29.11.2013

Päätös, josta valitetaan

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus 20.5.2011 nro 25/323/2011

Asian aikaisempi käsittely

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus on valtionavustuspäätöksellään 10.3.2011 (dnro 25/323/2011) hylännyt ISS Palvelut Oy:n (jäljempänä myös ISS) opiskelijaravintoloiden tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin myönnettävää ylimääräistä avustusta koskevan hakemuksen.

ISS Palvelut Oy on hakenut oikaisua Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen (jäljempänä myös Kela) päätökseen.

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen oikaisupäätös

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt ISS Palvelut Oy:n oikaisuvaatimuksen 10.3.2011 tekemästään päätöksestä.

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Valtioneuvoston asetuksen (564/2003) 1 ja 2 §:n sekä valtion talousarvion momentin 29.70.57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki mukaan ylimääräistä avustusta voidaan myöntää muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin. Frami Oy:ltä (entinen Seinäjoen Teknologiakeskus Oy) 16.5.2011 saadun selvityksen mukaan kiinteistö, jossa ravintolat toimivat, koostuu neljästä rakennuksesta, jotka ovat Frami A, Frami B, Frami C ja Frami E. Frami A:n ja E:n vuokrattavat tilat ovat kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuokraamia ja Frami B:n tilat ovat kokonaan yritysten käytössä. Frami C:n vuokrattavista tiloista on selvityksessä ilmoitettujen pinta-alamäärien ja eri kerrosten käyttäjistä laaditun prosentuaalisen jakauman perusteella laskettuna 72,5 prosenttisesti yritysten vuokraamia, 15 prosenttisesti yliopistojen, 11 prosenttisesti julkisten toimijoiden ja 1,5 prosenttisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuokraamia.

Frami E:ssä toimiva jakeluravintola sijaitsee kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa. Frami B:ssä ei saadun selvityksen mukaan ole ammattikorkeakoulun tiloja, mutta ravintolaan 8.4.2011 tehdyn tarkastuksen yhteydessä tuli esille, että aterioiden kappalemääristä laskettuna noin 65 prosenttia Frami B:ssä sijaitsevan ravintolan aterioista myydään korkeakouluopiskelijoille. Lisäksi Frami E:ssä sijaitseva jakelu­ravintola ei ole auki perjantaisin, jolloin opiskelijaruokailu tapahtuu kokonaisuudessaan kiinteistön B-osassa sijaitsevassa ravintolassa. Tämän perusteella Frami B:ssä sijaitseva ravintola ja Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola toimivat korkeakoulun tiloissa.

Opetusministeriön Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammattikorkeakouluille osoitetun 23.1.2003 päivätyn kirjeen mukaan ammattikorkeakoulujen tulee erityisesti ottaa huomioon, että korkeakoulujen edellytetään varaavan opiskelijaravintolan tilat maksutta ravintolanpitäjän käyttöön. Myös uusien tilahankkeiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että opiskelijaruokailun järjestämiselle varataan riittävät tilat. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen oikeuttavan aterian enimmäishinta on mitoitettu pitäen lähtökohtana, ettei ravintolanpitäjällä ole tilakustannuksia.

Lisäksi valtioneuvoston asetuksen (564/2003) 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ylimääräistä avustusta ei myönnetä, jos opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksia rahoitetaan pääosin julkisista varoista. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Frami B:ssä sijaitseva ravintola ja Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola toimivat Frami Oy:n tiloissa. Frami Oy:ltä 16.5.2011 saadun selvityksen mukaan Frami Oy:n omistajina ovat Seinäjoen kaupunki 86,9 prosenttisesti, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 12,4 prosenttisesti ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö 0,7 prosenttisesti. Frami Oy on saadun selvityksen mukaan yli 50 prosenttisesti julkisessa omistuksessa. Valtioneuvoston asetukseen liittyvässä opetusministeriön muistiossa 13.6.2003 määritellään yksityiskohtaiset perustelut, joilla ylimääräistä avustusta voidaan myöntää. Muistion mukaan "Vaikka opiskelijaravintola sijaitsee muualla kuin korkeakoulun tiloissa, avustusta ei myönnetä, jos opiskelijaravintolan tiloista ja kiinteistä laitteista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan pääosin julkisista varoista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun tilat sijaitsevat kunnan tai kuntayhtymän omistamissa tiloissa, joiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen maksetaan valtionosuutta."

"Poikkeuksellisesti on kuitenkin mahdollista, että ravintolanpitäjä joutuu maksamaan tilakustannukset, vaikka ravintola sijaitsee korkeakoulun ylläpitämissä tiloissa. Tällainen tilanne voi olla, jos samassa kiinteistössä korkeakoulun kanssa toimii useita virastoja ja laitoksia, joiden henkilökunta käyttää samaa ravintolaa, jolloin tilaa ei voida katsoa pelkästään korkeakoulun tiloiksi. Tällöin ylimääräistä tukea voidaan maksaa myös valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivalle ravintolanpitäjälle." (Opetusministeriön muistio 13.6.2003) Ylimääräistä avustusta ei voida myöntää, koska Frami B:ssä sijaitseva ravintola ja Frami E:ssä toimiva jakeluravintola toimivat tiloissa, jotka ovat julkisessa omistuksessa ja joiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen maksetaan valtionavustusta. Lisäksi Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa ja Frami B:ssä sijaitsevassa ravintolassa myydyistä aterioista noin 65 prosenttia myydään korkeakouluopiskelijoille. Kiinteistön E-osan jakeluravintola on perjantaisin kiinni, jolloin opiskelijat käyttävät B-osassa sijaitsevaa ravintolaa. Kiinteistössä toimii myös toinen ravintola, joka ei ole ateriatuen piirissä, vaan se toimii henkilöstöravintolana.

Valtionavustuksen myöntämisessä, maksamisessa, käytössä ja valvonnassa sekä palauttamisessa että takaisinperinnässä noudatetaan valtionavustuksesta ja ateriatukijärjestelmästä voimassa olevia säädöksiä ja ohjeita.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtionavustuslaki 1 §, 4 - 7 §, 19 - 22 §, 24 - 29 § ja 34 §

Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista 1 - 5 §

Opetusministeriön muistio 13.6.2003

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

ISS Palvelut Oy on valituksessaan vaatinut, että Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen valituksenalaiset päätökset kumotaan ja Kela velvoitetaan myöntämään ISS:lle ylimääräistä avustusta sen vuokraamien opiskelijaravintolan tilojen kustannuksiin. ISS on vaatinut lisäksi, että Kela velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut, koska kyseessä on selkeästi erheellinen päätös, jonka muuttamiseksi yhtiön on ollut turvauduttava muutoksenhakuprosessiin.

ISS on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

ISS:n ylläpitämä ravintola järjestää opiskelijaruokailua Frami Oy:n tiloissa. Ravintolan toiminnot on jaettu kahteen eri rakennukseen (B ja E). Aterioiden valmistaminen tapahtuu ainoastaan rakennuksessa B jakelun tapahtuessa kummassakin rakennuksessa. Ravintolan tilat rakennuksessa E sijaitsevat korkeakoulun tiloihin lukeutuvissa Frami Oy:n tiloissa ja rakennuksen B tilat sijaitsevat Frami Oy:n muissa kuin korkeakoulun tiloissa.

ISS maksaa Frami Oy:lle markkinahintaista, liikevaihtoon sidottua vuok­raa. Liikevaihtona on kokonaisliikevaihto, joka pitää sisällään myös opiskelijaruokailun liikevaihdon.

Opiskelijaruokailun ateriamäärät muodostuvat siten, että esimerkiksi 1.1. - 31.3. välisenä aikana on rakennuksessa E sijaitsevassa jakeluravintolassa tarjoiltu 4 811 ateriaa ja Frami Oy:n tiloihin lukeutuvissa tiloissa 19 581 ateriaa. Opiskelija-aterioista 22,8 prosenttia tarjoillaan korkeakoulun tiloissa ja loput 77,2 prosenttia muissa tiloissa.

ISS:lle aiheutuu opiskelijaruokailun järjestämisestä ylimääräisiä kustannuksia, koska se maksaa vuokraa sekä opiskelijoiden että muun ruokailun sisältävästä kokonaisliikevaihdosta. Näihin tilojen vuokraamisesta aiheutuneisiin kuluihin ISS on hakenut ylimääräistä valtionavustusta, jota yhtiön mukaan voidaan maksaa, vaikka osa toiminnoista sijaitsee korkeakoulun tiloissa.

Valtioneuvoston asetuksen (564/2003) mukaan ylimääräisen avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tilojen kustannuksia ei rahoiteta pää­osin julkisista varoista. Opetusministeriön muistion mukaan (13.6.2003) ylimääräistä avustusta voidaan myöntää tiloista ja laitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa toimivalle rakennukselle. Muistiossa on kuitenkin mahdollistettu tilakustannusten tukeminen ylimääräisellä avustuksella, vaikka ruokalatoiminnot sijaitsisivat korkeakoulun tiloissa, mikäli tilat omistaa muu kuin korkeakoulu ja ruokalatoiminnot sijaitsevat sellaisessa rakennuksessa, jonka ylläpitäminen ei pääasiallisesti tapahdu julkisin varoin.

Kela on perustellut päätöstään muun ohella vuokranantajan julkisrahoitteisuudella. Johtopäätös on väärä, koska yhtiön vuokranantaja ei toimi pääasiallisesti julkisen rahoituksen varassa. ISS on vuokrannut toimitilat Frami Oy:ltä, jonka pääasiallinen rahoituspohja on yksityinen tulorahoitus sekä rahalaitoslainat pankeilta. Frami Oy ei saa toimintaansa omistajakunnaltaan taikka muilta omistajiltaan tukea eikä pääosaa sen rahoituksesta tule miltään julkiselta taholta.

Kela on katsonut, että Frami Oy:n julkisen rahoituksen pohjasta johtuen opetusministeriön muistion poikkeus ei myöskään voi tulla sovellettavaksi. Päätöksen perustelut tältä osin ovat virheelliset, koska kyseessä ei ole pääosin julkisen rahoituksen varassa toimiva vuokranantajayhtiö.

Frami Oy:n vuoden 2010 liikevaihto on 5,285 miljoonaa euroa, josta liiketoiminnan vuokratulojen osuus on 4,5 miljoonaa euroa muiden tuottojen ollessa 774 000 euroa. Hallituksen toimintakertomuksen mukaan toiminnan kokonaisvolyymi vuonna 2010 on ollut 7,08 miljoonaa euroa liikevaihdon muodostuessa lähinnä Frami Oy:n toimitilojen vuokrauksesta ja muista tilapalveluista. Tilojen vuokrausaste on ollut 97 prosenttia.

Yhtiöllä on rahalaitoslainoja 17,3 miljoonaa euroa. Ainakin osalla niistä takaajana on Seinäjoen kaupunki. Lainat liittyvät yhtiön toimitilojen rakentamishankkeisiin.

Kaupunki julkisyhteisönä ei voi taata lainoja muuten kuin markkinaehtoisesti ja takauksista on siten perittävä muun muassa markkina­ehtoinen takausprovisio. Muu menettely olisi Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön vastaista kiellettyä valtiontukea. Seinäjoen kaupunki perii myöntämistään omavelkaisista takauksista 0,75 - 1 prosentin takauspro­vision.

Markkinaehtoisia takauksia ei voida pitää osoituksena siitä, että yhtiö ei kykenisi toimimaan muutoin kuin pääasiallisen julkisen tuen varassa. Yhtiö lyhentää lainansa itse ilman julkisen rahoituksen subventiota. Toiminnan tulot kattavat menot, ja yhtiö on ylijäämäinen sekä tuottaa voittoa. Yhtiö on vuonna 2010 vastannut yli 600 000 euron korkokuluista. Yhtiön toimitilojen osalta voitollinen tulos myös mahdollistaa yhtiön vähemmän tuottavat toiminnot ja niiden ylläpitämisen. Yhtiö ei toimi lainojen turvin. Lainat ovat peräisin toimitilojen rakennusvaiheista.

Frami Oy ei ole kaupungin sidosyksikkö. Yhtiön toiminta kohdistuu markkinoille. Jotta yritystä voitaisiin pitää omistajiensa sidosyksikkönä, tulisi yli 90 prosenttia sen toiminnasta kohdistua omistajiin. Näin ei ole Frami Oy:n kohdalla, vaan jokainen vuokralainen maksaa markkinaehtoista vuokraa. Frami Oy toimii markkinoilla ja sen hinnoittelu on vapaata. Omistaja ei ohjaa yhtiön hinnoittelua.

Mikäli opetusministeriön muistion poikkeus olisi tarkoitettu harkinnanvaraiseksi, olisi se kirjoitettu muistion tekstiin auki. Tuensaajien oikeusturvan kannalta yksiselitteisen sanamuodon tulkintaa ei voi kääntää muuksi, kuin mitä sanamuoto itsessään antaa ymmärtää eli "...ylimääräistä tukea voidaan maksaa myös valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivalle ravintolanpitäjälle." Jos maininnalla olisi tarkoitettu harkinnanvaraista maksamista, olisi lauseeseen pitänyt voidaan -sanan jälkeen lisätä "harkinnanvaraisesti maksaa myös".

Kela ei ole edes väittänyt, että tuen epäämiseen liittyisi muita seikkoja kuin vuokranantajan saama julkinen rahoitus, jonka turvin sen toimintaa harjoitettaisiin. Julkisen sektorin omistajuus ei suoraan tarkoita toimimista julkisen rahan turvin.

Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus on antanut asiassa lausunnon, jossa se on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää ISS Palvelut Oy:n valituksen ja yhtiön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus hyväksyisi valituksen, Kela on jättänyt yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan paljoksuen kuitenkin oikeudenkäyntikulujen määrää. Lausuntoa on perusteltu muun ohella seuraavasti:

ISS Palvelut Oy:n ylläpitämä ravintola täyttää ylimääräisen avustuksen myöntämisen edellytykset seuraavilta osin: a) opiskelijaravintolan pitäjälle on myönnetty avustusta opiskelijaravintolan hinnan alentamiseksi ja b) opiskelijaruokailun osuus ravintolan liikevaihdosta ei ole vähäinen.

Kela on hylännyt ISS:n oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että opiskelijaravintolan on katsottu sijaitsevan korkeakoulun tiloissa. ISS:n ravintola sijaitsee Frami B -nimisessä rakennuksessa ja jakeluravintola Frami E -nimisessä rakennuksessa. Frami E on kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuokraama. Frami B:n tilat ovat kokonaan yritysten käytössä. Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola ei ole auki perjantaisin, jolloin opiskelijaruokailu tapahtuu kokonaisuudessaan Frami B:ssä. Tällä perusteella on katsottu, että Frami B:ssä sijaitseva ravintola ja Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola toimivat korkeakoulun tiloissa.

Lisäksi päätöstä on perusteltu sillä, että Frami B:ssä sijaitseva ravintola ja Frami E:ssä toimiva jakeluravintola toimivat tiloissa, jotka ovat julkisessa omistuksessa, ja joiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen maksetaan valtionavustusta.

Kiistanalaista tässä tapauksessa on, rahoitetaanko opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksia pääosin julkisista varoista ja, tuleeko tapaukseen sovellettavaksi opetusministeriön 13.6.2003 muistio siltä osin, kuin siinä todetaan ylimääräistä avustusta voitavan myöntää joissakin tilanteissa myös valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivalle ravintolanpitäjälle.

Opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset katetaan pääosin julkisista varoista, koska suurin osa Frami Oy:n omistajista on julkisia yhteisöjä. Seinäjoen kaupunki omistaa Frami Oy:stä 86,9 prosenttia, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 12,4 prosenttia ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö 0,7 prosenttia. Kiinteistöosake­yhtiö Frami E:n omistaa kokonaan Frami Oy. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä toimii myös Framissa toimivan Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Opiskelijaravintolan tilat sijaitsevat kunnan tai kuntayhtymän pääosin omistaman yhtiön omistamissa tiloissa.

Frami Oy:n tulorahoitus muodostuu pääosin julkisista varoista. Yhtiön palvelupäälliköltä ja kiinteistöpäälliköltä saatujen tietojen mukaan Frami A:n kerrosala on 10 319 m2 ja sen työpaikka- ja opetustilat ovat kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun käytössä. Frami B:n kerrosala on 3 219 m2 ja sen työpaikka- ja opetustilat ovat kokonaan yritysten käytössä. Frami C:n kerrosala on 10 373 m2 ja sen työpaikka- ja opetustiloista on 15 prosenttia yliopistojen käytössä, 1,5 prosenttia ammattikorkeakoulun käytössä, 72,5 prosenttia yritysten ja 11 prosenttia muun julkisen sektorin käytössä. Frami E:n kerrosala on 1 853 m2 ja se on kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun käytössä.

Vaikka Frami B:n on ilmoitettu olevan kokonaan yritysten käytössä, niin kiinteistöpäälliköltä 2.8.2011 puhelimitse saadun tiedon mukaan siellä toimii vakinaisesti vain nyt kyseessä oleva opiskelijaravintola (keittiö, ravintola, kahvila ja toimisto). Rakennuksessa olevia muita tiloja, kuten auditoriota ja kokoushuoneita vuokrataan eri tahojen tilapäiseen käyttöön. Opiskelijaravintolan lisäksi rakennuksessa B ei ole muita pysyviä toimijoita.

Frami Oy:n vuokrattavista tiloista on siis yli 50 prosenttia julkisen sektorin käytössä, joten on todennäköistä, että suurin osa Frami Oy:n vuokratuloista tulee julkiselta sektorilta. Jos vuokratuloista suurin osa tulee julkiselta sektorilta, niin tosiasiallisesti Frami Oy:n tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset rahoitetaan julkisista varoista. Opintotukikeskuksen käytössä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, miten vuokratulot tosiasiassa jakautuvat julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Valituksen liitteenä olevan Hannu Kantosen sähköpostiviestin mukaan "Frami-konsernin liikevaihdosta noin 3/4-osaa muodostuu markkinaehtoisesta toimitilojen vuokrauksesta ja niihin liittyvien tila- ja kokouspalvelujen myynnistä. 1/4-osaa yhtiön toimintavolyymistä koostuu pääosin julkisrahoitteisesta hanke- ja projektitoiminnasta". Jos lasketaan yhteen julkiselta sektorilta saadut vuokratulot ja julkisrahoitteisesta hanke- ja projektitoiminnasta saadut tulot, Frami Oy:n tilojen ja laitteiden kustannukset katetaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä pääosin julkisista varoista.

Seinäjoen kaupungin antama takaus tukee sitä, että Frami Oy on tarvinnut toimintaansa julkista tukea, ainakin takauksen muodossa. Opintotukikeskuksen tiedossa ei ole, ovatko omistajina olevat julkiset tahot mahdollisesti tehneet pääomasijoituksia nyt kyseessä olevaan yhtiöön.

Tapaukseen ei tule soveltaa opetusministeriön muistiota 13.6.2003 siltä osin kuin se koskee ylimääräisen avustuksen myöntämistä valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivaa ravintolanpitäjää. Frami E:ssä sijaitseva jakeluravintola toimii rakennuksessa, jossa on vain ammattikorkeakoulun tiloja, ja suurin osa kyseisen ravintolan käyttäjistä on korkeakouluopiskelijoita.

Frami B:ssä ei sijaitse käytettävissä olevien tietojen mukaan yhtään virastoa tai laitosta, jonka henkilökunta käyttäisi ISS:n opiskelijaravintolaa. Virastoja ja laitoksia sijaitsee muutenkin melko vähän Frami Oy:n rakennusten alueella. Frami B:ssä sijaitseva opiskelijaravintola on kiinteässä yhteydessä kulkukäytävän avulla rakennukseen A, joka on kokonaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun käytössä. Frami B:ssä ja Frami E:ssä sijaitsevissa ravintoloissa 8.4.2011 tehdyn tarkastuskäynnin aikana kävi ilmi, että Frami B:ssä sijaitsevan ravintolan asiakkaista 65 prosenttia on korkeakouluopiskelijoita eli ravintola toimii pääasiallisesti opiskelija­ravintolana. Lisäksi rakennus E:ssä sijaitseva ravintola on perjantaisin kiinni, jolloin opiskelijat käyttävät rakennus B:ssä sijaitsevaa ravintolaa. Tämän vuoksi Frami B:ssä sijaitsevaa ravintolaa voidaan pitää pääosin korkeakoulun tilana.

Jos opetusministeriön muistion poikkeus tulisi sovellettavaksi, tukea voidaan maksaa myös valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivalle ravintolanpitäjälle. Tässä tapauksessa ravintolanpitäjä ei toimi samoissa tiloissa valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa.

Opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset rahoitetaan pääosin julkisista varoista, koska Frami Oy:n omistajat ovat pääosin julkisia yhteisöjä ja koska suurin osa Frami Oy:n tulorahoituksesta tulee julkiselta sektorilta. Opetusministeriön muistion poikkeusta korkeakoulujen tiloissa toimivan ravintolan tukemisesta ei voida soveltaa tapaukseen, koska Frami E:ssä sijaitseva ravintola on korkeakoulun tiloissa ja B:ssä sijaitsevaa ravintolaa voidaan pitää pääosin korkeakoulun tilana.

ISS Palvelut Oy on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Korkeakoulut saavat tukea tilakustannuksiinsa joko valtionapujen tai erillisten määrärahojen muodossa. Ne ovat velvollisia tarjoamaan maksuttomat tilat opiskelijaruokailun järjestävälle taholle. Kela on hylännyt ylimääräisen tuen opiskelijaruokailun järjestävältä ravintolanpitäjältä ja perustellut tätä sillä, että ravintolanpitäjä on vuokralla julkisin varoin toimivassa yhtiössä, ja että sen tilat myös sijaitsevat siten, että ylimääräisen tuen myöntäminen poikkeuksellisestikaan ei voi tulla kyseeseen.

Frami Oy:n tilinpäätöksestä käy yksiselitteisesti ilmi, että tilakustannuksista suurin osa katetaan rahalaitoslainoilla yksityisiltä rahalaitoksilta. Toimimista julkisin varoin ei osoita yksikään dokumentti asiassa. Muuta asiakirjamateriaalia ei ole käytettävissä eikä liikesalaisuuksista johtuen ilmeisesti ole edes mahdollista saada. Epätodennäköistä on, että osakeyhtiö paljastaisi hinnoitteluperiaatteitaan ja asiakaskohtaisia voimassaolevia asiakashintojaan.

Yhtiön julkinen omistajapohja ei tarkoita, että sen tulorahoitus muodostuisi julkisista varoista. Omistajuutta ei voida käyttää perusteluna yhtiöön ohjautuvasta kassavirrasta. Tulorahoituspohja selviää yksinkertaisimmin tilinpäätöstiedoista. Niin ikään se, että vuokrattavista tiloista olisikin hieman yli 50 prosenttia julkisen sektorin käytössä, ei kerro siitä, miten vuokratulot ovat jakaantuneet yhtiön sisällä. Yhtiön käsitys on, että kukin vuokralainen maksaa markkinaehtoista vuokraa. Vuokratulojen lisäksi tiloista on aiheutunut rakentamiskustannuksia, jotka on katettu rahalaitoslainoilla eli yksityisellä rahoituksella.

Kela on lausunnossaan todennut muun muassa, että opintotukikeskuksen käytössä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten vuokratulot tosiasiassa jakautuvat julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja että Frami Oy:n tilojen ja laitteiden kustannukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä katetaan pääosin julkisista varoista. Hallintoviranomainen ei voi perustella näkökantojaan tällä tavalla. Väitteet tulee perustella joko asiakirja- tai muulla luotettavalla dokumentaatiolla. Kelan epämääräiset perustelut vaarantavat valittajan oikeusturvaa. Kelan tulisi vähintäänkin kyetä vastanäytöllä kumoamaan yhtiön esittämät tosiseikat rahoituksen rakenteesta. Opiskelijaruokailua järjestävällä ravintolanpitäjällä ei ole eikä voikaan olla tarkkaa tietoa vuokratulojen jakaantumisesta.

Asia tulee ratkaista asiakirjaselvityksen perusteella. Arvioitaessa vuokranantajan toiminnan rahoituspohjaa tilojen ja laitteiden rahoittamisessa on otettava huomioon sekä tilojen rakentamiseen että niiden ylläpitoon ja niissä olevien laitteiden hankintaan ja ylläpitoon liittyvät kustannukset. Kela on ottanut tulkintansa tueksi ainoastaan vuokratulojen määrän ja spekuloinut niiden jakaantumisella. Esitetty asiakirja-aineisto osoittaa yksiselitteisesti Frami Oy:n tulorahoituksen koostuvan valtaosin muusta kuin julkisista lähteistä.

Julkisyhteisön takaus rahalaitoslainalle ei osoita, että lainansaaja olisi riippuvainen julkisesta takauksesta. Useat julkisomisteiset voittoa tuottavat ja markkinoilla menestyvät yritykset käyttävät kuntaomistajan takausta neuvotteluvälineenään. Julkisyhteisön takaus nopeuttaa rahoitusneuvotteluja sekä saa aikaan kuntakonsernin sisällä synergiaetuja korkotason suhteen. Myös yksityisellä sektorilla on tavanomaista käyttää suuremman yksikön tukea rahoituskustannusten hallintakeinona. Takaus aktualisoituisi julkiseksi rahoitukseksi, mikäli lainansaajaa kohtaisi insolvenssimenettely ja julkinen taho joutuisi konkreettisesti vastaamaan yhtiön veloista. Tällaista ei ole näköpiirissä Frami Oy:llä.

Se, että rakennuksessa B ei ole pysyviä toimijoita ravintolan lisäksi, ei osoita, etteikö kyseisen rakennuksen vuokratuloa voida tulouttaa tilapäisellä vuokraustoiminnalla. Rakennuksessa on auditorio ja kokoustiloja, jotka ovat lähtökohtaisesti vuokrattavissa markkinoiden käyttöön vapaasti. Ravintolan lisäksi rakennuksessa B on runsaasti kertaluonteisesti vuokrattavia kokous- ja auditoriotiloja.

Poikkeuksellisesti voi olla tilanteita, joissa opiskelijaruokailun järjestäjä joutuu vastaamaan myös tilakustannuksista, vaikka lähtökohtaisesti korkeakoulujen tulisi mahdollistaa maksuttomat tilat ruokailun järjestäjälle. Tässä tapauksessa ruokailun järjestäjä maksaa liikevaihtoon sidottua vuokraa myös opiskelijoille tarjoamistaan palveluista. Opetusministeriön muistion mukaan näin voi olla, jos samassa kiinteistössä toimii useita virastoja ja laitoksia, joiden henkilökunta käyttää samaa ravintolaa, jolloin tilaa ei voida katsoa korkeakoulun tiloiksi. Näin on tässä tapauksessa. Frami Oy:n kiinteistössä (rakennukset A, B, C, D, E) on lukuisia toimijoita. Frami Oy:n toimitilakiinteistö on kokonaisuus, jossa koko kiinteistöllä työskentelevä henkilökunta käyttää siellä sijaitsevia ruokaloita yhdessä. Myös Frami B:ssä on vuokrattavia tiloja vuokralaisten ollessa enemmän päivävuokraa kuin kuukausivuokraa maksavia vuokralaisia. Opiskelijaruokailua järjestävä ravintolanpitäjä maksaa tilavuokraa siis myös opiskelijaruokailuun kohdistuvasta myynnistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen päätökset ja palauttaa asian Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen uudelleen käsiteltäväksi.

2. ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Päätöksen kumoaminen ja asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi

1.1 Muutoksenhakutie

Valtionavustuslain 34 §:n mukaan valtionapuviranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan valtionapuviranomaisen päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua samalta viranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, ja vasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa mainitun pykälän mukaan hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölaissa ei kuitenkaan ole säännöstä oikeudesta hakea muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen, vaan oikeudesta valittaa muusta kuin hallintolainkäyttölain 7 - 9 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä säädetään mainitun lain 10 §:n mukaan erikseen. Tällainen säännös on Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 24 §:ssä, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä. Oikaisuvaatimusvaihetta ei tällöin ole. Valtionavustuslaki, opintotukilaki tai muu säädös eivät sisällä säännöstä, jossa muutoksenhausta Kansaneläkelaitoksen tai sen opintotukikeskuksen päätökseen nyt kysymyksessä olevaa valtionavustusta koskevassa asiassa olisi säädetty Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 24 §:stä poiketen. Jos muussa laissa kuin valtionavustuslaissa on valtionavustuslaista poikkeavia säännöksiä, niitä noudatetaan valtionavustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan valtionavustuslain sijasta.

Näin ollen korkein hallinto-oikeus on asiassa toimivaltainen ensimmäisenä ja ainoana muutoksenhakuasteena siten kuin hallintolainkäyttölaissa muutoin säädetään. Asiassa ei näin ollen myöskään olisi tullut soveltaa oikaisuvaatimusmenettelyä, mutta asian käsittelyvaiheet kokonaisuutena huomioon ottaen oikaisuvaatimusosoitusta ja oikaisuvaatimukseen annettua Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen uutta päätöstä ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa enää ole aihetta erikseen poistaa.

1.2 Sovelletut oikeusohjeet

Opintotukilain 49 §:ssä säädetään korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisesta. Pykälän mukaan Kansaneläkelaitos huolehtii korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemiseen tarkoitetun valtion talousarvioon varatun määrärahan rajoissa tuen myöntämisestä opiskelijaravintoloiden pitäjille ja muusta tähän liittyvästä hallinnosta.

Valtionavustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia. Valtionavustuksella mainitussa laissa tarkoitetaan tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varoista myönnettävään valtionavustukseen. Valtionavustuslakia sovelletaan myös, kun valtion talousarviossa myönnetään valtuus tehdä sopimuksia tai antaa sitoumuksia valtionavustuksesta.

Valtionavustuslain 8 §:n mukaan tarkempia säännöksiä mainitun lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Asiassa sovellettavana olleen korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (564/2003, korvattu 1.3.2012 alkaen samannimisellä asetuksella 54/2012) 1 §:n mukaan mainittua asetusta sovelletaan myönnettäessä opintotukilain (65/1974) 49 §:ssä tarkoitettua valtionavustusta opiskelijaravintoloille korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemiseen ja muualla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin.

Asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin myönnettävän ylimääräisen avustuksen saamisen edellytyksenä on, että:

1) opiskelijaravintolan pitäjälle on myönnetty avustusta opiskelija-aterian hinnan alentamiseksi;

2) opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksia ei rahoiteta pääosin julkisista varoista; ja

3) opiskelijaruokailun osuus ravintolan liikevaihdosta ei ole vähäinen.

Asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan ylimääräisen avustuksen määrässä voidaan ottaa huomioon tilojen muu käyttö ja siitä saatavat tulot.

1.3 Valtioneuvoston asetuksen esityöt

Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen (564/2003) 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (Valtioneuvoston asetuksen esittelymuistio13.6.2003 ) on todettu muun ohella seuraavaa:

"Ylimääräistä avustusta voidaan myöntää tiloista ja laitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseen muualla kuin korkeakoulun tiloissa toimivalle ravintolalle, joka on oikeutettu varsinaiseen ateriatukeen. (---) Ylimääräiseen ateriatukeen oikeuttavat tilat eivät yleensä ole korkeakoulun tilojen yhteydessä. Tilat omistaa muu kuin korkeakoulun omistaja tai sitä lähellä oleva taho. Poikkeuksellisesti on kuitenkin mahdollista, että ravintolanpitäjä joutuu maksamaan tilakustannukset, vaikka ravintola sijaitsee korkeakoulun omistajan ylläpitämissä tiloissa. Tällainen tilanne voi olla, jos samassa kiinteistössä korkeakoulun kanssa toimii useita virastoja ja laitoksia, joiden henkilökunta käyttää samaa ravintolaa, jolloin tilaa ei voida katsoa pelkästään korkeakoulun tiloiksi. Tällöin ylimääräistä tukea voidaan maksaa myös valtion tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa samoissa tiloissa toimivalle ravintolanpitäjälle.

Vaikka opiskelijaravintola sijaitsee muualla kuin korkeakoulun tiloissa, avustusta ei myönnetä, jos opiskelijaravintolan tiloista ja kiinteistä laitteista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan pääosin julkisista varoista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun tilat sijaitsevat kunnan tai kuntayhtymän omistamissa tiloissa, joiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen maksetaan valtionosuutta. Jos keskimääräisen käyttäjämäärän perusteella laskettu tiloista ja kiinteistä laitteista aiheutuva kustannus ateriaa kohti on alhaisempi kuin valtion talousarviossa vahvistettu 0,84 euroa, tuki myönnettäisiin edelleen enintään tämän kustannuksen suuruisena. Avustuksen määrää alentavana tekijänä voidaan ottaa huomioon myös tilojen muu käyttö. (---)"

1.4 Tosiseikat

ISS Palvelut Oy on 28.1.2011 vireille tulleella hakemuksella hakenut Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskukselta opiskelijaravintoloiden tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin myönnettävää ylimääräistä avustusta. Valituksenalaisella päätöksellään Kela on hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen Kelan kielteisestä valtionavustuspäätöksestä 10.3.2011.

Kiinteistö, jossa opiskelijaravintolat sijaitsevat, koostuu neljästä rakennuksesta A, B, C ja E. Opiskelijaravintolat sijaitsevat rakennuksissa B ja E, joiden keskellä sijaitsevassa rakennuksessa A toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Rakennuksen B ravintolassa valmistetaan myös rakennuksessa E sijaitsevan jakeluravintolan ateriat. Rakennuksessa B toimii opiskelijaravintolan lisäksi auditorio ja kokoustiloja, joita vuokrataan tilapäiseen käyttöön. Rakennus C on pääasiallisesti yritysten ja jossain määrin myös yliopistojen, julkisten toimijoiden ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun käytössä. Saadun selvityksen mukaan noin 65 prosenttia rakennuksen B ravintolassa tarjoiltavista aterioista myydään korkeakouluopiskelijoille, mutta perjantaisin osuus on tätä suurempi, koska tuolloin rakennuksen E jakeluravintola on kiinni. ISS:n mukaan opiskelija-aterioista 77,2 prosenttia tarjoillaan rakennuksen B ravintolassa ja 22,8 prosenttia rakennuksen E opiskelijaravintolassa.

Rakennuksessa B sijaitsevan opiskelijaravintolan ISS on vuokrannut Frami Oy:ltä, ja rakennuksessa E sijaitseva jakeluravintola toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun Frami Oy:ltä vuokraamissa tiloissa. ISS:n mukaan se maksaa rakennuksen B opiskelijaravintolan tiloista markkinaehtoista, liikevaihtoon sidottua vuokraa. Liikevaihtona on kokonaisliikevaihto, johon sisältyy myös opiskelijaruokailun liikevaihto kummassakin opiskelijaravintolassa. Vuokran lisäksi ISS maksaa vuokranantajalle käyttämästään vedestä, sähköstä ja jätehuollosta. Näiden tilojen vuokraamiseen ISS on hakenut ylimääräistä valtionavustusta.

Frami Oy:n omistaa Seinäjoen kaupunki (86,9 prosenttia), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (12,4 prosenttia) ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö (0,7 prosenttia). ISS:n mukaan Frami Oy ei saa toimintaansa Seinäjoen kaupungilta eikä muiltakaan omistajilta tukea eikä sitä rahoiteta pääosin julkisista varoista. Frami Oy:llä on rahalaitoksilta 17,3 miljoonaa lainaa, jonka takaajana on osin Seinäjoen kaupunki. Seinäjoen kaupunki perii myöntämistään omavelkaisista takauksista markkinaehtoisen takausprovision. Lainat ovat peräisin toimitilojen rakentamisvaiheista. Frami Oy lyhentää lainansa ja maksaa niiden korot. ISS:n mukaan Frami Oy toimii ilman julkisen rahoituksen tukea eikä toimi lainojen turvin. Jokainen vuokralainen maksaa Frami Oy:lle markkinaehtoista vuokraa eikä omistaja ohjaa yhtiön hinnoittelua.

Kelan mukaan opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset katetaan pääosin julkisista varoista, koska suurin osa Frami Oy:n omistajista on julkisoikeudellisia yhteisöjä. Frami Oy omistaa kokonaan Kiinteistöosakeyhtiö Frami E:n. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä toimii myös rakennuksissa toimivan Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Opiskelijaravintolan tilat sijaitsevat kunnan ja kuntayhtymän pääosin omistaman yhtiön omistamissa tiloissa. Frami Oy:ltä vuokrattavista tiloista yli 50 prosenttia on julkisen sektorin käytössä, joten todennäköisesti suurin osa sen vuokratuloista tulee julkiselta sektorilta. Jos näin on, Frami Oy:n tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset tosiasiallisesti rahoitetaan julkisista varoista. Myös se, että Frami-konsernin liikevaihdosta noin 25 prosenttia koostuu pääosin julkisrahoitteisesta hanke- ja projektirahoituksesta, ja että Seinäjoen kaupunki on myöntänyt lainoille takauksen, tukee Kelan mukaan tällaista johtopäätöstä.

1.5 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

1.5.1 Opiskelijaravintolan sijainti

Osaa ISS:n ylläpitämästä opiskelijaravintolatoiminnasta harjoitetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuokrasopimuksen perusteella hallinnassa olevassa rakennuksen E jakeluravintolassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on vuokrannut tilat Frami Oy:ltä. Koska Seinäjoen ammattikorkeakoulu on vuokrannut nämä tilat korkeakoulun käyttöön, opiskelija­ravintolan on tältä osin katsottava sijaitsevan korkeakoulun tiloissa.

Määrältään huomattavasti suurempi osa ISS:n ylläpitämästä opiskelijaravintolatoiminnasta toimii kuitenkin yhtiön itsensä vuokraamissa tiloissa rakennuksessa B. Nämä tilat ISS on vuokrannut Frami Oy:ltä, jolle se maksaa liikevaihtoon sidottua vuokraa sekä lisäksi erillisen korvauksen vedestä, sähköstä ja jätehuollosta. Vuokran perusteena olevassa liikevaihdossa on mukana myös rakennuksessa E sijaitsevan opiskelijaravintolan liikevaihto. Se, että rakennuksessa E sijaitseva opiskelijaravintola on kiinni perjantaisin ja opiskelijat tuolloin ruokailevat rakennuksessa B sijaitsevassa opiskelijaravintolassa, ei merkitse sitä, että rakennuksessa E sijaitseva opiskelijaravintola ei toimisi korkeakoulun tiloissa. Näin ainakin silloin, jos Seinäjoen ammattikorkeakoulu maksaa Frami Oy:lle noista tiloista markkinaehtoista vuokraa. Selvää sen sijaan on, ettei rakennuksessa B sijaitseva opiskelijaravintola toimi korkeakoulun tiloissa ja että tätä opiskelijaravintolaa käyttävät muutkin kuin korkeakouluopiskelijat.

Edellä olevilla perusteilla ISS Palvelut Oy:n hakemusta ei ole voitu hylätä sillä perusteella, että opiskelijaravintola kokonaisuudessaan toimisi ammattikorkeakoulun tiloissa.

1.5.2 Ravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannusten rahoitta­minen

Opiskelijaravintolan tilojen vuokraamisesta aiheutuu ISS:lle edellä kerrotuissa olosuhteissa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia.

Sanotun asetuksen 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannuksia ei rahoiteta pääosin julkisista varoista.

ISS:n hakemus on tältä osin hylätty sillä perusteella, että opiskelijaravintola toimii tiloissa, jotka ovat julkisessa omistuksessa ja joiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen maksetaan valtionavustusta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ISS on vuokrannut rakennuksessa B sijaitsevan ravintolan tilat Frami Oy:ltä, joka on yksityisoikeudellinen osakeyhtiö. Vuokra määräytyy liikevaihdon perusteella. Asiassa ei ole tullut esille, ettei ISS:n maksama vuokra olisi markkinaehtoinen. Tätä tukevat myös tiedot Frami-konsernin vuokraamien tilojen markkinaehtoisuudesta. Näin ollen ISS:lle aiheutuu opiskelijaravintolatoimintaan liittyvistä tiloista ja kiinteistä laitteista kustannuksia. Asiakirjoista saatava selvitys ei tue sitä, ettei näitä kustannuksia kateta ISS:ltä perittävällä vuokralla ja muutoinkin rahoiteta osakeyhtiön varoista.

Pelkästään se seikka, että Frami Oy:n osakkeet ovat muun ohella Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistuksessa, ei vielä osoita sitä, että nyt kysymyksessä olevan opiskelijaravintolan tiloista ja kiinteistä laitteista aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin pääosin julkisista varoista.

Edellä olevilla perusteilla hakemusta ei ole voitu hylätä sillä perusteella, että opiskelijaravintolan tilojen ja kiinteiden laitteiden kustannukset rahoitettaisiin pääosin julkisista varoista.

1.5.3 Johtopäätös

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että avustuksen myöntämisedellytyksiä koskevan harkinnan lisäksi avustushakemusta ratkaistaessa voidaan edellä mainitun asetuksen 2 §:n 3 momentissa säädetty ottaa huomioon ja arvioida, mikä merkitys kysymyksessä olevien tilojen muulla käytöllä ja siitä saatavalla tulolla on myönnettävän avustuksen määrään. Tämän ja edellä perustelujen kohdissa 1.5.1 ja 1.5.2 esitettyjen seikkojen vuoksi Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen valituksenalainen päätös on kumottava ja asia palautettava Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

2. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisesta on säädetty, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Koska oikeudenkäynnin ei ole katsottava johtuneen viranomaisen virheestä, on ISS Palvelut Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvattavaksi määräämisestä hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eila Rother, Timo Viherkenttä, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Mia Ekman.