10.12.2014

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 17.9.2013 nro 13/0566/3

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 (§ 58), että kaupunki ostaa Vapo Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet 8,3 miljoonan euron kauppahinnalla ja päätöksen liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Kaupunginvaltuusto on lisäksi päättänyt muuttaa vuoden 2012 talousarviota osakekaupan rahoittamiseksi seuraavasti:

- talousarvion investointiosan kohtaan "osakkeet ja osuudet" lisätään 8,4 miljoonaa euroa osakkeiden hankintaan ja varainsiirtoveron maksuun;

- osakkeiden hankinta ja varainsiirtoveron maksu katetaan lisäämällä 8,4 miljoonaa euroa rahoitusosaan pitkäaikaisten lainojen lisäykseen, jolloin lainakannan muutos nousee valtuuston aiemmin hyväksymän muutetun talousarvion 67,5 miljoonasta eurosta 75,9 miljoonaan euroon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella A:n ja B:n yhteisen valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Marja Tuominen ja Jussi-Pekka Lajunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeudessa korkoineen.

Jyväskylän kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Kaupunginhallitus on esittänyt perusteluina ensisijaiselle vaatimukselleen muun ohella seuraavaa:

Valitusta ei tule tutkia, koska hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä olettaa, että valittaja ei ole kuntalain tarkoittamalla tavalla valitukseen oikeutettu kunnan jäsen.

Väestötietorekisterin mukaan valittaja on 19.6.2012 muuttanut Viitasaarelta Jyväskylään ja palannut 15.7.2012 takaisin Viitasaarelle samaan osoitteeseen, josta oli muuttanut. Rekisterimerkintöjen mukainen asuminen Jyväskylässä on ajoittunut kaupunginvaltuuston päätöstä koskevaan valitusaikaan, joka on päättynyt 21.6.2012.

Uudestaan valittaja on ilmoittanut väestörekisteriin Jyväskylään muutosta 14.10.2013 ja palannut taas takaisin aiempaan osoitteeseensa Viitasaarelle 19.11.2013. Tänä aikana on päättynyt valituksenalaista hallinto-oikeuden päätöstä koskeva valitusaika.

Valittaja ei ole ollut kunnan jäsen, kun kaupunginvaltuusto on tehnyt valituksenalaisen päätöksen. Valittajan asuminen Jyväskylässä on ajoittunut ainoastaan ajankohtiin, jolloin kunnan jäsen on voinut valittaa valtuuston päätöksestä ja hallinto-oikeuden päätöksestä. Tehdyt muuttoilmoitukset huomioon ottaen on perusteltu syy olettaa, että valittajalla ei ole ollut tarkoitus tosiasiallisesti muuttaa Jyväskylään, vaan kiinteä yhteys on säilynyt Viitasaarelle.

Kuntalaissa tarkoitettu kunnan jäsenyys ja siihen perustuva valitusoikeus määräytyvät kotikuntalain mukaan. Kotikunnan tulee määräytyä mahdollisimman tarkasti tosiasiallista asumista ja olosuhteita vastaavasti.

A on antanut vastaselityksen.

A on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hänen asumisensa Jyväskylässä on ollut kaupungin esittämää laajempaa. A:n mukaan hänen työpaikkansa on ollut pitkän ajan eräässä yrityksessä Jyväskylässä. Yleensä hän on ollut koko viikon Jyväskylässä, koska matkaa Viitasaarelle on yhteen suuntaan noin 100 kilometriä. Työsuhde on päättynyt syksyllä 2013, jolloin A on muuttanut osoitteensa takaisin Viitasaarelle. Muuttaminen Viitasaarelta Jyväskylään, takaisin Viitasaarelle ja taas Jyväskylään on saattanut liittyä parisuhdeongelmaan.

A:n mukaan hänellä on ollut syksyllä 2013 kotikuntalaissa tarkoitettu kiintein yhteys asumisen, toimeentulon ja muiden vastaavien seikkojen johdosta Jyväskylään. Valitus tulee tutkia.

Jyväskylän kaupunginhallitukselle on lähetetty vastaselitys tiedoksi.

A:lle on lähetetty tiedoksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiassa hankitut väestötietojärjestelmän otteet ja ilmoitettu, että hän voi halutessaan antaa niiden johdosta selityksen. Selitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt A:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä.

1. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poistetaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on tutkinut A:n ja B:n yhteisen valituksen A:n osalta. Valitus jätetään A:n tekemänä tutkimatta.

2. A:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. A:n valitusoikeus

1.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 4 §:n mukaan kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas ); 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Kotikuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan henkilön kotikunta on jäljempänä kyseisessä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Pykälän 2 momentin mukaan, jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

Kotikuntalain 3 §:n 1 kohdan mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä.

Kotikuntalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 104/1993 vp) on lain 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että määriteltäessä henkilön kotikuntaa pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pääpaino on ensisijaisesti annettava henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan. Henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan.

Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan huomioon otettavia tosiseikkoja, jotka osoittavat, että henkilöllä on ilmoittamaansa kuntaan kiinteä yhteys, ovat henkilön perhesuhteet, joilla tarkoitetaan henkilön siteitä perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan, tai muut vastaavat seikat, kuten esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde. Myös se seikka, onko henkilön tarkoituksena asua ilmoittamassaan kunnassa vakinaisesti tai ainakin toistaiseksi, tulee ottaa tosiseikkojen arvioinnissa huomioon.

1.2 Keskeiset tosiseikat

A:n väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta on 19.6.2012 saakka ollut noin viiden vuoden ajan Viitasaari. Tämän jälkeen A:n rekisteriin merkitty kotikunta on muuttunut seuraavasti:

- Jyväskylä ajalla 20.6. - 15.7.2012;

- Viitasaari ajalla 16.7.2012 - 14.10.2013;

- Jyväskylä ajalla 15.10. - 18.11.2013; ja

- Viitasaari 19.11.2013 alkaen.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös on tehty 14.5.2012. A:n ja toisen yksityishenkilön yhteinen valitus kyseisestä päätöksestä on saapunut hallinto-oikeudelle 21.6.2012 eli yhtä päivää sen ajankohdan jälkeen, josta alkaen A:n kotikunta on väestötietojärjestelmän mukaan ollut Jyväskylä. A:n kotikunta on tämän jälkeen alle neljän viikon kuluttua muutettu takaisin Viitasaareksi.

Hallinto-oikeuden päätös on annettu 17.9.2013. A:n valitus kyseisestä päätöksestä on saapunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle 18.10.2013 eli kolme päivää sen ajankohdan jälkeen, josta alkaen hänen kotikuntansa on väestötietojärjestelmän mukaan ollut Jyväskylä. A:n kotikunta on tämän jälkeen alle viiden viikon kuluttua muutettu jälleen takaisin Viitasaareksi.

1.3 Oikeudellinen arviointi

Kuntalain mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä muun ohella kunnan jäsen. Kunnan jäsen on muun ohella henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Henkilön kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan.

Asiassa on Jyväskylän kaupunginhallituksen täällä esittämästä väitteestä esikysymyksenä ratkaistava, onko A:lla ollut oikeus valittaa Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksestä 14.5.2012 (§ 58) sillä perusteella, että hän on kunnan jäsen. Tältä osin asiassa tulee arvioitavaksi, onko Jyväskylän kaupunki ollut kunnallisvalituksen tekemisen aikaan A:n kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta.

Kunnan jäsenen valitusoikeutta on lähtökohtaisesti arvioitava valituksen vireilletuloajankohdan tilanteen mukaan. Kunnallisvalituksen tekemistä koskevan oikeuden arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös valittajan olosuhteista saatavilla oleva selvitys kokonaisuudessaan sekä kunnallisvalituksen tarkoitus kuntalaisten laillisuusvalvontakeinona.

A:n väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta on ollut Jyväskylä ajalla 20.6. - 15.7.2012 (alle neljä viikkoa) ja 15.10. - 18.11.2013 (alle viisi viikkoa). A:n asuinpaikaksi on väestötietojärjestelmään merkitty näinä ajankohtina kaksi eri Jyväskylässä sijaitsevaa osoitetta, jotka hän on myös valituksissaan hallinto-oikeudelle (21.6.2012) ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle (18.10.2013) yhteystiedokseen ilmoittanut.

A on korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt, että hänellä on syksyllä 2013 ollut kotikuntalaissa tarkoitettu kiintein yhteys Jyväskylään asumisen, toimeentulon ja muiden vastaavien seikkojen vuoksi. A:n mukaan hän on ollut syksyyn 2013 saakka pitkän ajan töissä eräässä yrityksessä ja hänen työpaikkansa on ollut Jyväskylässä. A:n mukaan hän on yleensä ollut arkipäivät ja usein myös viikonloput Jyväskylässä.

A ei ole esittänyt, että hänellä olisi ollut tällaista kiinteää yhteyttä Jyväskylään vuonna 2012, kun hän on tehnyt valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä. A ei myöskään ole esittänyt tarkempaa selvitystä työsuhteestaan tai Jyväskylässä asumisestaan, jonka hän on katsonut vuoden 2013 syksyllä osoittaneen tällaisen yhteyden olemassaoloa.

A:n väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta on 19.6.2012 saakka ollut noin viiden vuoden ajan Viitasaari. Hänen väestötietojärjestelmään ilmoitettu asuinpaikkansa Viitasaarella on ollut samassa osoitteessa koko tämän ajan. Sama osoite on ollut A:n väestötietojärjestelmään merkitty asuinpaikka myös niiden edellä mainittujen lyhyiden ajanjaksojen välillä, joina hänen rekisteriin merkitty kotikuntansa on ollut Jyväskylä, kuten myös näiden ajanjaksojen jälkeen. Väestötietojärjestelmästä ilmenevien tietojen perusteella kyseisessä osoitteessa Viitasaarella ovat, vaikkakin osin eri aikoina, asuneet myös A:n aviopuoliso ja lapsi.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös on tehty 14.5.2012. A on toisen yksityishenkilön kanssa tehnyt yhteisen valituksen kyseisestä päätöksestä sen alle neljän viikon ajanjakson aikana, jona hänen väestötietojärjestelmään merkitty kotikuntansa on ollut Jyväskylä.

Kun otetaan huomioon A:n Viitasaarella olevan asuinpaikan pysyvyys, hänen siellä olevat perhesuhteensa ja muu saatu selvitys, A:lla on katsottava olevan kotikuntalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu kiinteä yhteys Viitasaareen, jota on siten pidettävä hänen kotikuntanaan. Sen perusteella, mitä A on yhteyksistään Jyväskylään esittänyt, ei ole todettavissa, että hänen kiinteä yhteytensä Viitasaareen olisi tosiasiallisesti katkennut edellä mainittuina lyhyinä ajanjaksoina, joina hänen väestötietojärjestelmään merkitty kotikuntansa on ollut Jyväskylä.

Oikeus tehdä kunnallisvalitus on eräs kunnan jäsenyydestä kuntalaiselle johtuva oikeus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kunnan toimenpiteiden laillisuuden valvominen. A:n rekisteriin merkityn kotikunnan lyhytaikaiset muutokset ovat olleet ilmeisessä ajallisessa yhteydessä Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätösten valitusaikojen kanssa. Näiden muutosten tai muutoin saadun selvityksen perusteella ei ole asiaa kokonaisuutena arvioiden todettavissa, että A:lla olisi ollut kaupunginvaltuuston päätöksestä valittaessaan sellaista kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettua kiinteää yhteyttä Jyväskylään, että Jyväskylää olisi pidettävä hänen tuolloisena kotikuntanaan.

Edellä olevan perusteella A ei ole ollut kuntalain 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla Jyväskylän kaupungin jäsen silloin, kun hän on tehnyt valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä. A:lla ei näin ollen ole ollut kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitettua kunnan jäsenen valitusoikeutta.

Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ole todettavissa, että A:lla olisi ollut valitusoikeutta myöskään muulla kuntalain 92 §:n 1 momentissa säädetyllä perusteella, hallinto-oikeuden ei olisi tullut tutkia A:n ja B:n yhteistä valitusta A:n osalta. Hallinto-oikeuden päätös on tältä osin kumottava ja poistettava, ja hallinto-oikeudelle tehty valitus on A:n tekemänä jätettävä tutkimatta.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.