-alueella.

A ja B ovat selityksessään esittäneet, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta, koska valittajilla ei ole valitusoikeutta, ja toissijaisesti hylätään.

Someron kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on lähettänyt hallinto-oikeudelle kirjelmän C:n valitusoikeudesta.

A ja B ovat antaneet ympäristönsuojelusihteerin kirjelmän johdosta selityksen.

C ja D ovat vastaselityksessään todenneet, että kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä on rakennettu vain tilalla Härkälän Kartano RN:o 1:301. Oxwillen tilalla RN:o 1:302 järjestelmiä ei ole uusittu ja tilan rakennuksista jätevedet menevät Paimionjokeen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta C:n ja D:n valituksen Someron ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

(---)

Vesihuoltolain mukaan valitusoikeus on muun muassa sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

C:n ja D:n omistama Härkälänhovi RN:o 1:294 sekä A:n ja B:n omistamat Härkälän Kartano RN:o 1:301 ja Oxwille RN:o 1:302 ovat vierekkäisiä Paimionjokeen rajoittuvia kiinteistöjä. Someron ympäristölautakunta on myöntänyt kiinteistöille RN:o 1:301 ja 1:302 määräaikaisen vapautuksen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen viemäriin. C ja D ovat valittaneet päätöksestä ja esittäneet valitusoikeutensa perusteeksi, että jos suurimmat ja maksukykyisimmät kuluttajat vapautetaan liittämisvelvollisuudesta, muodostuvat jäljelle jäävien velvoitteet kohtuuttomiksi. He ovat myös todenneet, että Oxwillen kiinteistön jätevedet mahdollisesti päätyvät Paimion­jokeen.

Vesihuoltolaissa on säädetty sekä velvollisuudesta liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö laitoksen viemäriin että perusteista, joilla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on myönnettävä hakemuksesta kiinteistölle vapautus liittämisvelvollisuudesta. Se, ovatko vesihuoltolain mukaiset perusteet liittymisvelvollisuudesta vapauttamiselle olemassa, ratkaistaan kyseisiä kiinteistöjä koskevien hakemusten pohjalta.

Valituksenalainen päätös koskee A:n ja B:n omistamille kiinteistöille myönnettyä vapautusta liittymisvelvollisuudesta viemäriin. Asia ei koske C:n ja D:n oikeutta tai etua sillä perusteella, että heidän omistamansa kiinteistö sijaitsee samalla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. C ja D eivät ole edes väittäneet, että viemäriverkostoon liittämisestä vapauttaminen aiheuttaisi haittaa heidän kiinteistölleen. Asia ei siten myöskään koske C:n ja D:n oikeutta tai etua pelkästään sillä perusteella, että Oxwillen kiinteistön jätevedet mahdollisesti päätyvät Paimionjokeen.

C:llä ja D:llä ei ole asiassa valitusoikeutta. Näin ollen hallinto-oikeus ei voi tutkia valitusta.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Vesihuoltolaki 33 § 1 momentti 1 kohta

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tuire Nurmio, Ulla Partanen ja Tiina Saari. Esittelijä Elina Nyholm (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimuksensa tueksi C ja D ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Koska Oxwillen tilan RN:o 1:302 puhdistamattomat jätevedet päätyvät ensimmäiseksi C:n ja D:n rantaan, heille aiheutunut haitta on peruste valitusoikeudelle. Asiakirjoista ilmenee, etteivät C ja D ole voineet välttyä haitalta. Oxwillen tilan jätevedet päätyvät esteettömästi Paimionjokeen. Oxwillen tilan jätevesijärjestelmiä ei ole saneerattu lainkaan.

C ja D ovat toimittaneet lisäselvityksenä pöytäkirjan 19.11.2013 jäte­vesijärjestelmien tarkastuksesta tiloilla RN:ot 1:301 ja 1:302.

Someron ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan selityksessä todennut muun ohella, että kaupungin ympäristönsuojelusihteeri tarkasti 1.10.2012 Oxwillen tilan jätevesijärjestelyt. C:n vaatimuksesta tarkastus tehtiin uudestaan 6.6.2013 siten, että mukana oli myös ympäristölautakunnan puheenjohtaja. C:n käytyä asiasta kirjeenvaihtoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa tehtiin 18.11.2013 kolmas tarkastus, jossa ympäristönsuojelusihteerin lisäksi olivat läsnä ELY-keskuksen edustajat. Tarkastusten perusteella C:lle ja D:lle ei aiheudu haittaa Oxwillen tilan rakennusten jätevesistä.

A ja B ovat valituksen ja lautakunnan selityksen johdosta antamassaan selityksessä esittäneet, että valitus hylätään. C ja D on velvoitettava korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

C ja D ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta C:n ja D:n valituksen Someron ympäristölautakunnan päätöksestä Oxwillen tilan RN:o 1:302 osalta. C:n ja D:n Turun hallinto-oikeudelle tekemä valitus otetaan asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta näiltä osin välittömästi tutkittavaksi.

Someron ympäristölautakunnan päätös kumotaan siltä osin kuin lautakunta on myöntänyt Oxwillen tilalle RN:o 1:302 määräaikaisen vapautuksen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen viemäriin ja asia palautetaan näiltä osin ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Muilta osin C:n ja D:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylätään eikä hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muuteta Härkälän Kartanon tilan RN:o 1:301 osalta.

3. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätösten kumoaminen Oxwillen tilan RN:o 1:302 osalta

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Vesihuoltolain 1 §:n mukaan mainitun lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vesihuoltolain 10 §:n (119/2001) 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:n (1488/2009) 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle, kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy;

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella;

3) sekä lisäksi:

(---)

b) jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista; (---)

Vesihuoltolain 32 §:n 1 momentin mukaan muutosta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen saman lain 11 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Mainitun 32 §:n 2 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Vesihuoltolain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

1.2 Tosiseikat

A:n ja B:n omistamat vierekkäiset tilat Härkälän Kartano RN:o 1:301 ja Oxwille RN:o 1:302 sijaitsevat Länsi-Someron jätevesiosuuskunnan toiminta-alueella. He ovat 15.6.2012 päivätyllä hakemuksella hakeneet molempien tilojen osalta vapautusta liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Hakemuksen liitteenä on 18.3.2007 päivätty molempia tiloja koskeva jätevesisuunnitelma.

Jätevesisuunnitelmaan liittyvän asemapiirroksen mukaan tilalla RN:o 1:301 sijaitsee suurikokoinen asuinrakennus (asuinrakennus 1) ja tilalla RN:o 1:302 pienempi asuinrakennus (asuinrakennus 2), sauna ja talousrakennus. Suunnitelmaan liittyvän hankkeen kuvauksen mukaan asuinrakennuksen 2 sekajätevedet menevät toistaiseksi olemassa olevaan betoniseen umpisäiliöön. Asuinrakennuksen 2 käsiteltävät jätevedet ovat harmaita vesiä sen jälkeen, kun asunto myöhemmin tulevaisuudessa remontoidaan tai kiinteistö joko luopuu vesikäymälästä tai wc-vedet johdetaan myöhemmin asennettavaan uuteen umpisäiliöön. Asuinrakennuksen 2 harmaa jätevesi pumpataan samaan järjestelmään asuinrakennuksen 1 kanssa. Asuinrakennuksen 2 vakituisten asukkaiden määrä ympärivuotisessa käytössä tulee olemaan kolme, mutta jätevedet on syytä laskea tältä osin viiden hengen talouden mukaisesti. Kantovesisaunan harmaat jätevedet voidaan katsoa vähäisiksi. Suunnitelmaan liittyvässä asemapiirroksessa asuinrakennuksen 2 yhteyteen sen pohjoispuolelle on merkitty saostuskaivo ja pumppukaivo takaiskuventtiilillä, jotka ovat yhteydessä asuinrakennuksen 1 saostussäiliöön.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 17.8.2012 todennut, että vapautus voidaan myöntää siihen saakka kunnes jätevesijärjestelmän hankinta- ja kunnostuskustannukset on kuoletettu eli noin 15 vuoden ajaksi järjestelmän toteutuksesta.

Someron ympäristölautakunta on 26.9.2012 (§ 109) päättänyt palauttaa vapautusasian uudelleen valmisteltavaksi ja hankkia lisäselvitystä jätevesien käsittelystä. Kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 1.10.2012 tekemästään tarkastuksesta laatiman muistion mukaan asuinrakennuksessa 2 on wc, suihku ja keittiö. Jätevedet johdetaan betoniseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään kerran vuodessa. Saunassa on kantovesi.

Ympäristölautakunta on 31.10.2012 (§ 136) myöntänyt määräaikaisen vapautuksen kiinteistöjen Härkälän Kartano RN:o 1:301 ja 1:302 asuin- ym. rakennusten liittämisestä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vapautus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Päätöksen perustelujen mukaan hakija on vastikään investoinut jätevesijärjestelmän rakentamiseen siten, että se täyttää talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) vaatimukset, joten viemäriin liittäminen tässä vaiheessa muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 18.11.2013 pitänyt jätevesijärjestelmiä koskevan tarkastuksen tiloilla RN:ot 1:301 ja 1:302. Tarkastuspöytäkirjan 19.11.2013 mukaan tilalla RN:o 1:302 sijaitsevassa asuinrakennuksessa on vesikäymälä ja suihkutila. Rakennuksen kaikki jätevedet johdetaan vanhaan betoniseen kaksiosaiseen saostuskaivoon, joka on muutettu umpisäiliöksi tukkimalla poistoputki. Saunaan ei tule paineellista vettä. Pöytäkirjassa on todettu, että vapautushakemuksessa ei ollut esitetty tilalla RN:o 1:302 sijaitsevien rakennusten olemassa olevia järjestelmiä, vaan niille suunnitellut järjestelmät, joita ei ole toteutettu. Näin ollen ELY-keskus ei ole voinut ottaa niitä huomioon hakemuksesta 17.8.2012 antamassaan lausunnossa.

C ja D omistavat tilaan RN:o 1:301 sen länsipuolella rajoittuvan Härkälänhovin tilan RN:o 1:294, joka tilojen RN:ot 1:301 ja 1:302 tapaan rajoittuu Paimionjokeen.

1.3 Oikeudellinen arviointi

C ja D ovat hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vedonneet siihen, että Oxwillen tilan RN:o 1:302 omakotitalo ja sauna sijaitsevat noin 20 metrin päässä Paimionjoesta ja niiden jätevedet päätyvät jokeen.

Vesihuoltolain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mainitun lain 11 §:n nojalla antamasta vapautuspäätöksestä on sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Vesihuoltolain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuoto huomioon ottaen säännöksessä tarkoitettua asianosaisuutta ei ole tulkittava suppeasti. Valitusoikeus voi siten olla myös vapautuspäätöksen kohteena olevan kiinteistön läheisyydessä sijaitsevan kiinteistön omistajalla tai haltijalla, jonka kiinteistön käytölle liittämisvelvollisuudesta vapautetun kiinteistön jätevesijärjestelmästä voi aiheutua haittaa.

Kun otetaan huomioon, että C:n ja D:n omistama Härkälänhovin tila RN:o 1:294 sijaitsee Paimionjoen rannassa tilan RN:o 1:302 läheisyydessä sen länsipuolella veden virtaussuunnassa, Someron ympäristölautakunnan päätös, jolla tilalle RN:o 1:302 on myönnetty määräaikainen vapautus liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen viemäriin, saattaa koskea C:n ja D:n etua tai oikeutta vesihuoltolain 33 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja heillä on siten valitusoikeus ympäristölautakunnan päätöksestä näiltä osin. Tämän vuoksi Turun hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta C:n ja D:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä tilan RN:o 1:302 osalta.

Enemmän viivytyksen välttämiseksi C:n ja D:n Turun hallinto-oikeudelle tekemä valitus on otettava korkeimmassa hallinto-oikeudessa näiltä osin välittömästi tutkittavaksi.

Vapautushakemus on koskenut tiloja RN:ot 1:301 ja 1:302. Myös hakemukseen liittyvä jätevesisuunnitelma liitteineen on koskenut molempia tiloja. Edellä kohdassa 1.2 selostetun asiassa saadun selvityksen perusteella jätevesisuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on kuitenkin toteutettu vain tilalla RN:o 1:301 sijaitsevan asuinrakennuksen osalta. Sen sijaan tilalla RN:o 1:302 sijaitsevan asuinrakennuksen osalta jätevesisuunnitelmassa ja siihen liittyvässä asemapiirroksessa esitettyjä toimenpiteitä ei ole asiakirjojen perusteella toteutettu, vaan rakennuksen jätevedet johdetaan vanhaan umpisäiliöksi muutettuun saostuskaivoon.

Someron ympäristölautakunta on myöntäessään tiloille RN:ot 1:301 ja 1:302 määräaikaisen vapautuksen perustellut päätöstään sillä, että hakija on vastikään investoinut jätevesijärjestelmän rakentamiseen. Koska asiassa saadun selvityksen perusteella jätevesijärjestelmää ei kuitenkaan ole uusittu tilan RN:o 1:302 osalta, ympäristölautakunnan päätös on kumottava tilan RN:o 1:302 osalta ja asia on palautettava näiltä osin ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi sen arvioimiseksi, täyttyvätkö vesihuoltolain 11 §:ssä säädetyt vapautuksen edellytykset tilan RN:o 1:302 osalta.

2. Valituksen hylkääminen muilta osin

C ja D ovat hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vedonneet myös siihen, että ympäristölautakunnan myöntämä vapautus loukkaa niiden etua ja oikeutta, joiden kiinteistöt velvoitetaan liittämään viemäriin. Jos suurimmat ja maksukykyisimmät kuluttajat vapautetaan liittämisestä, jäljelle jäävien velvoitteet muodostuvat valituksen mukaan kohtuuttomiksi.

C:n ja D:n omistama Härkälänhovin tila RN:o 1:294 sijaitsee samalla Länsi-Someron jätevesiosuuskunnan toiminta-alueella kuin ympäristölautakunnan vapautuspäätöksen kohteena olevat tilat Härkälän Kartano RN:o 1:301 ja Oxwille RN:o 1:302. Lautakunnan päätös ei kuitenkaan saata koskea C:n ja D:n etua tai oikeutta vesihuoltolain 33 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että vapautuksen myöntäminen ei olisi tasapuolista muita saman toiminta-alueen kiinteistönomistajia kohtaan. Tilan RN:o 1:301 osalta C ja D eivät ole valituksessaan hallinto-oikeudelle vedonneet jätevesien kokoamisesta ja käsittelystä aiheutuviin haittoihin. Näin ollen hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää C:n ja D:n valitus tutkimatta muilta kuin kohdassa 1 mainituilta osin. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tilan RN:o 1:301 osalta ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Kun otetaan huomioon asian lopputulos ja laatu sekä hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.