KHO:2013:164
- Asiasanat
- Ympäristölupa, Jätevedenpuhdistamo, Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta, Viemäriverkosto, Toiminnanharjoittajan vastuu, Lupamääräys, Selvilläolovelvollisuus, Määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, Sopimus
- Tapausvuosi
- 2013
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1582/1/11,1585/1/11
- Taltio
- 3283
Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeneen päätöksen mukaiset puhdistettavat jätevedet johdettiin viemäriliittymien omistajilta viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuina vesistöön. Luvansaaja ei omistanut tai hallinnut viemäriverkkoa, vaan viemäriverkko kuului neljälle erilliselle puhdistamoon jätevesiä johtaneelle kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeneeseen päätökseen oli sisällytetty lupamääräyksiä, jotka velvoittivat toiminnanharjoittajan huolehtimaan muun muassa siitä, että mainittujen vesihuoltolaitosten omistamaa tai hallitsemaa viemäriverkkoa hoidettiin ja käytettiin siten, että puhdistamolla saavutettiin paras mahdollinen puhdistustulos.
Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei voitu asettaa luvanhaltijalle velvoitteita, jotka kohdistuivat välittömästi muuhun toiminnanharjoittajaan. Sen vuoksi KHO valitusten johdosta muutti lupamääräyksiä siten, että luvan haltijan oli huolehdittava siitä, että luvan haltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten väliset sopimukset olivat sellaiset, että ympäristöluvan mainittuja lupamääräyksiä voitiin noudattaa. Näin muutettujen viemäriverkkoa koskevien lupamääräysten tarkoituksena oli ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen varmistaa, että jätevesipuhdistamotoiminnan harjoittaja oli riittävästi selvillä viemäriverkon kautta puhdistamolle tulevien jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista seikoista. Muutetut määräykset olivat tarpeellisia luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvan vesistön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai selvittämiseksi. Muutetuilla lupamääräyksillä ei ollut annettu eikä ollut voitukaan antaa luvansaajalle niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla on. Muutetuilla määräyksillä ei myöskään ollut asetettu ympäristöluvan haltijaa vastuuseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen hoidon ja käytön valvontaan liittyvistä seikoista.
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti 2 ja 5 kohta, 5 § 1 momentti, 43 § 1 momentti 1 ja 5 kohta, 47 §
Vesihuoltolaki
Päätös, josta valitetaan
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 14.4.2011 n:o 11/0095/1
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 17.8.2009 n:o 76/09/1 tarkistanut Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevat ympäristölupaviraston päätöksen 28.10.2003 n:o 64/03/1 lupamääräykset.
Päätöksen lupamääräykset 1 - 11 kuuluvat seuraavasti:
1. Jätevesien johtaminen
Jätevedet johdetaan edelleen Päijänteeseen nykyisellä purkupaikalla Nenäinniemen itäpuolella. Luvanhaltijan on toimitettava ympäristölupavirastoon 31.8.2010 mennessä rakentamissuunnitelma uuden jätevesien purkuputken rakentamiseksi Iso-Lehtisaaren länsipuolella olevaan purkukohtaan (YKI 3437450, YKP 6900900), joka on osoitettu hakemuksen liitteenä 15 olevan 30.10.2007 päivätyn Päijänteen Poronselän virtausoloja ja purkupaikan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja selvittäneen raportin sivulla 64 (vaihtoehto A).
Rakentamissuunnitelmaan on liitettävä muiden selvitysten ohella perusteltu arvio jätevesien purkupaikan siirtämisen vaikutuksista vesistössä ja kustannuksista sekä kannanotto purkupaikan siirtämisestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja esitys näiden hyvittämiseksi. Ympäristölupavirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa suunnitelman johdosta.
2. Päästöt vesistöön
Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla 31.12.2013 asti niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD 7ATU
Pitoisuus enintään12 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,5 mg/l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 30 mg/l
Käsittelyteho vähintään -
COD Cr
Pitoisuus enintään 125 mg/l
Käsittelyteho vähintään 75 %
Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen (NH 4 -N) poistoon. Ammoniumtypen poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Jätevedet on käsiteltävä 1.1.2014 alkaen niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD ATU7
Pitoisuus enintään 10 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,3 mg/l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Ammoniumtyppi
Pitoisuus enintään 4 mg/l
Käsittelyteho vähintään 80 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 10 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
COD Cr
Pitoisuus enintään 80 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava vuodesta 2014 alkaen, minkä jälkeen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava 1.4. - 30.11. välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Jäteveden hygienisointiin käytettävä menetelmä ei saa heikentää jäteveden kemiallista laatua.
3. Puhdistamon toiminnan tehostaminen
Jätevedenpuhdistukseen käytettävää tekniikkaa on parannettava ja puhdistamo on varustettava jätevesien jälkikäsittely-yksiköllä vuoden 2013 loppuun mennessä siten, että puhdistamolla saavutetaan lupamääräyksessä 2 edellytetty käsittelytulos. Tehostamistoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava ottaen huomioon puhdistamolle johdettavien jätevesien määrän lisääntyminen sekä lupamääräysten 8 ja 9 mukaiset melu- ja hajupäästöjen vähentämistä koskevat vaatimukset.
Puhdistamon jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä koskeva yleissuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 1.6.2010. Mikäli luvan haltija ja ympäristökeskus ovat erimielisiä suunnitelman riittävyydestä, on luvan haltijan toimitettava suunnitelma 1.10.2010 mennessä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ympäristölupavirasto voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa suunnitelman johdosta.
4. Puhdistamon hoito ja käyttö
Puhdistamon hoidosta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteisiin.
Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja ammoniumtypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos.
5. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely
Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei poikkeavia jätevesiä johdeta esikäsittelemättöminä viemäriin, mikäli niiden johtaminen on kielletty asetuksella tai ne muutoin määränsä tai laatunsa vuoksi vaarantavat jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, vaikeuttavat kuivatun lietteen hyötykäyttöä tai aiheuttavat haittaa purkuvesistössä.
Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimuksia jätevesien esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta. Jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai muulla asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Luvanhaltijan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä, mihin liittyen luvan haltijan on selvitettävä teollisuus- ja muuta talousjätevedestä poikkeavaa jätevettä johtavien laitosten liittymissopimuksien sisältöjen ajantasaisuus sekä laitoskohtaisesti jätevesien määrän ja laadun vaihtelut ja tarve vähentää jätevesien haitallisuutta esikäsittely- tai muiden toimenpiteiden avulla ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin. Laitoskohtaisesti on myös varmistuttava jätevesien laadun ja määrän tarkkailun riittävyydestä sekä siitä, etteivät viemäriin johdettavat jätevedet sisällä aineita, joiden johtaminen yleiseen viemäriin on luvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n nojalla tai kielletty valtioneuvoston asetuksella (1022/2006). Selvitys on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2011 mennessä. Samalla on tehtävä esitys toimenpiteistä, joihin on aiheellista ryhtyä selvityksen perusteella.
6. Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen
Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi.
Puhdistamoon liitettyjen viemäriverkostojen haltijoilta on edellytettävä verkostojen kunnon selvittämistä ja selvitykseen perustuvien, verkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtäävien toimenpideohjelmien laatimista kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Toimenpideohjelmissa esitettävät kunnostustoimenpiteet on suunnattava ensisijaisesti niihin viemäriverkoston osiin, joissa viemärin pituuteen nähden vuotovesien määrä on tehtyjen selvitysten perusteella suurin. Selvitys viemäriverkostojen kunnosta ja toimenpideohjelmista on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2011 mennessä.
7. Jätteet
Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.
Puhdistamolla muodostuva liete on käsiteltävä puhdistamon mädättämössä. Mädätetty jätevesiliete on toimitettava hyötykäyttöön.
Luvanhaltijan on huolehdittava, että laitoksen toiminnassa syntyvät muut jätteet, kuten välpe- ja hiekanerotusjäte sekä ongelmajätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan.
Mädättämössä muodostuva kaasu on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Ylijäämäkaasu on poltettava.
8. Melupäästöt
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ympäristössä ylittää asuntojen piha-alueilla melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB klo 7 - 22 välisenä aikana eikä 50 dB klo 22 - 7 välisenä aikana.
Melupäästöjen vähentämiseksi on luvanhaltijan tehtävä mittauksiin ja leviämislaskelmiin perustuva selvitys puhdistamon melupäästöistä ja suunnitelma näiden päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Selvitys on liitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.6.2010 mennessä toimitettavaan puhdistamon toiminnan tehostamista koskevaan yleissuunnitelmaan.
9. Haju- ja pölypäästöt
Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuin- ja vapaa-ajan käytössä oleville alueille toistuvia haju- ja pölyhaittoja.
Hajupäästöjen vähentämiseksi luvanhaltijan on tehtävä mittauksiin ja leviämismallilaskelmiin perustuva selvitys puhdistamon hajupäästöistä sekä suunnitelma näiden päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Selvitys on liitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.6.2010 mennessä toimitettavaan puhdistamon toiminnan tehostamista koskevaan yleissuunnitelmaan.
10. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Jos vesistöön tai muuhun ympäristöön on päässyt tai uhkaa päästä määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvanhaltijan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Luvanhaltijan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
11. Tarkkailu ja raportointi
Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on järjestettävä hyväksytyn, voimassa olevan käyttötarkkailuohjelman mukaisesti, ympäristölupaviraston päätöksen sisältöä vastaavasti täydennettynä.
Ohjelmaan on sisällytettävä selostus jätevesien hygienisoinnin tehokkuuden tarkkailemisesta, käyttötarkkailussa käytettävistä mittaus-, analyysi- ja kalibrointimenetelmistä, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju-, pöly- tai muista haitoista tehtyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannasta.
Ohjelmaan on sisällytettävä selostus viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä selostus tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista.
Ohjelmassa on selostettava puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrän ja laadun tarkkailun järjestäminen valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyllä tavalla siten, että jätevedestä voidaan ottaa edustavat näytteet, mahdolliset ohitukseen johdettavat jätevedet mukaan lukien.
Täydennetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmaan saadaan tehdä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä täydennyksiä ja muutoksia.
Vesistövaikutusten tarkkailu on suoritettava Pohjois-Päijänteen kuormittajien yhteistarkkailuna Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Luvanhaltijan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailusuunnitelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski- Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Jätevesipäästöjen tarkkailutulosten raportoinnissa on huomioitava myös, mitä valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) on tarkkailun ja tulosten arvioinnin osalta edellytetty.
Ympäristölupavirasto on perustellut lupamääräyksiä seuraavasti siltä osin kuin nyt on kysymys:
Jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä puhdistamon toiminnan tehostamista, päästöjä vesistöön, puhdistamon käyttöä ja hoitoa, tavanomaisesta poikkeavien jätevesien käsittelyä, vuoto- ja hulevesien määrän vähentämistä, jätteitä, = = = , häiriö- ja poikkeustilanteita = = = koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 45 §:iin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:ään. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 §:ien säännöksiin. = = =
Jätevesien käsittelyä sekä viemäriverkoston vuoto- ja hulevesien määrän vähentämistä koskevissa lupamääräyksissä on otettu huomioon valtioneuvoston 26.4.2002 tekemä periaatepäätös Itämeren suojelusta sekä ympäristöministeriön 1.6.2005 tekemä päätös Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelmasta. Periaatepäätöksen ja toimenpideohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on yhdyskuntajäteveden- puhdistamoissa, joiden asukasvastineluku on yli 10 000, laitokselta puhdistettuna vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin pitoisuuden oltava alle 0,3 mg/l ja vastaavan puhdistustehon vähintään 96 %. Typenpoistoa koskevien vaatimusten tulee perustua paikallisiin olosuhteisiin. Päästöjen vähentämistavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä viemäriverkostojen että jätevesipuhdistamon toiminnan kehittämistä ja käytön, kunnossapidon ja huollon tehostamista.
Päästöt vesistöön ja puhdistamon toiminnan tehostaminen. Määräys jätevesien käsittelyyn liittyvän tekniikan parantamisesta sekä puhdistamon varustamisesta jälkikäsittely-yksiköllä on annettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen täyttämiseksi.
Fosforin poistoa jätevesistä on edellytetty tehostettavaksi tasolle, joka vastaa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla kohtuudella saavutettavaa ja vastaavilta puhdistamoilta yleisesti vaadittavaa tasoa.
Jätevesistä aiheutuvan kokonaistyppikuormituksen vähentämisellä ei nykyisen yleisesti vallitsevan tiedon mukaan ole saavutettavissa oleellista rehevyystilan alenemista Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutusalueella. Näiden jätevesien typpikuormituksella ei arvioida olevan merkitystä myöskään Itämeren tai Suomenlahden rehevöitymisen kannalta.
Jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on vastaanottavan vesistön kannalta merkittävä. Jätevesien talviaikainen leviäminen on nähtävissä erityisesti ammoniumtypen pitoisuuden haitallisena nousuna Poronselän syvännealueella. Jäteveden ammoniumtypen pitoisuudelle ja puhdistusteholle asetettu vaatimus vähentää jätevesistä aiheutuvaa haitallista hapen kulumista vesistössä. Vaatimuksella ehkäistään ennalta myös muita ammoniumtypen kuormituksesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vesistössä.
Jätevesien tehostettu käsittelyvaatimus on saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja päästöjen merkitys vesistön tilan kannalta.
Jätevesien puhdistamiseen käytettävän tekniikan tehostamisen jälkeen puhdistamolla voidaan saavuttaa myös kiintoainetta ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää koskevat tiukennetut vaatimukset ilman erillisiä tehostamistoimenpiteitä.
= = =
Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, etteivät puhdistamolle johdettavat jätevedet heikennä puhdistamon toimintaa ja normaalisti saavutettavaa puhdistustulosta tai puhdistamolietteen käyttökelpoisuutta ja ettei puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä aiheudu asetuksella kiellettyjä päästöjä vesistöön.
Jätevedenpuhdistamon häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi on tarpeen laatia teollisuutta ja muita talousjätevedestä poikkeavaa jätevettä johtavia laitoksia koskeva selvitys, jonka tavoitteena on yhteistyön ja tiedon lisääminen teollisuudesta peräisin olevien päästöjen haitattomuuden varmistamiseksi ja kuormituksen hallitsemiseksi.
Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen. Yhdyskuntien jätevesipäästöjen valtakunnallisten vähentämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätevedenpuhdistamoilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi myös viemäriverkostojen kunnossapidon ja huollon tehostamista. Viemäriverkoston ikääntymisen seurauksena vuotovesien aiheuttamat ongelmat jätevedenpuhdistamolla lisääntyvät. Vuotovesien vähentämiseksi laadittavilla toimenpideohjelmilla voidaan hallita verkostojen kuntoa ja vuotovesien määrää pitkällä aikavälillä.
Jätteitä koskevat määräykset varmistavat jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvien jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja toimittamisen luvalliseen jatkokäsittelyyn.
Ympäristölupaviraston päätöksessä sovelletut lainkohdat
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 52, 55, 56, 72 ja 90 §
Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30, 36 ja 37 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §
Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa, siltä osin kuin nyt on kysymys
1) Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on vaatinut ympäristölupapäätöksen muuttamista muun ohella seuraavasti:
Lupamääräystä 2 on muutettava siten, että ammoniumtypen käsittelyteho lasketaan vuosikeskiarvona ja että päätöstä muutetaan niin, että pitoisuus- ja käsittelytehovaatimuksen tulee olla voimassa silloin, kun käsiteltävä jäteveden lämpötila puhdistamolla on yli 12 astetta (C).
Lupamääräyksestä 4 on poistettava vaatimus "koko viemärilaitoksen" osalta. Lupamääräykset 5 ja 6 on kumottava kokonaisuudessaan. Lupamääräystä 7 on muutettava siten, että luvan hakijalle varataan mahdollisuus poikkeustilanteissa johtaa liete suoraan sakeutuksesta kuivaukseen ilman mädätystä.
Lupamääräystä 10 on muutettava siten, että luvan haltijalta edellytetään pidettäväksi ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa vain puhdistamolla, ei viemäriverkossa, esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Luvan hakija on valmis puhdistamon osalta ylläpitämään toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
Lupamääräyksestä 11 on poistettava määräykset, jotka koskevat viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämistä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailua ja näiden tietojen raportointia koskevien selostusten sisällyttämistä jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuun.
Lupamääräysten 1, 2, 3, 5, 6, 8 ja 9 määräaikoja tulee jatkaa vastaavalla ajanjaksolla kuin mitä tulee kulumaan ympäristölupaan liittyvien valitusten käsittelyyn hallinnollisissa oikeusasteissa aina siihen saakka, kun luvasta tulee lainvoimainen.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti:
Lupamääräys 2
Nenäinniemen puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötila laskee talviaikana alimmillaan noin 7 asteeseen. Näin kylmässä jätevedessä jatkuvan nitrifikaation ylläpitäminen on hyvin haastavaa ja mahdollisen häiriön sattuessa nitrifikaation uudelleenkäynnistäminen on mahdotonta. Nitrifikaatioprosessi alkaa olla hallittavissa vasta, kun jäteveden lämpötila nousee yli 12 asteen. Kyseistä 12 asteen lämpötilarajaa on jätevedenpuhdistamojen lupaehdoissa sovellettu yleensä kokonaistypenpoistovaatimuksen yhteydessä. Nitrifikaation toimivuuteen perustuvan kokonaistypenpoiston on katsottu olevan häiriöaltista käsiteltäessä kylmiä jätevesiä. Alemmilla lämpötiloilla vaaditaan myös lisää ilmastustilavuutta sekä suurempi lietemäärä.
Vaatimus ammoniumtypen käsittelytehon laskemisesta vuosikeskiarvona perustuu myös nitrifikaatioprosessin hankalaan hallittavuuteen talviaikana käsiteltävien jätevesien ollessa kylmiä. Erityisesti tammi - maaliskuun neljännesvuosijakson aikana 80 % käsittelyteho on erittäin haasteellista. Käsittelytehon saavuttaminen saattaisi ääritapauksessa vaatia jäteveden lämmittämistä, mikä olisi luvan hakijan kannalta kohtuuton vaatimus eikä olisi myöskään taloudellisesti järkevää suhteessa saavutettuun hyötyyn.
Käsittelytehon laskenta vuosikeskiarvon perusteella ja 12 asteen lämpötilaraja ovat olleet yleisenä lupakäytäntönä typen poistoa koskevissa lupaehdoissa viime vuosina. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Espoon Suomenojan sekä Orimattilan jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat.
Luvassa esitetty ammoniumtypen käsittelytehovaatimus on tulkinnan- varainen. Yleinen, vakiintunut käytäntö on, että ammoniumtypen käsittelytehovaatimus lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Lupamääräys 4
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on tukkujätevesiyhtiö, jonka tehtävänä on puhdistaa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevedet ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiölle ei kuulu viemäriverkostojen hoito ja käyttö, vaan nämä tehtävät kuuluvat Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n asiakkaina toimiville vesihuoltolaitoksille. Näitä vesihuoltolaitoksia ovat Jyväskylän Energia Oy, Laukaan vesilaitos, Muuramen vesilaitos, Uuraisten vesilaitos, alueen lukuisat vesiosuuskunnat sekä puolustusministeriö. Luvan hakija ei voi ottaa vastuulleen lupaehtoja, jotka koskevat kolmatta osapuolta. Päätöksellä velvoitettuja kolmansia osapuolia ei ole päätöstä ennen kuultu. Vaikka luvanhaltija pyrkisikin sopimusteitse "vyöryttämään" vaatimukset edelleen vesihuoltolaitoksille, niin luvan hakija ei voi ottaa vastuuta vaatimusten toteuttamisesta eikä myöskään toteutuksen valvonnasta, jotka kumpainenkin ovat selkeästi viranomaistehtävän luonteisia velvollisuuksia.
Lupamääräys 5
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ei ainoastaan jätevesien puhdistamisesta vastaavana tukkuvesiyhtiönä voi ottaa vastuulleen kolmannelle osapuolelle kohdistettuja tehtäviä. Lupaehtojen mukaisesti luvan haltijan tulee muun muassa huolehtia, ettei poikkeavia jätevesiä johdeta esikäsittelemättöminä viemäriin, ottaa vastuu vesihuoltolain mukaisista liittymissopimuksista sekä toimittaa tehdyistä liittymissopimuksista kopiot viranomaisille.
Luvan hakija ei tee liittymissopimuksia. Liittymissopimuksien teko kuuluu vesilaitoksille, jotka johtavat verkostojensa välityksellä jätevettä Nenäinniemen puhdistamolle. Luvanhaltijalla ei ole edes välttämättä oikeutta saada kopiota Jyväskylän Energia Oy:n asiakkaidensa kanssa tekemistä liittymissopimuksista. Luvanhaltija on katsonut, että lupamääräyksessä 5 esitetyt luvanhaltijaa koskevat vaatimukset ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä, jotka kuuluvat Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Uuraisten, Petäjäveden ja Toivakan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Viranomaisten tulee valvoa, että jätevetensä Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle vesihuoltolaitokset noudattavat lupamääräyksessä 5 esitettyjä vaatimuksia.
Lupamääräys 6
Luvanhaltijalla ei ole mahdollisuuksia huolehtia siitä, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitetaan mahdollisimman pieneksi. Luvanhaltija voi esittää tätä koskevia pyyntöjä vesihuoltolaitoksille, mutta luvan haltija ei voi ottaa vastuulleen tämän vaatimuksen toteuttamista. Toteutus riippuu täysin vesilaitosten tätä tehtävää varten varattujen resurssien riittävyydestä.
Luvan hakija voi pyytää puhdistamoon liitettyjen viemäriverkostojen haltijoilta verkostojen kunnon selvittämistä ja selvitykseen perustuvien, verkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtäävien toimenpideohjelmien laatimista kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Luvan hakijalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada tällaisia tietoja, jos viemäriverkostojen haltijat eivät niittä anna. Oikeutta tietojen saantiin ei myöskään tällä ympäristölupapäätöksellä voi perustaa.
Luvan hakija ei voi ottaa vastuulleen lupamääräyksessä 6 esitettyä aikataulua selvityksen ja toimenpideohjelman laatimisesta, koska tehtävät selvitykset ovat täysin riippuvaisia vesihuoltolaitosten tähän tarkoitukseen käytettävissä olevista resursseista. Tässäkin tapauksessa asianosaisilla viranomaisilla on paremmat edellytykset vaatia vesihuoltolaitoksilta edellä mainittuja selvityksiä ja toimenpideohjelmia.
Luvan hakija on katsonut, että vaaditut selvitykset ja toimenpideohjelmat ovat tärkeitä puhdistamon kehittämisen kannalta ja luvan hakija on valmis olemaan omalta osaltaan mukana selvitysten laatimisessa. Luvan hakija ei kuitenkaan voi ottaa viime kädessä vastuuta selvitysten tekemisestä.
Lupamääräys 7
Puhdistamolla saattaa esiintyä erityistilanteita esimerkiksi mädättämöiden huolto- tai saneeraustöiden sekä mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä, jolloin kaikkea lietettä ei pystytä johtamaan mädätykseen. Tällöin liete johdetaan sakeutuksesta suoraan linkokuivaukseen.
Lupamääräys 10
Luvanhaltijalla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja pitää yllä suunnitelmaa, joka kattaisi kaikki viemäriverkkojensa kautta jätevedet laitokselle johtavat vesilaitokset ja osuuskunnat. Tämän kaltainen velvoite on luvan hakijan sijasta mahdollista kohdistaa ainoastaan vesihuoltolaitoksille, jotka eivät ole olleet tämän luvan asianosaisina.
Lupamääräys 11
Lupamääräyksessä tarkoitetut selostukset kuuluvat viemäriverkostojen haltijoille eli tässä tapauksessa asianomaisille vesihuoltolaitoksille. Luvanhaltija ei voi ottaa vastuuta pyydettyjen selostusten laatimisesta, koska sillä ei ole tehtävän edellyttämiä viranomaisvaltuuksia.
Määräaikojen pidentäminen
Luvan hakijalla tulee olla riittävä aika lupamääräysten mukaisen toimenpiteiden toteutukseen sen jälkeen, kun ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi.
2) Jyväskylän Energia Oy on valituksessaan ympäristölupaviraston päätöksestä vaatinut ympäristölupapäätöksen muuttamista seuraavasti:
Lupamääräyksestä 4 on poistettava vaatimus "koko viemärilaitoksen" osalta. Lupamääräykset 5 ja 6 on kumottava kokonaisuudessaan.
Lupamääräystä 10 on muutettava siten, että luvanhaltijalta edellytetään pidettäväksi ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa vain puhdistamolla, ei viemäriverkossa, esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana.
Lupamääräyksestä 11 on poistettava määräys, joka koskee viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämistä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailua ja näiden tietojen raportointia koskevien selostusten sisällyttämistä jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuun.
Jyväskylän Energia Oy on katsonut, että Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ympäristölupaan ei voi sisällyttää toista yhtiötä tai vesihuoltolaitosta koskevia määräyksiä tai siirtää toiseen yhtiöön tai vesihuoltolaitokseen kohdistuvaa viranomaisvalvontaa Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tehtäväksi.
3) Keski-Suomen ympäristökeskus on vaatinut ympäristölupapäätöksen muuttamista siten, että lupaan sisällytetään määräys kokonaistypen 60 %:n poistotehosta vuosikeskiarvona tarkasteltuna.
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden sisältämän ammoniumtypen osalta ympäristöluvan määräys on riittävä tämän hetkiseen kuormitustilanteeseen nähden.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamon kokonaistypen tulevan ja lähtevän jäteveden kuormituksen kasvu on ollut erittäin voimakasta 1990-luvun loppupuolelta vuoteen 2009 saakka. Valitukseen on liitetty taulukko, jossa on yhteenveto kokonaistypen kehityksestä vuodesta 1996 eteenpäin.
Taulukon perusteella voidaan havaita, että puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen kuorma kasvoi vuosien 1996-2008 välisenä aikana 99 % ja vastaavana ajanjaksona vesistöön johdettava typen kuorma lisääntyi 94 %:a.
Pohjois-Päijänteeseen suoraan johdettavien tai sen vedenlaatuun vaikuttavien jätevesien typpikuormituksesta Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon osuus on noin 2 100 kg/d, kokonaiskuorman ollessa vesialueelle noin 2 200 kg/d. Nenäinniemen puhdistamon osuus on ollut useiden vuosien ajan noin 90 prosenttia Pohjois-Päijänteen kokonaistypen kuormituksesta, osuuden ollessa hienoisessa kasvussa.
Yhtiön jätevesistä aiheutunut korkea kokonaistypen kuormitus on selkeästi vaikuttanut Poronselän talviaikaiseen vedenlaatuun. Vedenlaadun muutos näkyy Poronselän järvisyvännetarkkailuun käytetyn Päijänne 69 aseman talviaikaisten vesinäytteiden analyysituloksista ammonium- ja kokonaistypen korkeina pitoisuuksina. Lisäksi joinakin vuosina nitraatti-nitriittityppipitoisuudet ovat tavanomaisesta poikkeavan korkeita.
Kokonaistypen ja myös ammoniumtypen kohonneita pitoisuuksia on todettu vesikerroksessa 10 - 20 metriä pinnasta sekä poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia 20 metristä aina pohjaan asti ulottuvassa vesikerroksessa. Pitoisuuksien osalta on vuosittaista vaihtelua havaittavissa merkittävästi. Vuosittaiset vaihtelut pitoisuuksissa ovat seurausta Pohjois-Päijänteelle Vaajakoskesta ja Jyväsjärvestä tulevien virtauksien vaihteluista eri näytteidenottoajankohtina eli virtauksen suuruus vaikuttaa jätevesien laimentumiseen Poronselällä. Valitukseen liitetyssä kahdessa taulukossa on vuosien 2006 sekä 2007 Päijänne 69 aseman talviaikaisen seurannan typpeä koskevia tietoja sekä talvikerrostuneisuutta kuvastava lämpötilaan liittyvä tieto.
Ympäristökeskuksen käytettävissä olevan tiedon perusteella voidaan luotettavasti todeta, että Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden typpi- kuormituksen vaikutus on havaittavissa erittäin selvänä muutoksena Poronselän talviaikaisessa vedenlaadussa. Tarkasteltaessa Päijänne 69 aseman vedenlaadussa tapahtuvaa muutosta tarkkailutulosten avulla, voidaan todeta syvänteen talvikerrostuneisuusjakson lopussa alusveden muutoksen olevan huomattavan suuri päällysveden vastaavaan pitoisuuteen. Lievemmillään pitoisuus on kohonnut alusvedessä noin 4 - 5-kertaiseksi verrattaessa sitä päällysveteen ja useiden talvien osalta on ollut todettavissa muutoksen olevan jopa 8 - 10-kertaisia. Vastaavaa pitoisuuksien kohoamista typen osalta on havaittavissa alusvedessä myös kesäkerrostuneisuusjakson lopussa. Kesäkerrostuneisuusjaksoon liittyvät pitoisuuden kohoamiset eivät ole yhtä selkeitä kuin talvikerrostuneisuusjakson lopussa havaittavat muutokset.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo tulee tulevaisuudessa kuormittamaan lisääntyvässä määrin Poron- ja Murtoselän vesialuetta nitraattimuodossa olevilla jätevesillä, minkä vuoksi Keski-Suomen ympäristökeskus esittää nitraattimuodossa olevan typen poistamista. Perusteluna on ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n kohta 3 sekä ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentti. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toiminnan tulee perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen myös typen määrän vähentämisen osalta.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on antanut valitusten johdosta vastineen.
Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole valitusten johdosta lausuttavaa.
Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut valitusten johdosta vastineen.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut valitusten johdosta lausunnon.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n vastineen johdosta vastaselityksen.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on antanut vastineen ja lausunnon johdosta vastaselityksen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n vaatimukset osittain hyväksyen ja enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksiä 2 ja 4 sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen hyväksyen muuttaa lupamääräyksiä 2 ja 4.
Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n valitukset.
Hallinto-oikeus on pidentänyt määräajan lupamääräyksessä 1 mainitun rakentamissuunnitelman esittämiselle päättymään 31.3.2012, lupamääräyksissä 3, 8 ja 9 mainitun yleissuunnitelman ja selvitysten esittämiselle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.12.2011 ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 2.5.2012, lupamääräyksessä 3 mainituille tekniikan parannustoimille ja käsittelytuloksen parantamiselle vuoden 2014 loppuun mennessä sekä lupamääräyksissä 5 ja 6 tarkoitettujen selvitysvelvoitteiden täyttämiselle päättymään 31.7.2013.
Muutetut lupamääräykset 2 ja 4 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):
2. Päästöt vesistöön
Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla 31.12.2014 asti niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD 7ATU
Pitoisuus enintään 12 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,5 mg/l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 30 mg/l
Käsittelyteho vähintään -
COD Cr
Pitoisuus enintään 125 mg/l
Käsittelyteho vähintään 75 %
Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen (NH 4 -N) poistoon. Ammoniumtypen poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Jätevedet on käsiteltävä 1.1.2015 alkaen niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD 7ATU
Pitoisuus enintään 10 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,3 mg/l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Ammoniumtyppi
Pitoisuus enintään 4 mg/l
Käsittelyteho vähintään 80 %
Kokonaistyppi, N
Pitoisuus enintään -
Käsittelyteho vähintään 60 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 10 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
COD Cr
Pitoisuus enintään 80 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava vuodesta 2015 alkaen, minkä jälkeen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava 1.4. - 30.11. välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Jäteveden hygienisointiin käytettävä menetelmä ei saa heikentää jäteveden kemiallista laatua.
4. Puhdistamon hoito ja käyttö
Puhdistamon hoidosta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteisiin.
Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava ja luvan haltijan on huolehdittava, että koko viemärilaitosta hoidetaan ja käytetään niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta eikä 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ilman, että lupamääräyksissä kuitenkaan velvoitetaan käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Pykälän 2 momentin mukaan tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä huomioon otettavista seikoista säädetään tarkemmin asetuksella.
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa tai joka tosiasiallisesti määrää toiminnasta.
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate).
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).
Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:n mukaan ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus (4 kohta), parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt (8 kohta), kaikki vaikutukset ympäristöön (9 kohta), teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät (10 kohta), tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys (11 kohta) ja Euroopan komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (12 kohta).
Yhdyskuntajätevesistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (888/2006) on pantu täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu neuvoston direktiivi (91/271/ETY). Mainitun asetuksen 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen.
Asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Typenpoistovaatimusten on täytettävä liitteen taulukon 2 ehdot. Vaadittava typenpoisto on toteutettava seitsemän vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Asetuksen liitteen taulukko 2 sisältää jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset ravinteiden poistolle. Taulukon mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Jos vaatimus asetetaan puhdistusteholle, kokonaistypenpoistotehon tulee taulukon mukaan sekä asukasvastineluvultaan (avl) yli 10 000 ja 100 000 välillä olevilla että yli 100 000 avl:n puhdistamoilla olla vähintään 70 %.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-335/07
Yhteisöjen tuomioistuin on 6.10.2009 antamassaan tuomiossa asiassa C-335/07 (Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Suomen tasavalta) ratkaissut komission silloisen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 226 artiklaan perustuneen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen. Kanteessa oli katsottu, ettei Suomi ollut noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun neuvoston direktiivin (91/271/ETY) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole vaatinut kaikkien yli 10 000 asukasvastineluvun (avl) taajamista peräisin olevien viemäröityjen jätevesien tehokkaampaa käsittelyä.
Tuomiossa on todettu, että direktiivissä 91/271 ei automaattisesti edellytetä typen poistoa, vaikka yhdyskuntajätevesipuhdistamon jätevedet virtaavat haavoittumisella alttiilla alueella sijaitsevaan purkuvesistöön. Se, että purkuvesistö on haavoittumiselle altis, on yhdessä paikallisten olosuhteiden tutkimisen kanssa peruste, jonka mukaan määräytyy, onko typpeä ja/tai fosforia poistettava.
Yhteisöjen tuomioistuin on hylännyt komission kanteen kaikilta osin. Komissio ei ole näyttänyt toteen, että Suomi olisi jättänyt noudattamatta direktiivin mukaisia velvoitteitaan siltä osin kuin on kysymys jokaisesta yli 10 000 avl:n taajaman yhdyskuntajätevedenpuhdistamosta, jonka jätevedet virtaavat suoraan Suomenlahteen tai sen valuma-alueelle.
Tampereen kaupungin/Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoita koskevissa ratkaisuissa (KHO 16.12.2010 taltiot 3776 ja 3777) korkein hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston ja hallinto-oikeuden määräyksen kokonaistypen poiston vähimmäistehosta. Korkein hallinto-oikeus on perusteluissaan viitannut valtioneuvoston asetukseen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) ja edellä selostettuun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun C-335/07. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisun perusteluissa todennut muun muassa, että kokonaistypen poistoteholle voidaan luvassa asettaa tehovaatimus vain, jos typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesistön tilaa. Koska purkuvesistönä oleva Kokemäenjoki on fosforirajoitteinen, ympäristön- suojelulain nojalla ei ollut edellytyksiä määrätä kokonaistypen poistolle vähimmäisarvoa. Tehokkaamman typenpoiston ei arvioitu vaikuttavan myöskään Kokemäenjoen edustalla Selkämeren tilaan. Ottaen huomioon typenpoiston kustannukset, Viinikanlahden puhdistamon tilanahtaus sekä suunnitteilla oleva Tampereen seudun keskuspuhdistamo, ei ollut myöskään tarpeen määrätä kokonaistypen poistotehosta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi.
1. Typenpoistoa koskevat vaatimukset (lupamääräys 2)
Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Nenäinniemen itäpuolelle Päijänteen Poroselän pohjoisosaan noin 3 - 4 metrin syvyyteen. Valituksenalaisessa luvassa on määrätty luvan hakija toimittamaan ympäristölupavirastoon (nykyisin aluehallintovirasto) rakentamissuunnitelma uuden jätevesien purkuputken rakentamiseksi Iso-Lehtisaareen länsipuolella olevaan purkukohtaan.
Hakijan toimittamien selvitysten mukaan Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta tulevan typpikuormituksen osuus vesistön kokonaistypen kuormituksesta on ollut keskimäärin noin 20 % ja fosforikuormituksen osuus 8 %. Loppukesällä liukoisen typen kuormituksen osuus on kuitenkin voinut olla 75 % kokonaiskuormituksesta, virtausten ollessa pieniä ja typen huuhtoutumisen ollessa vähäistä. Poroselän alueella perustuotantoa rajoittaa fosfori. Poikkeuksellisesti fosfori saattaa kulua loppuun niin, että typpi tilapäisesti on minimiravinteena, mikä on tarkkailututkimuksissa todettu loppukesällä 2007.
Jätevesi vaikuttaa voimakkaasti Poroselän alusveden laatuun. Tarkkailutulosten mukaan Poroselän alusvedessä on talvisin jätevedestä johtuen hyvin korkea typpipitoisuus (kokonaistyppi korkeimmillaan 2 - 5 mg/l) ja alentunut happipitoisuus (noin 8 mg/l). Tulokset poikkeavat muista Pohjois-Päijänteen näytteenottopisteiden tuloksista.
Jätevesien typpikuorma aiheuttaa alusveden hapenvajausta, koska ammoniumtyppi kuluttaa veden happea. Jäteveden kaikki typpifraktiot osallistuvat biologiseen kiertoon ja lisäävät planktontuotantoa. Hallinto-oikeus on arvioinut, että Nenäinniemen jätevedet aiheuttavat paikallisesti alusveden hapenvajausta Poroselällä ja rehevöitymistä Poroselkää laajemmin Pohjois-Päijänteellä.
Hallinto-oikeus on todennut, että jäteveden typenpoistoa on tarpeen tehostaa, koska typpipäästöistä aiheutuu haitallista vesistön pilaantumista. Luvassa on määrätty ammoniumtypen pitoisuusrajaksi 4 mg/l ja poistotehoksi 80 % vuoden 2014 alusta, hallinto-oikeuden muuttamana vuoden 2015 alusta. Molemmat tunnusluvut lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Luvan saaja on vaatinut tähän muutosta niin, että ammoniumtypen poistovelvoite koskee vain aikaa, jona puhdistamon tulovesi on yli 12- asteista ja tulokset lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina.
Ammoniumtypen poiston toteuttaminen edellyttää puhdistamon laajentamista, josta hakija on teettänyt alustavan selvityksen. Eri laajentamisvaihtoehtojen kustannusarvio on noin 6 - 8 miljoonaa euroa vuoden 2005 hintatasossa. Selvityksen mukaan jäteveden lämpötila oli vuonna 2005 alle 12 astetta lyhyitä aikoja maalis-, touko- ja joulukuussa sekä yhtäjaksoisesti lähes koko huhtikuun ajan. Hallinto-oikeus on todennut, että jätevesi kerrostuu Poroselän alusveteen erityisesti talvella, jolloin ammoniumtyppi nitrifioituu ja aiheuttaa alusvedessä hapen kulumista. Tämän takia on tarpeen rajoittaa ammoniumtyppipäästöä talvella, eikä ole edellytyksiä vapauttaa puhdistamoa ammoniumtypen poistovelvoitteesta kylmän veden aikana. Tehokas ammoniumtypen poisto myös kylmän veden aikana aiheuttaa lisäkustannuksia siihen verrattuna, että poistoa tehostetaan vain silloin, kun tuloveden lämpötila on yli 12 astetta. Siihen nähden, että ammoniumtypen tehokkaampi nitrifiointi joka tapauksessa edellyttää puhdistamon laajentamista, lisäkustannus ei ole kohtuuton. Ammoniumtypen poiston tunnuslukujen laskeminen neljännesvuosittain on vakiintunut käytäntö silloin kun luvassa määrätään tehostettu ammoniumtypen poisto.
Kokonaistyppipäästön rajoittaminen on tarpeen vesistön pilaantumisen estämiseksi. Puhdistamon vuoden 2008 tarkkailun mukaan ammoniumtypen poistoteho oli neljännesvuosittain 35 - 38 % ja kokonaistypen reduktio vastaavasti 21 - 28 %. Ammoniumtypen osuus puhdistetun jäteveden kokonaistypestä on yli 80 %. Kun ammoniumtypen poistoteho luvan mukaisesti nostetaan 80 prosenttiin, nousee kokonaistypen laskennallinen poistoteho samalla yli 60 prosentin. Kokonaistypen poistotehon raja-arvona 60 % ei tämän perusteella ole kohtuuton.
Edellä selostetun perusteella hallinto-oikeus on Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen perusteella määrännyt kokonaistypen poistoteholle vähimmäisarvoksi 60 % ja hylännyt Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n vaatimukset ammoniumtypen poiston lämpötilarajauksesta sekä pitoisuuden ja poistotehon laskentajakson muuttamisesta.
2. Viemäriverkkoa koskevien lupamääräyksien poistaminen/Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Jyväskylän Energia Oy
Toiminnanharjoittaja on valituksenalaisen luvan lupamääräyksen 2 mukaisesti velvoitettu käsittelemään vesistöön johdettava jätevesi ohitusjuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien siten, että se täyttää lupamääräyksessä annetut raja-arvot ja käsittelytehokkuudet.
Jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkosto muodostavat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden, jossa jätevedet johdetaan viemäriliittymien omistajilta viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuina purkuvesistöön. Hakija voi vaikuttaa jätevedenpuhdistamolle saapuvan jäteveden laatuun tai määrään sekä viemäriverkostoon sopimuksin, jotka tehdään viemäriverkkoa hallinoivien vesihuoltolaitosten ja teollisuuslaitosten kanssa. Lisäksi samat kunnat ja Jyväskylän kaupunki omistavat hakijayhtiön sekä pääosaa viemäriverkkoa hallitsevan yhtiön ja vesihuoltolaitokset.
Koska hakija on vastuussa purkuvesistöön johdettavan jäteveden laadusta, hakija on velvollinen huolehtimaan, että toimintakokonaisuuteen liittyvää viemäriverkkoa hoidetaan ja käytetään mahdollisimman hyvin, poikkeavien jätevesien esikäsittely tehdään ja vuoto- ja hulevesien määrää rajoitetaan. Tämän velvoitteen varmistamiseksi viemäriverkostoa koskevia määräyksiä ei ole mahdollista poistaa valituksenalaisesta päätöksestä. Toimintakokonaisuuden velvoitteiden jakaminen jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston lukuisien haltijoiden kesken olisi myös käytännössä vaikeaa. Koska luvan hakija ei kuitenkaan suoraan omista tai hallitse viemäriverkkoa, tulee lupamääräystä 4 muuttaa siten, että hakijan on huolehdittava viemärilaitoksen hoidosta ja käytöstä. Lupamääräykset 4, 5, 6, 10 ja 11 eivät suoraan velvoita hakijaa itse tarkkailemaan ja kunnostamaan viemäriverkkoa vaan lupamääräykset velvoittavat hakijan huolehtimaan sopimuksin siitä, että kyseiset velvoitteet täytetään.
3. Lietteen käsittely poikkeustilanteissa (lupamääräys 7)/Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Ympäristönsuojelulain 62 §:ssä on säädetty ilmoitusvelvollisuus, jos toiminnasta riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottamaton tilanne, jonka vuoksi lupamääräystä ei voida tilapäisesti noudattaa. Ympäristönsuojelulain 64 §:n kolmannen momentin mukaan valvontaviranomainen voi määräämillään ehdoilla hyväksyä välttämättömän lyhytaikaisen poikkeamisen ympäristönsuojelulakiin tai jätelakiin perustuvasta velvollisuudesta.
Koska poikkeustilanteet voivat aiheutua monista eri syistä ja keskeytyksen kesto voi vaihdella merkittävästi, ei asiassa voida antaa yleistä poikkeusmääräystä lietteen mädätyksen keskeytyksestä. Jokaisesta poikkeustilanteesta on tehtävä ilmoitus, jonka jälkeen valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä velvollisuudesta poikkeamisesta. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen muuttaa lupamääräystä 7.
4. Määräaikojen pidentäminen/Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Kun otetaan huomioon valituksen käsittelyyn kulunut aika ja hallinto-oikeuden päätökseen tekemät muutokset on hallinto-oikeus pidentänyt lupamääräyksissä 1, 2, 3, 5, 6, 8 ja 9 mainittuja määräaikoja.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti, 4 §, 41 § 1 momentti, 42 §
1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 62 § ja 64 §
Ympäristönsuojeluasetus 37 §
Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä 1 § ja 4 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Heikki Huhta, Varpu Kujanpää ja Jan Eklund. Asian esittelijä Janne Marttila.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. Jyväskylän Energia Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin päätös koskee päästöjä vesistöön sekä typenpoistovaatimusta ja on yhtynyt näiltä osin Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tekemään valitukseen ja sen perusteluihin.
Lisäksi yhtiö on vaatinut, että lupamääräyksiä 4, 5, 6, 7, 10 ja 11 muutetaan seuraavasti:
Lupamääräyksestä 4 tulee poistaa vaatimus "koko viemärilaitoksen" osalta. Lupamääräykset 5 ja 6 on kumottava kokonaan.
Lupamääräystä 10 on muutettava siten, että luvanhaltijan (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy) on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa vain puhdistamolla (ei viemäriverkossa) esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana.
Lupamääräyksestä 11 on poistettava määräys viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailua ja näiden tietojen raportointia koskevien selostusten sisällyttämisestä jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuun.
Vaatimustensa tueksi yhtiö on uudistanut Vaasan hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen ja on lisäksi esittänyt seuraavaa:
Pohjois-Päijänne, johon puhdistetut jätevedet johdetaan, on limnologialtaan eräs Suomen tutkituimmista sisävesivesialueista. Jyväskylän yliopiston Ambiotican lausunnossa 9.5.2011 (liitteenä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n valituksessa) todetaan, että kokonaistypen poistovaatimukselle ei ole perusteita.
Hallinto-oikeuden päätöksessä lupamääräysten ulottamista muihin vesihuoltolaitoksiin on perusteltu sillä, että jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkosto muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Jyväskylän Energia Oy ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä. Ympäristölupavirasto ja hallinto-oikeus ovat ylittäneet toimivaltansa antaessaan lupamääräyksissä laajennetusti muihin oikeushenkilöihin kohdennettuja vaatimuksia. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ympäristöluvan määräyksiin ei tule sisällyttää sellaisia kolmanteen osapuoleen kohdistuvia vaatimuksia, joiden toimeenpanoon yhtiöllä ei ole osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys huomioiden lakiin perustuvia edellytyksiä.
Vertailuna todettakoon, että jätehuoltoyhtiö ja jätteiden keräily muodostavat samanlaisen toiminnallisen kokonaisuuden, mutta tiedossa ei ole, että jätehuoltoyhtiön ympäristölupaan olisi kirjattu jätteiden keräilystä vastaavaa toista yhtiötä koskevia velvoitteita.
Jyväskylän Energia Oy ei voi myöskään olla raportointivelvollinen toiselle yhtiölle asiakassopimuksistaan. Jyväskylän Energia Oy:n ja toiminnanharjoittajien välisissä sopimuksissa voi olla myös toiminnan harjoittajan vaatimuksesta liikesalaisuuden piiriin luokiteltavia tietoja esimerkiksi vesi- ja jätevesimääristä, joita Jyväskylän Energia Oy ei voi luovuttaa toiselle yhtiölle.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ei omista vesihuoltoverkostoja eikä sille kuulu viemäriverkostojen hoito ja käyttö. Verkostot omistaa ja niiden toiminnasta vastaa Jyväskylän Energia Oy ja muut seudun vesihuoltolaitokset. Ympäristölupaan ei voida sisällyttää kolmansia osapuolia koskevia määräyksiä tai viranomaistehtäviä. Sen vuoksi luvanhaltijaan (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy) kohdistettu lupamääräyksen 4 mukainen velvoite koko viemärilaitoksen hoidosta ja käytöstä on poistettava.
Liittyessään vesi- ja viemäriverkostoon toiminnanharjoittajat tekevät Jyväskylän Energia Oy:n tai muun vesihuoltolaitoksen kanssa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaisen liittymissopimuksen, jonka ehdoissa asetetaan tarvittaessa vaatimuksia vesi- ja viemärivesimääristä, esikäsittelystä sekä viemäriin johdettavan jäteveden laadusta. Jyväskylän Energia Oy neuvottelee tarvittaessa liittymissopimuksen sisällöstä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa, joka ei ole kuitenkaan sopimusosapuoli. Sopimuksen ehtojen noudattamisesta vastaa Jyväskylän Energia Oy.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ei tee liittymissopimuksia, vaan niiden tekeminen kuuluu Jyväskylän Energia Oy:lle ja muille vesihuoltolaitoksille, jotka johtavat verkostojensa välityksellä jätevettä Nenäinniemen puhdistamolle. Liittymissopimuksissa saattaa olla esimerkiksi liittyjän vaatimuksesta liikesalaisuuden piiriin luettavia tietoja vesimääristä ja viemäriveden laadusta. Toisella yhtiöllä ei ole oikeutta saada kopiota Jyväskylän Energia Oy:n asiakkaidensa kanssa tekemistä liittymissopimuksista. Tiedossa ei ole lakia tai asetusta, joka velvoittaisi Jyväskylän Energia Oy:n toimittamaan sen ja asiakkaan välisiä sopimuksia kolmannelle osapuolelle. Tämänkaltaisen pyynnön tulee tulla viranomaiselta yksilöitynä ja sen tulee olla perusteltu. Lupamääräyksen 5 mukaiset luvanhaltijaa koskevat velvoitteet ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä, jotka kuuluvat kuntien ja valtion ympäristönsuojeluviranomaisille.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ei omista vesihuoltoverkostoja eikä sillä siten ole mahdollisuuksia huolehtia siitä, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitettaisiin mahdollisimman pieneksi. Vuotovesien vähentäminen edellyttää käytännössä vesihuoltolaitoksen toimenpiteiden lisäksi myös kiinteistöillä tehtävää hule- ja jätevesien erottelua. Kiinteistöillä kiinteistönomistajan kustannuksella tehtävien muutosten aikaansaaminen edellyttää myös kunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisen aktiivisuutta. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle ei voida määrätä velvoitetta toisen yhtiön tai vesihuoltolaitoksen omaisuuteen kohdistuvan selvityksen ja toimenpideohjelman laatimisesta. Ympäristöluvan lupamääräykseen ei voida sisällyttää kolmansia osapuolia koskevia määräyksiä.
Jyväskylän Energia Oy ja muut vesihuoltolaitokset ovat velvollisia pitämään ajan tasalla vastaavat suunnitelmat omistamiensa viemäriverkostossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden osalta sekä yhteensovittamaan suunnitelmat Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n suunnitelmien kanssa. Ympäristöluvan lupamääräykseen ei voida sisällyttää kolmansia osapuolia koskevia määräyksiä.
Luvanhaltija ei voi ottaa vastuuta lupamääräyksessä 11 tarkoitettujen selostusten laatimisesta, koska sillä ei ole tehtävän edellyttämiä viranomaisvaltuuksia. Ympäristöluvan lupamääräyksiin ei voida sisällyttää kolmansia osapuolia koskevia määräyksiä.
2. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan seuraavasti:
Lupamääräystä 2 on muutettava siten, että ammoniumtypen käsittelyteho lasketaan vuosikeskiarvona. Pitoisuus- ja käsittelytehovaatimuksen tulee olla voimassa silloin, kun käsiteltävä jäteveden lämpötila puhdistamolla on yli 12 astetta (C). Kokonaistypen osalta hallinto-oikeuden päätöksen mukainen vaatimus 60 %:n käsittelytehosta on kokonaisuudessaan kumottava.
Lisäksi lupamääräystä 4 on muutettava siten, että lupamääräyksestä poistetaan vaatimus "koko viemärilaitoksen" osalta. Lupamääräykset 5 ja 6 on kumottava kokonaan. Lupamääräystä 7 on muutettava siten, että luvan hakijalle varataan mahdollisuus poikkeustilanteissa johtaa liete suoraan sakeutuksesta kuivaukseen ilman mädätystä.
Lupamääräystä 10 on muutettava siten, että luvan saajalta edellytetään pidettäväksi ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa vain puhdistamolla, ei viemäriverkossa, esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana.
Lupamääräyksestä 11 on poistettava määräys viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportointia koskevien selostusten sisällyttämisestä jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuun.
Lisäksi yhtiö on vaatinut, että lupamääräyksissä 1, 2, 3, 5, 6, 8 ja 9 mainittujen toimenpiteiden toteutukselle asetettuja määräaikoja jatketaan vastaavalla ajanjaksolla kuin mitä tulee kulumaan ympäristölupaan liittyvien valitusten käsittelyyn oikeusasteissa aina siihen saakka, kun luvasta tulee lainvoimainen.
Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt seuraavaa:
Lupamääräysten ulottaminen viemärilaitokseen kokonaisuudessaan
Ympäristölupaviraston ja hallinto-oikeuden ratkaisut merkitsevät ympäristöluvan määräysten laajentamista koskemaan jätevedenpuhdistamon lisäksi koko viemärilaitosta tiettyjen lupamääräysten osalta. Näin ei voida menetellä. Hallinto-oikeus on ylittänyt toimivaltansa antaessaan laajennetusti muihin toimijoihin kohdennettuja lupamääräyksiä hakijayhtiön vastattavaksi.
Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut velvoitteiden laajentamisen luvansaajaa koskevaksi perustelluksi siksi, että Jyväskylän Energia Oy:llä ja luvan hakijalla on osaksi sama omistaja (Jyväskylän kaupunki) ja koska velvoitteiden jakaminen osapuolten kesken on hallinto-oikeuden mukaan vaikeaa. Omistajuuden lisäksi hallinto-oikeus on perustellut kantaansa viittaamalla toiminnalliseen kokonaisuuteen.
Osakeyhtiön toimiala määrittelee sen liiketoiminnan alueen, jolla voittoa tavoitellaan. Osakeyhtiöt ovat omistajistaan täysin erillisiä oikeushenkilöitä eivätkä osakkeenomistajat vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Näin ollen valittaja kyseenalaistaa omistajuuden käyttämisen perusteluna hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti.
Ympäristöluvan lupamääräyksissä 4, 5, 6, 10 ja 11 yhteistä on vesilaitosten viemäriverkostojen kunnon ja ylläpidon valvontaan ja selvittämiseen liittyvien vastuiden vierittäminen kokonaan luvan hakijalle. Kyseessä on luvan hakijan jätevedenpuhdistamista koskeva ympäristölupa. Kyseenalaista on, voidaanko tämän luvan tarkoittaman toiminnan edellytykseksi asettaa velvoitteita, jotka liittyvät vesiosuuskuntien omistuksessa oleviin viemärijärjestelmiin. Vesiosuuskuntien vapauduttua omista velvoitteistaan olisi oletettavaa, että ne jollakin tapaa olisivat osapuolina prosessissa.
Usean vesihuoltolaitoksen mallissa toimijoiden on tehtävä jossain määrin yhteistyötä keskenään. Kuitenkin vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ja tehtävä perustuvat vesihuoltolain mukaisesti kunnan laatimaan ja vahvistamaan toimintasuunnitelmaan. Kysymyksessä olevaan puhdistamoyhtiöön liittyy neljä eri kunnallista viemäriyhtiötä, joiden keskinäiset toimintavolyymit ja liittyjien määrä ja tyypit vaihtelevat huomattavasti.
Juridisesti valittaja pitää mahdollisena, että luvan hakija voi ympäristöluvan ehtoihin perustuen vaatia toiselta sopijaosapuolelle esimerkiksi selvitystä viemäriverkostojen kunnosta ja tämän perusteella laadittua toimenpideohjelmaa kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Kyseenalaista kuitenkin on, missä vaiheessa ja millä perusteella vastuu ja velvoite ympäristöluvan ehtojen mukaisen tehtävän suorittamisesta siirtyy luvan haltijalle.
Viranomainen ei voi asettaa yhtiöille nyt kyseessä olevia pakkosopimusvelvoitteita. Yksityisoikeudelliselle yhtiölle ei myöskään voi sälyttää lakiin perustuvia viranomaistehtäviä, sillä yhtiöiden toimihenkilöt eivät käytä toiminnassaan virkavastuuseen perustuvaa valvontavaltaa eikä niillä ole oikeuttaa asettaa muihin toimijoihin kohdistuvia pakkokeinoja.
Luvan hakijalla on tiettyyn rajaan asti mahdollisuus vierittää esitettyjä vaatimuksia viemäriverkostojen omistajien ja haltijoiden kanssa neuvoteltaviin sopimuksiin. Tämäkin vaatii neuvotteluissa toisen osapuolen suostumuksen. Luvanantaja ei voi edellyttää luvan hakijalta vastuunottoa koko jätevesiverkon ja siihen liittyneiden toiminnasta ja kokonaisuuden valvonnasta. Jos esitettyjä vaatimuksia lähdetään sopimusteitse ketjuttamaan toimijalta toiselle Jyväskylän seudun tyyppisessä toimijakokonaisuudessa, se ei tule käytännössä onnistumaan. Lopputuloksena olisi moniportainen sopimusten kirjo, jonka toteutukseen luvan hakijalla ei ole riittäviä valtuuksia eikä myöskään resursseja.
Typenpoisto ei ole pakollinen minimivaatimus sisävesissä, joiden typpipitoisuus ja koostumus muutenkin on erilainen kuin rannikkovesissä. Rannikoilla noudatettu puhdistustapa ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa sisävesissä, joissa olosuhteet ja vesiluonnon tasapaino ovat erilaiset.
Luvan hakija on teettänyt valitusprosessia varten tarkemman selvityksen nitrifioinnin toteuttamisen vaihtoehdoista (Pöyry Finland Oy, Nenäinniemen puhdistamon esisuunnitelma, 18.4.2011). Tässä selvityksessä on todettu, että nitrifikaation toteuttaminen aktiivilieteprosessina ja ympärivuotisen nitrifikaation toteuttaminen ilman lämpötilarajaa on investointikustannuksena noin 22,8 miljoonaa euroa ja vastaava prosessi, jossa on +12 oC asteen lämpötilaraja, on investointikustannuksena noin 17,8 miljoonaa euroa. Selvityksen pohjalta on myös laadittu erillinen asiantuntijalausunto tätä valitusprosessia varten.
Eri nitrifikaatiovaihtoehtojen välinen investointikustannusero on siten viisi miljoonaa euroa eli lähes yhtä suuri kuin aikaisempi arvio yhtiön koko investoinnista. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, joiden mukaan lisäkustannus ei ole kohtuuton, tulee yhtiön esittämän selvityksen perusteella arvioida uudelleen. Asialla on yhtiölle huomattava merkitys. Selvitys osoittaa myös, että hakija on pyrkinyt laajasti arvioimaan tarjolla olevat vaihtoehdot nitrifioinnin toteuttamiselle ja että hakijan esittämä tapa perustuu riittäviin asiantuntijaselvityksiin.
Luvan hakija on vastineessaan Vaasan hallinto-oikeudelle esittänyt Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotican 20.4.2010 päivätyn selvityksen nitrifikaation vaikutuksista Pohjois-Päijänteen syvänteiden happipitoisuuteen. Ympäristöntutkimuskeskuksen mallinnuksen perusteella laaditun laskelman mukaan Nenäinniemen puhdistamon nitrifikaatiolla ei tule olemaan vaikutusta syvänteiden happipitoisuuteen.
Valitukseen liitetyn asiantuntijalausunnon (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamon vaikutukset purkuvesistössä, 9.5.2011) mukaan siitä, että puhdistamolla saavutetaan 80 % nitrifikaatioaste myös silloin, kun jäteveden lämpötila on alle 12 astetta, ei ole purkuvesistön happitilanteen kannalta käytännöllisesti katsoen lainkaan hyötyä. Vertailtaessa ympärivuotista nitrifikaatiota lämpötilarajoitteiseen (+12 oC) nitrifikaatioon havaitaan lausunnossa esitettyjen laskelmien mukaisesti, että alusveden lopputalven happipitoisuudessa tulisi olemaan suurimmillaan 0,3 mg/l ero. Ero ei ole niin merkittävä, että huomattavasti kalliimpaa menetelmää voitaisiin perustella realistisena vaihtoehtona toteuttaa ympärivuotista nitrifikaatiota ilman lämpötilarajaa.
Viimeksi mainitun selvityksen 9.5.2011 mukaan Pohjois-Päijänteen syvänteiden pohjan lähellä olevan vesikerroksen lopputalven happitilanne on parantunut tarkastelujakson 1979 - 2010 kuluessa ja Poronselällä vielä 2000-luvullakin huolimatta Nenäinniemen puhdistamon typpikuorman kasvusta. Loppukesän happitilanne parani samoin 1980-luvun vaihteesta 1990-luvun alkuun, ja tilanne on vakiintunut 1990- ja 2000-luvuilla. Puhdistamon typpikuormalla, josta valtaosa on ammoniumtyppeä, ja pohjanläheisen vesikerroksen lopputalven happipitoisuudella ei ole ilmennyt keskinäistä käänteistä riippuvuutta. Typpikuorman ja happipitoisuuden välinen riippuvuus on päinvastoin positiivinen.
Asiantuntijalausunnon mukaan purkuvesistön happitilanteelle ylivoimaisesti suurin merkitys on nykyisin jätevesien fosforikuormalla, joka vaikuttaa vesistön tuotannon tasoon ja sitä kautta vesistössä tuotetun happea kuluttavan aineksen määrään. Nenäinniemen puhdistamon jätevesien fosforikuorma tulee lausunnon mukaan pienentymään tiukentuvien puhdistusvaatimusten myötä, mikä vaikuttaa vesistön happitilanteeseen selvästi enemmän kuin ammoniumtypen nitrifiointi puhdistamolla.
Asiantuntijalausunnon yhteenvedon mukaan alusveden happipitoisuutta koskevien laskelmien sekä purkuvesistössä tapahtuneen happitilanteen pitkän ajanjakson kehityksen perusteella Nenäinniemen puhdistamon ammoniumtyppikuorman ei voida katsoa aiheuttavan vesistön haitallista pilaantumista. Puhdistamon ammoniumtyppikuormalla on kaikkiaan vähäinen merkitys Poronselän alusveden happipitoisuudelle, mikä on osoitettu ympäristöntutkimuskeskuksen 20.4.2010 päivätyssä lausunnossa "Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamon jätevesien aiheuttama hapenkulutus Poronselällä".
Kokonaistypen käsittelyteho (lupamääräys 2)
Ambiotican 9.5.2011 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan typpikuorman kasvu 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla ei ole heikentänyt Pohjois-Päijänteen tilaa. Poronselän (Päijänne 69) alusveden lopputalven happitilanne on parantunut ja Ristiselällä (Päijänne 70) tilanne on säilynyt ennallaan. Vesialueen rehevyystaso on pienentynyt selvästi kasviplanktonbiomassalla mitattuna ja klorofyllipitoisuuden perusteella jonkin verran. Ajanjaksolla 1990 - 2009 jätevesien fosforin kokonaiskuorma on pienentynyt alle puoleen, mikä osoittaa fosforin olevan tuotantoa säätelevä ravinne Pohjois-Päijänteellä.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila (Suomen ympäristö 46/2008) on todettu, että "Suomen sisävedet ovat pääosin fosforirajoitteisia. Myös yhdyskuntajätevesidirektiivin piiriin kuuluvien laitosten alapuoliset vesistöt ovat nykytietojen mukaan fosforirajoitteisia tai yhteisrajoitteisia, joten typenpoiston tehostaminen ei todennäköisesti juurikaan vähennä niiden rehevyyttä."
Purkuvesistön syvänteet ovat pysyneet kerrostuskausina hapellisina. Näissä olosuhteissa nitraattimuodossa oleva typpi ei pelkisty ammoniumtypeksi, joten kokonaistypen poistoa ei voida perustella joissakin olosuhteissa eliöstölle haitallisen ammoniumtypen muodostumisen ehkäisemisellä. Kokonaistypen poistolla talvikaudella, kasvukauden ulkopuolella ei ole vaikutusta vesistön rehevyystasoon.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion C-334/07 mukaan typen poistoa ei automaattisesti edellytetä, vaan siihen voidaan velvoittaa vain, jos paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaan typenpoistovaatimus voidaan asettaa silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Esitetyt tapaukset vahvistavat ne jo lainsäädäntöön perustuvat lähtökohdat eli että typenpoisto on pakollista vain, jos vesistön tila sitä edellyttää.
Purkuvesistön ollessa fosforirajoitteinen puhdistamon kokonaistyppikuorma ei aiheuta vesistön rehevöitymistä eikä haitallista pilaantumista. Kokonaistypen poistaminen Nenäinniemen puhdistamon jätevesistä ei pienennä vesialueen rehevyystasoa eikä paranna vesistön tilaa. Kokonaistypen poistovaatimukselle ei näin ole perusteita.
Hallinto-oikeuden päätöksen perustelu ei ole todenmukainen 60 %:n poistotehoa koskevan vaatimuksen osalta, koska siinä ei ole otettu huomioon biologisen typen poiston mikrobiologisia reaktioita. Noin 20 % jäteveden kokonaistypestä poistuu assimilaatiolla. Tämä tarkoittaa, että ilmastusaltaan aktiivilietteen mikrobit käyttävät typpeä solujen rakennusaineena ja assimiloitunut typpi poistuu jätevesiprosessista ylijäämälietteen mukana lietteen käsittelyyn. Assimilaatioon käytettävän typen osuuteen vaikuttaa mikrobien kasvunopeus ja lieteikä. Nitrifioivien bakteerien kasvunopeus on hitaampi ja vastaavasti lieteikä pidempi kuin BOD:ta poistavien bakteerien. Näin ollen jätevedenpuhdistamon biologisen osan muuttaminen BOD:ta poistavasta nitrifioivaksi prosessiksi laskee assimilaation kautta poistuvan typen määrää. Ammoniumtypen nitrifioiminen nitraattitypeksi ei poista typpeä, ainoastaan muuttaa typen olomuotoa.
Jos typpeä halutaan poistaa enemmän kuin mitä assimilaation kautta kuluu, tarvitaan erillinen typenpoistoprosessi. Kunnallisella jätevedenpuhdistamolla tämä tarkoittaa denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessia, jossa typpi muutetaan typpikaasuksi ja vapautetaan ilmakehään ja joka voidaan toteuttaa joko aktiivilietealtaassa tai biologisessa suodattimessa. Kokonaistypenpoistoa varten ilmastusaltaaseen pitää rakentaa denitrifikaatiovyöhykkeet, jotka varustetaan mekaanisilla sekoittimilla ja lisäksi allas pitää varustaa kierrätyspumppauksella, jonka avulla ilmastusaltaan lopussa oleva nitraattipitoinen jätevesi kierrätetään takaisin ilmastusaltaan alkuun denitrifikaatio-osaan. Jäteveden sisältämä hiili ei tavallisesti riitä denitrifikaatiolle, joten jätevedenpuhdistamolle tulee rakentaa lisähiilen syöttömahdollisuus, tavallisimmin metanolin varastosäiliö turvajärjestelyineen sekä annostelulaitteisto.
Nenäinniemen nykyisen jätevedenpuhdistamon laajennus siten, että puhdistamolla saavutetaan 60 % typenpoistoteho, vaatii noin 28,9 miljoonan euron investoinnin. Tämä tarkoittaa, että laitoksen muuttaminen ympärivuotisesti nitrifioivasta laitoksesta typenpoistolaitokseksi vaatii noin kuuden miljoonan euron lisäinvestoinnin.
Ympäristölupaviraston lupapäätöksen perusteluissa on todettu, että jätevesistä aiheutuvan kokonaistyppikuormituksen vähentämisellä ei nykyisen yleisesti vallitsevan tiedon mukaan ole saavutettavissa oleellista rehevyystilan alenemista Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutusalueella. Näiden jätevesien typpikuormituksella ei arvioida olevan merkitystä myöskään Itämeren tai Suomenlahden rehevöitymisen kannalta.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Vesihuoltoalalla ei yleisesti ottaen ole yhtä vakiintunutta BAT-tasoa eli parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sovellettavan tekniikan valintaan vaikuttaa ennen kaikkea kohdevesistön laatu sekä myös puhdistettavien jätevesien laatu ja määrä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT).
Parasta käyttökelpoista tekniikkaa eivät ole menetelmät, jotka kyseisissä olosuhteissa olisivat kokonaiskustannuksiin verrattuna luvan hakijan kannalta kohtuuttomat. Kuten edellä on esitetty, hallinto-oikeuden edellyttämä nitrifikaatiotapa vaatisi merkittäviä kustannuksia suunniteltuun kokonaisinvestointiin verrattuna, puhumattakaan ehdotetusta kokonaistypenpoistosta aiheutuvasta lisäinvestoinnista. Näillä edellytyksillä ratkaisu ei ole suunniteltuun hankkeeseen verrattuna taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.
Puhdistamon hoito ja käyttö (lupamääräys 4 )
Lupamääräyksen 4 mukaan jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja ammoniumtypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos. Luvansaaja on tältä osin muutosvaatimuksensa perusteluina viitannut valituksensa yleisperusteluihin.
Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely (lupamääräys 5)
Luvansaaja ei ainoastaan jätevesien puhdistamisesta vastaavana tukkujätevesiyhtiönä voi ottaa vastuulleen kolmannelle osapuolelle kohdistettuja tehtäviä, eikä vastata siitä, että kolmannet osapuolet täyttävät niille asetetut tehtävät.
Luvansaaja ei tee liittymissopimuksia. Liittymissopimuksien teko kuuluu vesilaitoksille, jotka johtavat verkostojensa välityksellä jätevettä Nenäinniemen puhdistamolle. Luvanhaltijalla ei ole edes oikeutta saada kopiota Jyväskylän Energia Oy:n asiakkaidensa kanssa tekemistä liittymissopimuksista. Lupamääräyksessä 5 esitetyt luvanhaltijaa koskevat velvoitteet ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä, jotka kuuluvat Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Uuraisten, Petäjäveden ja Toivakan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Viranomaisten tulee valvoa, että jätevetensä Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johtavat vesihuoltolaitokset noudattavat lupamääräyksessä 5 esitettyjä velvoitteita. Näin ollen luvansaajalle ei tule luvassa asettaa vaatimuksia tällaisten tehtävien suorittamisesta.
Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen (lupamääräys 6)
Luvanhaltijalla ei ole mahdollisuuksia huolehtia siitä, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitetaan mahdollisimman pieneksi. Luvanhaltija voi esittää tätä koskevia pyyntöjä vesihuoltolaitoksille, mutta luvanhaltija ei voi ottaa vastuulleen tämän vaatimuksen toteuttamista. Toteutus riippuu täysin vesilaitosten tätä tehtävää varten varattujen resurssien riittävyydestä.
Luvansaaja voi pyytää puhdistamoon liitettyjen viemäriverkostojen haltijoilta verkostojen kunnon selvittämistä ja selvitykseen perustuvien, verkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtäävien toimenpideohjelmien laatimista kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Luvansaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada tällaisia tietoja, jos viemäriverkostojen haltijat eivät niitä anna. Oikeutta tietojen saantiin ei myöskään tällä ympäristölupapäätöksellä voi perustaa.
Luvansaaja ei voi ottaa vastuulleen lupamääräyksessä 6 esitettyä aikataulua selvityksen ja toimenpideohjelman laatimisesta, koska tehtävät selvitykset ovat riippuvaisia vesihuoltolaitosten tähän tarkoitukseen käytettävissä olevista resursseista. Tässäkin tapauksessa asianomaisilla viranomaisilla on paremmat edellytykset vaatia vesihuoltolaitoksilta edellä mainittuja selvityksiä ja toimenpideohjelmia.
Vaaditut selvitykset ja toimenpideohjelmat ovat tärkeitä puhdistamon kehittämisen kannalta ja luvansaaja on valmis olemaan omalta osaltaan mukana selvitysten laatimisessa. Luvansaaja ei kuitenkaan voi ottaa viime kädessä vastuuta selvitysten tekemisestä niiden kuuluessa kolmansien osapuolten vastuulle. Lisäksi yhtiö on viitannut valituksen yleisperusteluosiossa esitettyyn.
Jätteet (lupamääräys 7)
Puhdistamolla saattaa esiintyä erityistilanteita esimerkiksi mädättämöiden huolto- tai saneeraustöiden sekä mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä, jolloin kaikkea lietettä ei pystytä johtamaan mädätykseen. Tällöin liete johdetaan sakeutuksesta suoraan linkokuivaukseen. Sen vuoksi lupamääräystä tulisi muuttaa siten, että luvansaajalle varataan mahdollisuus poikkeustilanteissa johtaa liete suoraan sakeutuksesta kuivaukseen ilman mädätystä.
Häiriö- ja poikkeustilanteet (lupamääräys 10)
Luvanhaltijalla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja pitää yllä suunnitelmaa, joka kattaisi kaikki viemäriverkkojensa kautta jätevedet laitokselle johtavat vesilaitokset ja osuuskunnat. Tämän kaltainen velvoite on luvansaajan sijasta mahdollista kohdistaa ainoastaan vesihuoltolaitoksiin, jotka eivät ole luvan hakijoita tässä asiassa. Luvansaaja on valmis puhdistamon osalta ylläpitämään toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Lisäksi yhtiö on viitannut valituksen yleisperusteluosioon.
Tarkkailu ja raportointi (lupamääräys 11)
Lupamääräyksen mukaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan on sisällytettävä selostus viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä selostus tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista.
Edellä esitetyt selostukset kuuluvat viemäriverkostojen haltijoille eli tässä tapauksessa asianomaisille vesihuoltolaitoksille. Luvanhaltija ei voi ottaa vastuuta pyydettyjen selostusten laatimisesta, koska sillä ei ole tehtävän edellyttämiä viranomaisvaltuuksia.
Vaikka Jyväskylän kaupungin alueella sekä viemäriverkostoa ylläpitävä yhtiö ja jäteveden puhdistamisesta vastaava yhtiö ovat osa Jyväskylän kaupunkikonsernia, osakeyhtiöt ovat kuitenkin osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n mukaan omistajistaan erillisiä oikeushenkilöitä. Osakeyhtiöillä on myös yhtiöjärjestyksessä määritellyt toimialat.
Lupamääräysten määräaikojen pidentäminen
Lupamääräyksiin 1, 2, 3, 5, 6, 8 ja 9 sisältyy määräaikoja niissä vaadittujen toimenpiteiden toteutukselle. Luvan hakijalle tulee jäädä riittävä aika lupamääräysten mukaisten toimenpiteiden toteutukseen sen jälkeen, kun ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi. Sen vuoksi mainittujen lupamääräysten määräaikoja on jatkettava vaaditulla tavalla.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, että sillä ei ole valitusten johdosta lausuttavaa.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen maaseutu ja kalatalous -ryhmä on ilmoittanut, että sillä ei ole kalatalousviranomaisena lausuttavaa valitusten johdosta.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:
Valvontaviranomaisen näkökulmasta katsottuna on tärkeää saada selkeät ja perustellut ratkaisut ympäristölupapäätöksen valituksenalaisiin lupamääräyksiin 5, 6, 10 ja 11. ELY-keskus ei ole pystynyt muodostamaan selkeää omaa näkemystä kyseisiin lupamääräyksiin.
Lupamääräyksen 7 osalta ELY-keskus on samalla kannalla kuin Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. Lupamääräys tulisi muuttaa Puhdistamo Oy:n esittämällä tavalla. Tällöin taataan se, että jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvien lietteiden käsittely voidaan suorittaa joustavasti myös poikkeustilanteissa.
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessä arvioinut, että Nenäinniemen puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden ammoniumtyppi aiheuttaa paikallisesti alusveden hapenvajausta ja rehevöitymistä Poronselkää laajemmin Pohjois-Päijänteellä. Edellä olevan perusteella hallinto-oikeus on muuttanut ympäristölupaviraston lupapäätöksen määräyksiä 2 ja 4. Hallinto-oikeuden muuttamassa lupamääräyksessä 2 hakija velvoitetaan tehostamaan Nenäinniemen puhdistamon jäteveden käsittelyä kokonaistypen osalta. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kokonaistypen käsittelytehon tulee olla vuosikeskiarvona laskien vähintään 60 %.
Vesistötarkkailua on tehostettu Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailun osalta vuoden 2010 aikana uusilla syvännehavaintopaikoilla, joista yksi on Murtoselällä sijaitseva Päijänne 545. Murtoselän havaintopaikka Päijänne 545 sijoittuu noin 2,5 kilometrin etäisyydellä alavirtaan Päijänne 69 syvännehavaintopaikasta. Uusien vesistövaikutustentarkkailuun perustettujen havaintopaikkojen avulla pyritään selvittämään jätevesien kulkeutumisreittiä ja myös sitä kuinka laajalle alueelle jäteveden vaikutukset ulottuvat. Päijänne 545 talvikerrostuneesta vedestä on käytettävissä ensimmäiset tulokset vuosien 2010 ja 2011 osalta.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Pohjois-Päijänteen, erityisesti sen Poron- ja Murtoselän, vedenlaatuun vaikuttavat erittäin voimakkaasti Vaajakoskesta purkautuvat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet. Vaajakoskesta Pohjois-Päijänteelle purkautuvat vedet, virtauksen suuruudesta riippuen, laimentavat Poronselälle johdettujen päästöjen vesistössä havaittavia vaikutuksia. Erityisen selkeästi ja johdonmukaisesti on virtaaman laimentava vaikutus nähtävissä Poronselän talvikerrostuneen veden kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuuksista sekä myös sähkönjohtavuuden arvoista.
Kokonaisfosforin osalta ei ole vastaavaa Puhdistamo Oy:n aiheuttamaa pitoisuuden lisäystä havaittavissa. Nenäinniemen puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuormitus on hyvin pitkään vaihdellut 10 - 20 kg/d välillä puhdistamon toimiessa normaalisti, ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Poronselällä jäteveden fosforikuorman aiheuttamaa pitoisuutta nostavaa vaikutusta voidaan pitää käytännössä ainoastaan teoreettisena. Talviaikaan jääpeitteisen Poronselän talvikerrostuneen veden vesipatsaan pohjanläheisessä vesikerroksessa on havaittavissa liuenneen hapen kulumisen seurauksena pohjasedimentistä liuenneen ja alusveteen vapautuneen fosforin korkeita pitoisuuksia. ELY-keskuksen mielestä Poron- ja Murtoselän alusveden happitilanteen korjaamiseksi ja myös sen varmistamiseksi on tehtävä kaikki toimenpiteet Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan erilaisten virtaustilanteiden vaikutukset on selkeästi todettavissa yhdistämällä eri vuosien Vaajakosken virtaamatiedot kyseisen vuoden vesistövaikutustentarkkailuista saatuihin tietoihin. Lausunnon liitteenä on asiaa selventävä aikajakson 1.12.1999 - 30.5.2011 välinen virtaamatieto Vaajakosken seuranta-asemalta (tulosteet Hertta-tietojärjestelmästä), virtaamatietoon on liitetty lausunnon kannalta keskeisten muuttujien vastaavan ajankohdan Päijänne 69 tarkkailutuloksista saatava tieto (Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica). Lausunnon mukana ovat kopiot Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotican tutkimustuloksista koskien tarkkailupisteen Päijänne 69 vuosien 2000 - 2011 välistä tarkkailua.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Poronselän ja myös Murtoselän talvikerrostuneen veden huomattavan korkeat ammonium- ja kokonaistypen pitoisuudet ovat Nenäinniemen puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden aiheuttamaa seurausta. Ammoniumtypen perusteella tarkasteltaessa Pohjois-Päijänteen Poron- ja Murtoselän vedenlaatuun vaikuttava ainoa kuormittaja on Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo. Huomattavan korkeita ammoniumtypen pitoisuuksia on ollut 2000-luvulla talvikerrostuneessa vedessä vuosina 2000, 2002, 2003, 2004, 2006, 2007, 2008, 2010 ja 2011. Edellä olevina vuosina korkeiden ammoniumtyppipitoisuuksien ajankohtina ovat virtaamat Vaajakoskesta Päijänteelle olleet kyseisen ajankohdan pitkänajan keskivirtaamia joko huomattavasti pienempiä tai keskivirtaaman suuruisia poikkeuksena vuodet 2007 ja 2008. Pitkänajan keskivirtaamat ovat olleet maaliskuussa näytteidenottoajankohtana hieman alle 130 m/s.
Ammonium- ja kokonaistypen osalta on myös ollut huomattava merkitys sillä, että Nenäinniemen puhdistamon toiminta-aluetta on voimakkaasti laajennettu sekä sillä, että puhdistamon perustajakuntien asukasmäärät ovat kasvaneet ja tämän seurauksena on vesihuoltolaitosten viemäriverkoston liittyjämäärä kasvanut huomattavasti. Vesihuoltolaitosten liittyjämäärän kasvun seurausta on ollut tulevan kuormituksen lisääntyminen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle tulevan kuormituksen kasvuun yhtiö on pystynyt vastaamaan kohtuullisen hyvin, mutta typen osalta ei näin ole pystytty kuitenkaan toimimaan. Käytännössä ammoniumtypen osalta koko puhdistamolle tuleva kuormitus on johdettu läpi hyvin minimaalisesti käsiteltynä. Ajoittain on ollut myös hyvin pitkiä jaksoja, jolloin puhdistamolta vesistöön johdettu ammoniumtypen kuormitus on ollut tulevaa kuormitusta suurempi. ELY-keskuksen arvio on, että ammoniumtypen lisääntyminen jätevedenpuhdistamolla jäteveden käsittelyn yhteydessä on mahdollisesti seurausta orgaanisen typen hajoamisesta eli kyseessä on ammonifikaatio.
Korkeiden ammoniumtyppipitoisuuksien ajankohtina on myös ollut havaittavissa liuenneen hapen kuluminen Päijänne 69 syvänteen pohjanläheisessä vesikerroksessa 40 metrin syvyydessä. Erittäin korkeita ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet alusvedessä talvella 2010 ja 2011. Lisäksi kyseessä olevina vuosina alusveden nitraattitypen pitoisuudet ovat olleet poikkeavan korkeat. Erityisen voimakasta on ollut liuenneen hapen kuluminen talven 2011 talvikerrostuneessa vedessä Päijänne 69 pohjanläheisessä vesikerroksessa 40 metrissä ja vastaavasti myös tarkkailupisteen Päijänne 545 syvyydessä 49 metriä pohjanläheisestä vesikerroksesta 1.2.2011 ja 28.3.2011 otetuissa vesinäytteissä. Virtaama on pysynyt Vaajakoskesta hyvin pitkään ennen talven 2011 näytteidenottoajankohtia alle maaliskuun pitkänajan keskivirtaaman. Vaajakoskesta tulevan heikon virtauksen ja Nenäinniemen puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden sisältämän ammoniumtypen kasvaneen kuormituksen seurausta on ollut alusveden liuenneen hapen voimakas kuluminen ja edelleen seurauksena on ollut pohjasedimentistä fosforin liukeneminen ja vapautuminen alusveteen.
Lisäksi vuoden 2010 ja erityisesti 2011 analyysituloksia tarkasteltaessa on huomattavaa nitraattitypen osalta sen esiintyminen ammoniumtyppeä korkeampana pitoisuutena Murtoselän syvännehavaintopisteen Päijänne 545 kerrostuneessa alusvedessä. ELY-keskuksen arvio on, että Päijänne 69 tarkkailupaikassa havaittu ammoniumtyppi on veden kylmyydestä johtuen hitaasti hapettunut nitraattitypeksi ja edelleen kulkeutunut virtauksen seurauksena alapuoliselle tarkkailupaikalle Päijänne 545.
ELY-keskuksen mielestä Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta Pohjois-Päijänteen Poron- ja Murtoselän vesialueelle kulkeutuvan jäteveden ammonium- ja kokonaistyppi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista talvikerrostuneessa vedessä. Ammoniumtypen hapettaminen jätevedenpuhdistamon prosessissa nitraattitypeksi ennen vesistöön johtamista turvaa Poron- ja Murtoselän syvänteiden liuenneen hapen riittävyyden talvikerrostuneessa alusvedessä ennen vesipatsaassa tapahtuvaa kevättäyskiertoa. Jätevedenpuhdistamon prosessissa toteutetun denitrifikaation avulla nitraattityppi pelkistetään typpikaasuksi ja näin rajoitetaan sitä, että tulevaisuudessa käyttöön otettavan nitrifioivan prosessin seurauksena ei Pohjois-Päijänteelle johdeta rehevöitymistä aiheuttavaa nitraattityppeä lisääntyvässä määrin.
ELY-keskus on katsonut, että hallinto-oikeuden päätöksellä muutetut lupamääräykset 2 ja 4 tulee säilyttää hallinto-oikeuden päätöksen mukaisina ja valitukset on tältä osin hylättävä.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on antanut selityksen Jyväskylän Energia Oy:n valituksen ja vastaselityksen Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta.
Yhtiö on liittänyt vastaselitykseen Jäväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Ambiotican 2.9.2011 päivätyn asiantuntijalausunnon Nenäinniemen puhdistamon jätevesien vaikutuksesta purkuvesistössä. Lausunnossa on muun ohella esitetty seuraavaa:
Jäteveden kulkeutumista purkuvesistössä koskeneiden tutkimusten (Palomäki&Veijola 2000, Palomäki & Meriläinen 2007) mukaan puhdistamon jätevesi virtaa talvella pohjanmyötäisesti ja kerääntyy syvänteiden pohjalle, mistä johtuvat talviset kohonneet sähköjohtavuuden arvot ja ravinnepitoisuudet alusvedessä. Myös kohonneet fosforipitoisuudet johtuvat pääasiassa jätevesistä, eivät hapenvajauksen aiheuttamasta fosforin liukenemisesta pohjalietteestä. Tämä käy ilmi verrattaessa pohjan läheisen vesikerroksen lopputalven fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuuksia sekä fosforipitoisuuksia ja johtavuusarvoja, joilla on selvä keskinäinen riippuvuus. Vaikka puhdistamon fosforikuorma on luokkaa 6 - 9 % vesialueen kokonaiskuormasta ja sen pitoisuusvaikutus on avovesikaudella melko pieni, noin 1 µg/l, riittää fosforikuorma nostamaan alusveden pitoisuuden havaitulle tasolle, kun jätevesi ei sekoitu koko vesimassaan vaan kerääntyy syvänteiden pohjalle.
Poronselän pohjanläheisen vesikerroksen ammoniumtyppi- ja happipitoisuuden välillä ei ole ollut riippuvuutta 2000-luvulla. Poronselänsyvänteessä on mitattu talvella huomattavasti kohonneita ammoniumtyppi- ja nitraattityppipitoisuuksia sekä johtavuusarvoja säännöllisesti 20 metrin syvyydestä lähtien, ja suurimmat ammoniumtyppipitoisuudet on yleensä havaittu 30 metrin syvyydellä. Samalla syvyysvyöhykkeellä (20 - 40 metriä) on havaittu selvästi kohonneita fosforipitoisuuksia. Mikäli ammoniumtyppi aiheuttaisi merkittävää hapen kulumista, pieniä happipitoisuuksia esiintyisi todennäköisesti koko mainitulla syvyysvyöhykkeellä. Merkittävää hapen kulumista on kuitenkin havaittu vain pohjan lähellä, alin havaittu happipitoisuus on 30 metrin syvyydellä on ollut 5,0 mg/l.
Mikäli jäteveden ammoniumtyppi olisi pääasiallinen selittävä tekijä ajoittaisille alhaisille happipitoisuuksille pohjan lähellä, olisi todennäköistä, että virtaaman ollessa suuri ja jäteveden laimentuessa tehokkaasti pienentäen ammoniumtyppipitoisuuksia, happitilanne olisi parempi kuin pienen virtaaman aikana. Tilanne on kuitenkin ollut 2000-luvulla päinvastainen. Talviaikainen suuri virtaama johtuu syksyn ja talven runsaista sateista, jotka huuhtovat valuma-alueelta vesistöön keskimääräistä enemmän happea kuluttavaa eloperäistä ainesta. Suuren virtaaman takia happea kuluttava kuorma kasvaa aiheuttaen lisääntyvää hapen kulumista vesistössä ja johtaa alusveden happivajeeseen.
Kuten Vaasan hallinto-oikeudelle annetussa, 9.5.2011 päivätyssä lausunnossa on todettu, puhdistamon ammoniumtyppikuormalla on vain vähäinen merkitys Pohjois-Päijänteen syvänteiden happitilanteelle. Happitilannetta säätelee vesistöön tuleva happea kuluttavan aineen kuorma sekä välillisesti fosforikuorma, jonka suuruudesta riippuu itse vesistössä tuotetun happea kuluttavan aineen määrä. Puhdistamon ammoniumtyppikuorman ei voida katsoa aiheuttavan vesistön haitallista pilaantumista. Fosforirajoitteisessa purkuvesistössä puhdistamon kokonaistyppikuorma ei aiheuta vesistön rehevöitymistä eikä haitallista pilaantumista. Kokonaistypen poistaminen Nenäinniemen puhdistamolla ei pienentäisi vesialueen rehevyystasoa eikä parantaisi vesistön tilaa. Kokonaistypen poistovaatimukselle ei näin ollen voida katsoa olevan perusteita.
Jyväskylän Energia Oy on antanut vastaselityksen Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n selityksen johdosta. Yhtiö on kaikilta osin yhtynyt Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n selityksessä ja vastaselityksessä esitettyyn.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on lisäkirjoituksessaan vielä esittänyt, että Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan välisen 20.8.1999 päivätyn Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n osakassopimuksen kohdassa 6 § on todettu, että kukin osakas vastaa siitä, että puhdistamolle ei johdeta sellaisia aineita, jotka vaarantavat puhdistamon tarkoituksenmukaista toimintaa. Lisäksi on todettu, että yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaiden puhdistamolle johtamia vesiä.
Osakassopimukseen on myös kirjattu osakkaiden näkemys siitä, että puhdistamo ei voi valvoa viemärilaitosten toimintaa taikka viemäreiden kuntoa. Kukin osakaskunta vastaa osakassopimuksen mainitun kohdan 6 § mukaisesti oman kuntansa viemärilaitoksen putkistojen ja pumppaamoiden kunnosta sekä pyrkii siihen, että vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja ylläpitäminen sekä puhdistamolle johdettujen jätevesien puhdistaminen. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä osakkeita ja arvopapereita. Yhtiö on esittänyt, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti toimiessaan se ei voi noudattaa hallinto-oikeuden sille asettamia velvoitteita.
Merkitään , että toimivaltaiset lupa- ja valvontaviranomaiset ovat muuttuneet 1.1.2010 alkaen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja tilalle on tullut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue, joka toimii vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisena lupaviranomaisena Keski-Suomen maakunnassa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen sijaan tullut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetut (muun ohella ympäristönsuojelua koskevat) sekä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut (muun ohella yleisen edun valvontaa ympäristö- ja vesiasioissa koskevat) tehtävät Keski-Suomen maakunnassa. Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön tilalle on tullut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen maaseutu ja kalatalous -ryhmä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Jyväskylän Energia Oy:n valitusta ei tutkita siltä osin kuin yhtiön valitus koskee päästöjä vesistöön ja typenpoistovaatimusta.
Korkein hallinto-oikeus on päästöjä vesistöön ja typenpoistoa koskevien vaatimusten osalta tutkinut asian Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n valituksesta ja muutoin Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n valituksista.
2. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n valituksesta jätevedenpuhdistamolle asetettu kokonaistypenpoistovelvoite muutetaan velvollisuudeksi pyrkiä puhdistamon toiminnassa mahdollisimman hyvään kokonaistypenpoistoon.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n valituksesta lupamääräys 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti ( muutokset kursiivilla ):
"2. Päästöt vesistöön
Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla 31.12.2017 asti niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD 7ATU
Pitoisuus enintään 12 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,5 mg/l
Käsittelyteho vähintään 92 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 30 mg/l
Käsittelyteho vähintään -
COD Cr
Pitoisuus enintään 125 mg/l
Käsittelyteho vähintään 75 %
Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen (NH 4 -N) poistoon. Ammoniumtypen poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Jätevedet on käsiteltävä 1.1.20 18 alkaen niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien ( poistettu: kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja muilta osin ) neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
BOD 7ATU
Pitoisuus enintään 10 mg O 2 /l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Kokonaisfosfori
Pitoisuus enintään 0,3 mg/l
Käsittelyteho vähintään 96 %
Ammoniumtyppi
Pitoisuus enintään 4 mg/l
Käsittelyteho vähintään 80 %
Poistettu:Kokonaistyppi, N
Pitoisuus enintään -
Käsittelyteho vähintään Poistettu: 60 %
Kiintoaine
Pitoisuus enintään 10 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
COD Cr
Pitoisuus enintään 80 mg/l
Käsittelyteho vähintään 90 %
Puhdistamossa on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypenpoistoon . Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen perusteella.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava vuodesta 2018 alkaen, minkä jälkeen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava 1.4. - 30.11. välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Jäteveden hygienisointiin käytettävä menetelmä ei saa heikentää jäteveden kemiallista laatua.
3. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n valituksista muutetaan lupamääräyksen 4 toinen kappale, lupamääräyksiä 5 ja 6, lupamääräyksen 10 toinen kappale sekä lupamääräyksen 11 kolmas kappale. Lisäksi lupamääräyksen 11 viidettä, kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta kappaletta on täsmennetty nykyisin toimivaltaisen viranomaisen nimen osalta. Muutetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti ( muutokset kursiivilla ):
"4. Puhdistamon hoito ja käyttö
Puhdistamon hoidosta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteisiin.
Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava siten, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioon ottaen saavutetaan orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin (poistettu: kokonaistypen) ja ammoniumtypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos. Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että koko viemärilaitosta hoidetaan ja käytetään niin, että edellä mainittu puhdistustulos saavutetaan."
"5. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely
Luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa on varmistuttava siitä, että viemäriverkoston haltija osaltaan huolehtii, ettei poikkeavia jätevesiä johdeta esikäsittelemättöminä viemäriin, mikäli niiden johtaminen on kielletty asetuksella tai ne muutoin määränsä tai laatunsa vuoksi vaarantavat jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, vaikeuttavat kuivatun lietteen hyötykäyttöä tai aiheuttavat haittaa purkuvesistössä.
Luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisten sopimusten on oltava sellaiset, että tämän luvan lupamääräyksiä voidaan noudattaa. Edellä tarkoitetuissa sopimuksissa on otettava huomioon, että teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla vesihuoltolain 21 §:ssä tarkoitettu liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojelulain , ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimuksia jätevesien esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta sekä näistä liittyjän omassa ympäristöluvassa mahdollisesti annettuja määräyksiä. Samoin sopimuksissa on otettava huomioon, että puhdistamon ympäristöluvan haltija saa käyttöönsä liittymissopimuksiin sisältyvät jäteveden käsittelyä ja johtamista sekä niiden tarkkailua koskevat tiedot mainittujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja tämän päätöksen noudattamiseksi. Edellä mainitut vesihuoltolain mukaiset sopimukset sekä tämän luvan haltijan ja vesihuoltolaitosten välillä tehdyt sopimukset on toimitettava kokonaan tämän luvanhaltijan ja vesihuoltolaitosten keskenään sopimalla tavalla Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai muulla asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Luvanhaltijan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä, mihin liittyen luvan haltijan on huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että viemäriverkoston haltija osaltaan selvittää teollisuus- ja muuta talousjätevedestä poikkeavaa jätevettä johtavien laitosten liittymissopimuksien sisältöjen ajantasais uuden sekä laitoskohtaisesti jätevesien määrän ja laadun vaihtelut sekä sen, onko tarvetta vähentää jätevesien haitallisuutta esikäsittely- tai muiden toimenpiteiden avulla ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin. Luvanhaltijan on huolehdittava myös siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että viemäriverkoston haltijatviemäril aitoskohtaisesti myös varmistuvat jätevesien laadun ja määrän tarkkailun riittävyydestä sekä siitä, etteivät viemäriin johdettavat jätevedet sisällä aineita, joiden johtaminen yleiseen viemäriin on luvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n nojalla tai kielletty valtioneuvoston asetuksella 1022/2006. ( Poistettu tekstiä ).
"6. Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen
Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi.
Luvanhaltijan on niinikään huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että puhdistamoon liitettyjen viemäriverkostojen haltijat ovat selvillä verkostojensa kunnosta ja tarvittaessa suorittavat selvitykseensä perustuvat, verkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet (poistettu tekstiä) ja että (poistettu tekstiä) mahdolliset kunnostustoimenpiteet suunnataan ensisijaisesti niihin viemäriverkoston osiin, joissa viemärin pituuteen nähden vuotovesien määrä on tehtyjen selvitysten perusteella suurin. ( Poistettu tekstiä )."
"10. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Jos vesistöön tai muuhun ympäristöön on päässyt tai uhkaa päästä määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvanhaltijan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Luvanhaltijan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että viemäriverkon haltijoilla on ajan tasalla oleva suunnitelma, joka koskee toimintaa viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana ja että viemäriverkon haltijat pitävät yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. "
"11. Tarkkailu ja raportointi
Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on järjestettävä hyväksytyn, voimassa olevan käyttötarkkailuohjelman mukaisesti, ympäristölupaviraston päätöksen sisältöä vastaavasti täydennettynä.
Ohjelmaan on sisällytettävä selostus jätevesien hygienisoinnin tehokkuuden tarkkailemisesta, käyttötarkkailussa käytettävistä mittaus-, analyysi- ja kalibrointimenetelmistä, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju-, pöly- tai muista haitoista tehtyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannasta.
Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa on otettu huomioon viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestäminen sekä viemäriverkoston tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailu. Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuohjelman on sisällytettävä myös selostus, miten luvansaajan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten kanssa solmituissa sopimuksissa on otettu huomioon viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestäminen sekä viemäriverkoston tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailu.
Ohjelmassa on selostettava puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrän ja laadun tarkkailun järjestäminen valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyllä tavalla siten, että jätevedestä voidaan ottaa edustavat näytteet, mahdolliset ohitukseen johdettavat jätevedet mukaan lukien.
Täydennetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmaan saadaan tehdä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiä täydennyksiä ja muutoksia.
Vesistövaikutusten tarkkailu on suoritettava Pohjois-Päijänteen kuormittajien yhteistarkkailuna Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Luvanhaltijan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailu- suunnitelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle , Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Jätevesipäästöjen tarkkailutulosten raportoinnissa on huomioitava myös, mitä valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) on tarkkailun ja tulosten arvioinnin osalta edellytetty. "
4. Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.
Valituksen vireillä olosta johtuvan ajan kulumisen vuoksi ja edellä lupamääräyksiin 5 ja 6 tehdyt muutokset huomioon ottaen pidennetään lisäksi lupamääräyksien 1, 3, 8 ja 9 määräajat päättymään seuraavasti: Määräaika lupamääräyksessä 1 mainitun rakentamissuunnitelman esittämiselle päättymään 31.1.2015, lupamääräyksissä 3, 8 ja 9 mainitun yleissuunnitelman ja selvitysten esittämiselle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.8.2014 ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 31.3.2015, lupamääräyksessä 3 mainituille tekniikan parannustoimille ja käsittelytuloksen parantamiselle vuoden 2017 loppuun mennessä.
Perustelut
1. Tutkimatta jätettävät vaatimukset
Jyväskylän Energia Oy ei valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle ole vaatinut lupapäätökseen muutosta jätevedenpuhdistamon päästöjä vesistöön ja typenpoistovaatimusta koskevilta osin. Mainittuja seikkoja koskeva, vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty vaatimus ei perustu olosuhteiden muutokseen tai ympäristölupaviraston päätöstä koskevan valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Hallinto-oikeuden ei myöskään jäljempänä kohdassa 2 lausuttu huomioon ottaen ole katsottava muuttaneen päätöstä yhtiön etuun vaikuttavalla tavalla siten, että vaatimus olisi muutoksen perusteella korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittava. Näistä syistä sanottu vaatimus on hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentti huomioon ottaen jätettävä tutkimatta.
2. Lupamääräys 2
Selvitys toiminnasta
Jyväskylän Seudun Jätevedenpuhdistamo Oy:n puhdistamo on toiminut Nenäinniemen alueella pitkään. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on aktiivilieteperiaatteella toimiva biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos.
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy vastaa Jyväskylän kaupungin, sekä Muuramen, Laukaan ja Uuraisten kuntien jätevesistä. Puhdistamon viemäröinnin piirissä on vuonna 2008 ollut noin 140 000 asukasta. Puhdistamolla otetaan vastaan sakokaivolietteitä. Puhdistamon tulokuormasta noin 13 % on on teollisuuden jätevesiä. Puhdistamon orgaaninen tulokuormitus, kg BOD 7 /d, on vuonna 2008 (26.3 - 1.4.2008) ollut 23 876 ja asukasvastineluku (avl) 341 000. Puhdistamon orgaanisen tulokuormituksen on arvioitu kehittyvän vastaten asukasvastinelukua 214 000 vuonna 2010 ja asukasvastinelukua 257 000 vuonna 2020.
Puhdistamo sijaitsee Nenäinniemessä Jyväskylän kaupungin keskustan ulkopuolella Päijänteen rannalla. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkessa Päijänteen Poronselän pohjoisosaan Nenäinniemen itäpuolelle noin 150 metrin etäisyydelle rannasta Iso-Lehtisaaren ja Nenäinniemen välissä. Vesisyvyys kysymyksessä olevalla alueella on 3 - 4 metriä.
Kokonaistypen poistovelvoite
Tarve kokonaistypen poistotehoa koskevan määräyksen asettamiseksi on arvioitava ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin, 42 §:n 1 momentin sekä 43 §:n 1 ja 3 momentin perusteella.
Ympäristönsuojelulain nojalla annetun, yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimusten täytäntöön panemiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 4 §:n 2 momentin mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa C-335/07 ei ole katsottu Suomen rikkoneen yhdyskuntajätevesidirektiiviin perustuvia velvollisuuksiaan, vaikka Suomessa ei ole edellytetty typenpoistoa kaikilta yli 10 000 avl:n yhdyskuntajätevesien puhdistamoilta. Mainittua valtioneuvoston asetusta 888/2006 ei tähän nähden direktiivin valossakaan ole tulkittava siten, että typenpoistoa olisi aina edellytettävä yli 10 000 avl:n puhdistamoiden ympäristöluvassa. Typenpoiston tarve on arvioitava lupamenettelyssä kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon muun ohella päästöjen purkuvesistön, sen alapuolisen vesistön ja merialueen ominaisuudet sekä päästövähennyksellä saavutettavissa oleva vesien tilan parantuminen.
Typpi on sinänsä rehevöitymistä aiheuttava ravinne, jonka poistaminen lähtökohtaisesti on tarpeen. Kysymyksessä on suuri puhdistamo. Koska kuitenkin purkualueen rehevöitymistä säätelee fosforin määrä, jätevesistä aiheutuvan kokonaistyppikuormituksen poistamisella ei ole juuri vaikutusta järven rehevöitymiskehitykseen puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutusalueella. Näiden jätevesien typpikuormituksella ei voida arvioida olevan merkitystä myöskään Itämeren tai Suomenlahden rehevöitymisen kannalta.
Edellä esitetyn perusteella kokonaistyppikuorman vähentämisellä ei tässä tapauksessa voida valtioneuvoston asetuksen 888/2006 4 §:n 2 momentissa edellytetyin tavoin parantaa vesien tilaa. Kokonaistypenpoistovaatimusta ei siten voida perustaa ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla asetuksen 888/2006 vaatimuksiin.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Pykälän 3 momentin toinen virke edellyttää, että päästöjen rajoittamista koskevat lupamääräykset aina perustuvat vähintään parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoon.
Kysymyksessä oleva jäteveden puhdistamo on suuri laitos, jossa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus lähtökohtaisesti mahdollistaa tehokasta kokonaistypenpoistoa koskevan vaatimuksen asettamisen. Toisaalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta tulkittaessa on otettava huomioon myös tekniikan käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus sekä päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä niiden rajoittamisen kustannukset ja hyödyt.
Edellä esitetyn mukaisesti kokonaistypenpoistovelvoitteella saavutettava vaikutus vesistön tilaan on pieni purkuvesistössä, eikä näiden jätevesien typpikuormituksella ole merkitystä myöskään merialueella. Yksin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä koskevasta vaatimuksesta ei voida johtaa tarvetta kokonaistyppeä koskevan numeerisen raja-arvon antamiseen. Siten määräystä kokonaistypen poistotehosta ei ole perusteita tässä tapauksessa antaa myöskään parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi.
Edellä lausutuilla perusteilla ja kun kokonaistypen poistotehoa koskevan numeerisen vaatimuksen asettamiselle ei ole muutakaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämää syytä ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, määräys kokonaistypen poistotehosta on kumottava lupamääräyksen 2 ensimmäisen kappaleen taulukosta ja muutettava velvoitteeksi pyrkiä mahdollisimman hyvään typenpoistoon. Edellä mainittu muutos huomioon ottaen on samalla on poistettu lupamääräyksestä 4 viittaus kokonaistyppeen.
Ammoniumtypen poistamisvelvoite kylmän veden aikana
Tarve ammoniumtypen poistamista ympärivuotisesti koskevan lupamääräyksen asettamiseen on arvioitava ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin, 42 §:n 1 momentin sekä 43 §:n 1 ja 3 momentin perusteella.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa momentissa tarkoitettua seurausta, muun ohella momentin 2 kohdan mukaista merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Saadun selvityksen mukaan ammoniumtypen perusteella tarkasteltaessa Pohjois-Päijänteen Poronselän ja Murtoselän vedenlaatuun vaikuttava ainoa kuormittaja on Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon jätevesien talviaikainen leviäminen on ollut nähtävissä erityisesti ammoniumtypen pitoisuuden nousuna Poronselän ja Murtoselän syvännealueilla. Kysymyksessä oleva yhdyskuntajätevesien puhdistamo kohottaa merkittävästi Poronselän ja myös Murtoselän talvikerrostuneen veden ammoniumtypen pitoisuuksia. Huomattavan korkeita ammoniumtypen pitoisuuksia on ollut 2000-luvulla talvikerrostuneessa vedessä vuosina 2000, 2002, 2003, 2004, 2006, 2007, 2008, 2010 ja 2011. Näinä vuosina korkeiden ammoniumtyppipitoisuuksien ajankohtina ovat virtaamat Vaajakoskesta Päijänteelle olleet pääasiassa kyseisen ajankohdan pitkänajan keskivirtaamia joko huomattavasti pienempiä tai keskivirtaaman suuruisia, poikkeuksena vuodet 2007 ja 2008. Erittäin korkeita ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet alusvedessä talvella 2010 ja 2011. Lisäksi kyseessä olevina vuosina alusveden nitraattitypen pitoisuudet ovat olleet poikkeavan korkeat. Korkeiden ammoniumtyppipitoisuuksien ajankohtina on myös ollut havaittavissa liuenneen hapen kulumista syvähavainnepisteiden Päijänne 69 ja Päijänne 545 pohjanläheisissä vesikerroksissa. Erityisen voimakasta liuenneen hapen kuluminen on ollut talven 2011 talvikerrostuneessa vedessä mainituilla syvähavainnepisteillä. Vaajakoskesta tulevan heikon virtauksen ja Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden sisältämän ammoniumtypen kasvaneen kuormituksen seurausta voidaan osaltaan arvioida olleen alusveden liuenneen hapen voimakas kuluminen ja edelleen seurauksena on ollut pohjasedimentistä fosforin liukeneminen ja vapautuminen alusveteen.
Asiassa saadun selvityksen perusteella jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus saattaa vaikuttaa merkittävästi vastaanottavan vesistön kuormitukseen erityisesti Vaajakoskesta Päijänteelle suuntautuvan virtauksen keskivirtaamalla tai sitä pienemmillä virtaamilla. Lupapäätöksen mukaisella ammoniumtypenpoistolla on merkitystä, jotta jäteveden purkualueen syvänteiden happitilanne ei heikentyisi. Kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja päästöjen merkitys vesistön tilan kannalta sekä valituksessa tarkoitettujen nitrifikaatiovaihtoehtojen kustannuksista saatu selvitys, jätevesien tehostettu käsittelyvaatimus on päätöksen mukainen ammoniumtypen poistovaatimus huomioon ottaen saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, lupamääräystä 2, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksessä osittain muutettuna, ei ole perusteita muuttaa kylmän veden ajan ammoniumtypen poistovaatimuksen eikä poistotehon laskentajakson osalta.
3. Lupamääräykset 4, 5, 6, 10 ja 11
Jyväskylän Energia Oy valitusoikeus
Ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaan ympäristönsuojelulain nojalla annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus hakea muutosta ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea.
Valitusoikeudella tarkoitetaan mainitussa kohdassa asianosaisen valitusoikeutta, mutta hallintolainkäyttölain 6 §:n yleissäännökseen verrattuna laajemmin ilmaistuna siten, että asianosaisaseman ei tarvitse perustua päätöksen välittömään vaikutukseen. Asianosainen on määritelty samalla tavalla jo lupamenettelyä koskevassa ympäristönsuojelulain 37 §:ssä. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja valittamaan oikeutettuja asianosaisia ympäristölupa-asiassa ovat luvan hakijan ohella sellaiset tahot, joihin luvan tarkoittamasta toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantuminen tai sen vaara voi vaikuttaa haitallisesti. Lisäksi asianosaiseksi on katsottava myös sellaiset muut tahot, joiden asemasta lupapäätöksessä on suoranaisesti määrätty.
Jyväskylän Energia Oy ei ole valituksenalaisen ympäristöluvan luvanhaltija eikä luvassa tarkoitetun toiminnanharjoittaja. Yhtiö on vesihuoltolaitos, jonka viemäriverkostosta johdetaan jätevettä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jyväskylän Energia Oy on valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut lupamääräysten 4, 5, 6, 10 ja 11 kumoamista tai muuttamista valituksesta tarkemmin ilmenevällä tavalla katsoen, että mainitut lupamääräykset kohdistuvat sen toimintaan viemäriverkon haltijana. Kun mainitut lupamääräykset saattavat sanamuotonsa mukaisesti osittain koskea viemäriverkostoa, joka ei ole jätevedenpuhdistamon toiminnanharjoittajan välittömässä määräysvallassa, ja lupamääräys 5 on jopa suoraan kohdistettu viemäriverkoston haltijaan, Jyväskylän Energia Oy:tä on näiltä osin pidettävä sellaisena ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna asianosaisena, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Tämän vuoksi Jyväskylän Energia Oy:n valitus on mainittuihin lupamääräyksiin kohdistuvilta osin tutkittava.
Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan muun ohella laitoksen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Saman pykälän 5 kohdan mukaan toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa tai tosiasiallisesti määrää toiminnasta.
Hallituksen esityksessä (HE 227/2004 vp.) todetaan ehdotuksen ympäristönsuojelulain 3 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa:
"Pykälän 1 momentin 2 kohdan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan määritelmää ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että siinä mainittaisiin myös laitokseen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvät toiminnan osat. Säännöksellä olisi käytännön merkitystä erityisesti ympäristölupa-asioissa, sillä se määrittelisi laitosmaisen toiminnan lupaharkinnan ulottuvuuden selventämällä, että toiminnan tarkastelu ei rajoitu ahtaasti pelkästään luvanvaraisen toiminnan määritelmän mukaiseen toimintaan. Ehdotettu säännös ei sellaisenaan korvaisi voimassa olevan ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n (169/2000) mukaista toimintakokonaisuuden määritelmää, sillä säännös koskisi joko kahta erikseenkin luvanvaraista toimintaa tai yhteen luvanvaraiseen toimintaan kuuluvia osia.
Säännös ei myöskään laajentaisi luvanvaraisuutta, vaan se ainoastaan tarkentaisi laitosmaisen toiminnan määritelmää. Säännöstä ei siten tulisi soveltaa niin, että lupaharkinta ulotettaisiin esimerkiksi luvanvaraisessa eläinsuojassa pidettävien eläimien lannan levitykseen.
Laitokseen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvällä toiminnalla tarkoitettaisiin toimintaan liittyviä välttämättömiä osatoimintoja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tuotantolaitoksen yhteydessä toimivat energiantuotantoyksiköt sekä erilaiset lastaus-, varastointi- ja muut aputoiminnat.
Ympäristönsuojeluasetuksessa oleva toimintakokonaisuuden tekninen määritelmä on osin kattanut IPPC-direktiivin 2 artiklan 3 kohdan laitoksen määritelmän. Kun toimintakokonaisuutta koskeva Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n säännös on tarkoitus kumota, on laitoksen tekninen määritelmä tarpeen määritellä laissa siten, että direktiivin määritelmä on kattavasti osa luvanvaraisen toiminnan määritelmää."
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnanharjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa:
1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;
3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; sekä
5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Ympäristönsuojelulain 47 § koskee määräyksiä päästöistä viemäriin. Jos teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, asianomaisen teollisen toiminnan ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä siten kuin asetuksella säädetään.
Ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:ssä on säädetty tarkemmin vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevista yleisistä vaatimuksista. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 §:ssä on kielletty tai rajoitettu eräiden vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästämistä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Tarkkailusta säädetään asetuksen 7 - 9 §:ssä. Yhdyskuntajätevesistä säädetään ympäristönsuojelulain ohella valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006).
Vesihuoltolain 10 §:ssä säädetään kiinteistöjen liittämisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Pykälän 2 momentin mukaan vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä viemäriin kiinteistöä, jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa. Liittymissopimuksista säädetään vesihuoltolain 21 - 24 §:ssä.
Vesihuoltolain 16 §:n 3 momentin mukaan tietojen saamiseen vesihuoltolaitoksen asiakirjoista, jotka sisältävät raaka- ja talousveden laatua ja määrää tai jäteveden käsittelyä koskevia ympäristötietoja, sekä velvollisuuden edistää tällaisten ympäristötietojen saantia, sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.
Hallituksen esityksessä (HE 228/2004 vp) laiksi vesihuoltolain 16 §:n muuttamisesta on muun ohella todettu, että "on perusteltua ulottaa esitetyt asiakirjajulkisuutta koskevat säännökset myös kaikkiin vesihuoltolaitoksiin niiden toiminnan laajuudesta riippumatta. Tietojen julkisuus koskisi kaikkea ympäristötiedon julkisuutta koskevassa direktiivissä (90/313/ETY) määriteltyä ympäristötietoa. Tällaista olisi erityisesti pykälässä mainittu raaka- tai talousveden laatuun ja määrään tai jäteveden käsittelyyn tai johtamiseen liittyvä tieto. Säädös koskisi myös niitä vesihuoltolaitoksia, joiden toimintaan ei nykyisin sovelleta lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki).
Ympäristötiedon piiriin ei kuitenkaan katsottaisi kuuluvaksi tietoa, joka koskee esimerkiksi laitoksen toimintaan liittyviä, vedenhankinnan ja vesihuollon yleisen turvallisuuden kannalta oleellisia tietoja. Myös liikesalaisuudet ja prosessitiedot jäisivät soveltamisalan ulkopuolella. Salassapidon osalta noudatetaan muutoinkin mitä julkisuuslaissa säädetään."
Vesihuoltolain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetaan ympäristötiedolla ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun direktiivin 2003/4/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ympäristötietoa. Mainitun direktiivin 2003/4/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristötiedon määritelmä kuuluu:
2. Artikla Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
1) "ympäristötiedolla" kirjallisessa, visuaalisessa, kuultavassa, sähköisessä tai muussa aineellisessa muodossa olevaa tietoa:
a) ympäristön osa-alueiden, kuten ilman ja ilmakehän, veden, maaperän, maa-alueiden, maiseman ja luontokohteiden, kosteikot sekä ranta- ja merialueet mukaan luettuina, tilasta, biologisesta monimuotoisuudesta ja sen osatekijöistä, joihin sisältyvät myös geeniteknisesti muunnetut organismit, ja näiden osa-alueiden välisestä vuorovaikutuksesta;
b) erilaisista tekijöistä, kuten aineista, energiasta, melusta, säteilystä tai jätteistä, radioaktiivinen jäte, päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä muut ympäristöpäästöt mukaan luettuina, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa a alakohdassa mainittuihin ympäristön osa-alueisiin;
c) toimenpiteistä, mukaan lukien hallinnolliset toimenpiteet, kuten politiikoista, lainsäädännöstä, suunnitelmista, ohjelmista, ympäristösopimuksista sekä toimista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa a ja b alakohdassa mainittuihin ympäristön osa-alueisiin ja tekijöihin, sekä toimenpiteistä ja toimista, jotka on suunniteltu suojelemaan näitä osa-alueita;
d) ympäristölainsäädännön toimeenpanoa koskevista kertomuksista;
e) kustannus-hyöty- ja muista taloudellisista analyyseistä sekä oletuksista, joita käytetään c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja toimien yhteydessä; ja
f) ihmisten terveyden ja turvallisuuden tilasta, elintarvikeketjun saastuminen tarvittaessa mukaan lukien, sekä elinolojen, kulttuurikohteiden ja rakennetun ympäristön tilasta, sikäli kuin a alakohdassa tarkoitettujen ympäristön osa-alueiden tila tai näiden osa-alueiden välityksellä mikä tahansa b ja c alakohdassa tarkoitettu seikka vaikuttaa tai voi vaikuttaa niihin.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun muassa 20 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Ympäristönsuojelulain 109 §:n 1 momentin mukaan toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät ole salassapidettäviä.
Vesihuoltolain 35 §:n 2 momentin mukaan saa tietoja yrityksen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta luovuttaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä vesihuoltolain mukaiselle valvontaviranomaiselle mainitun lain mukaisten tehtävien suorittamista varten. Valvontaviranomaisia ovat lain 4 §:n mukaan muun ohella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Selvitys jätevedenpuhdistamoon liittyneistä viemärilaitoksista
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:öön liittyy neljä erillistä kunnallista viemäriyhtiötä, Jyväskylän Energia Oy sekä Uuraisten, Laukaan ja Muuramen kuntien vesilaitokset. Luvan saajan puhdistamolle johdetuista jätevesistä noin 90 % tulee Jyväskylän kaupungin kokonaan omistamasta Jyväskylän Energia Oy:n omistamasta ja hallinnoimasta jätevesiviemäriverkosta. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:stä Jyväskylän kaupunki omistaa noin 87 %.
Luvansaajan esittämän Jyväskylän kaupungin, sittemmin Jyväskylän kaupunkiin liittyneen Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan välisen 20.8.1999 päivätyn Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n osakassopimuksen kohdassa 6 § on todettu, että kukin osakas vastaa siitä, että puhdistamolle ei johdeta sellaisia aineita, jotka vaarantavat puhdistamon tarkoituksenmukaista toimintaa. Lisäksi on todettu, että Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:llä on oikeus valvoa osakkaiden puhdistamolle johtamia vesiä.
Osakassopimuksen 6 §:ään on lisäksi kirjattu, että koska puhdistamo ei voi valvoa viemärilaitosten toimintaa taikka viemäreiden kuntoa, kukin osakaskunta vastaa oman kuntansa viemärilaitoksen putkistojen ja pumppaamoiden kunnosta sekä pyrkii siihen, että vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi.
Oikeudellinen arviointi
Lähtökohdat
Valituksenalaisen ympäristöluvan kohteena on yhdyskuntajäteveden puhdistamo, ei koko viemäriverkosto. Kysymyksessä olevan jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevassa lupaharkinnassa ei tämän vuoksi voida muutoin kuin mahdollisten yhteisvaikutusten osalta tarkastella suoraan viemäriverkostosta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä ympäristöön tai muutoin yksityiskohtaisesti viemäriverkostoa. Jyväskylän Energia Oy viemäriverkoston haltijana on viemäriverkoston osalta toiminnanharjoittaja, joka vastaa verkostostaan itsenäisesti.
Valituksenalaisessa asiassa luvansaajana oleva Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ei omista tai hallitse jäteveden johtamiseen käytettävää, edellä mainituille vesihuoltolaitoksille kuuluvaa viemäriverkkoa. Luvansaaja on valituksessaan lisäksi muun ohella esittänyt, että se ei tee lupamääräyksessä 5 tarkoitettuja jäteveden johtamista kiinteistöltä viemäriin koskevia vesihuoltolain mukaisia liittymissopimuksia, vaan niiden tekeminen kuuluu verkostojensa välityksellä jätevettä johtaville vesihuoltolaitoksille.
Ympäristöluvan lupamääräyksissä ei voida asettaa luvansaajalle velvoitteita, joiden välittömänä kohteena on muu kuin luvassa tarkoitettu toiminnanharjoittaja. Lupamääräyksessä 4, sellaisena kuin hallinto-oikeus on sitä osittain muuttanut, sekä lupamääräyksissä 5, 6, 10 ja 11 ei ole voitu velvoittaa suoraan luvansaajaa huolehtimaan toisen toiminnanharjoittajan omistuksessa tai hallinnassa olevan viemärilaitoksen hoidosta ja käytöstä tai selvittämään ja valvomaan viemäriverkostojen kuntoa tai tarkkailemaan viemäriverkoston pumppaamoylivuotoja ja laatimaan viemäriverkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtääviä toimenpideohjelmia, kunnostamaan viemäriverkostoa tai valvomaan välittömästi viemäriverkostoon johdettavan jäteveden laatua ja määrää. Kysymyksessä oleva jätevedenpuhdistamo ja viemäriverkosto eivät valituksenalaisessa asiassa myöskään muodosta sellaista toiminnallista kokonaisuutta, että jätevesipuhdistamotoiminnan luvanhaltija välittömästi vastaisi kysymyksessä olevista viemäriverkkoa koskevista velvoitteista. Vastaavasti myöskään viemäriverkoston haltijoille ei voida yksinomaan jäteveden puhdistamoa koskevassa ympäristöluvassa asettaa välittömiä velvoitteita tilanteessa, jossa on kysymys erillisistä toiminnanharjoittajista.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentissa säädetty selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen luvansaaja voidaan kuitenkin velvoittaa puhdistamotoiminnan harjoittajan ja viemäriverkon kautta jätevesiä puhdistamoon johtavien vesihuoltolaitosten välisin sopimuksin huolehtimaan siitä, että viemäriverkostojen haltijat omalta osaltaan huolehtivat mainituissa lupamääräyksissä kysymyksessä olevien viemäriverkon haltijoille kuuluvien, mutta puhdistamon toimintaan vaikuttavien velvoitteiden täyttämisestä. Asetettavien lupamääräysten tulee tällöin olla ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1, 3 ja 5 kohdan mukaan tarpeellisia puhdistamon toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai selvittämiseksi, toimintojen yhteisvaikutukset mukaan lukien. Luvassa asetettavat määräykset on asetettava siten yksiselitteisesti, että luvan velvoitteista vastaa luvanhaltija ja toiminnanharjoittaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. Sopimuksista riippumatta viemäriverkon haltijat vastaavat niitä muutoinkin sitovien säännösten ja määräysten noudattamisesta.
Edellä esitetyillä perusteilla valituksenalaisia lupamääräyksiä on valittajina olevien yhtiöiden valituksista syytä osittain muuttaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Lupamääräyksen 5 osittaista muuttamista koskevat lisäperustelut
Lupamääräys 5 koskee luvanhaltijaa, jonka on vesihuoltolaitosten kanssa tekemissään sopimuksissa tarpeen varmistua määräyksen mukaisten velvoitteiden noudattamisesta. Määräyksen mukaan luvanhaltijan ja vesihuoltolaitosten välissä sopimuksissa on varmistuttava muun ohella siitä, että vesihuoltolaitosten verkostoon liityttäessä tehdään vesihuoltolaissa tarkoitettu sopimus, jonka tulee vastata jätevesien osalta muutoin ympäristönsuojelulainsäädäntöä. Luvanhaltijan tulee vesihuoltolaitosten kanssa tekemissään sopimuksissa myös edellyttää, että se saa vesihuoltolain mukaisista liittymissopimuksista käyttöönsä tällä päätöksellä muutetussa määräyksessä mainitut jäteveden käsittelyä ja johtamista sekä niiden tarkkailua koskevat tiedot. Määräyksen 5 tarkoituksena on saada luvanhaltijalle riittävät tiedot puhdistamon toiminnan varmistamiseksi, puhdistamon toiminnan mahdollisimman tehokkaan toiminnan turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Sen sijaan vesihuoltolain mukaisten liittymissopimusten ammatti- tai liikesalaisuuksien luonteiset tiedot, kuten hintatiedot, eivät liity puhdistamon toimintaan, eikä luvanhaltija määräyksen perusteella voisi niitä myöskään edellyttää itselleen luovutettaviksi. Luvanhaltijan ja vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa tulee muutoin sopia, miten vesihuoltolain mukaiset liittymissopimukset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Sopimukset on kuitenkin ottaen muun ohella huomioon mitä vesihuoltolain 35 §:ssä säädetään tarpeen toimittaa kokonaisuudessaan valvontaviranomaisille koko viemäriverkoston kunnon ja hoidon valvomiseksi vesihuoltolain mahdollisista ammatti- ja liikesalaisuuksista huolimatta.
Koska luvansaaja ei omista tai hallitse viemäriverkkoa ja kun otetaan huomioon myös, mitä edellä tässä päätöksessä on lupamääräyksiä 4, 5, 6, 10 ja 11 koskevilta osin lausuttu, lupamääräystä 5 on muutettava ja täsmennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Lupamääräyksiä 4, 5, 6, 10 ja 11 koskevien valitusten hylkääminen muilta osin
Luvan kohteena on yhdyskuntajäteveden puhdistamo. Jätevedenpuhdistamon tarkoituksena on viemäröityjen alueiden jätevesien puhdistaminen. Siten puhdistamolle tulevan jäteveden tulokuormitus määrittää puhdistamon keskeiset mitoituksen perusteet ja tekniset valinnat. Tulokuormituksen hallinta on lisäksi keskeinen osa puhdistamon toiminnan hallintaa. Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevassa ympäristölupaharkinnassa tulee sen vuoksi osaltaan ottaa huomioon kokonaisuutena puhdistamoon viemäröity viemäriverkosto ja sen kautta puhdistamolle tuleva jätevedenkuormitus siitä riippumatta, kuka on viemäriverkoston toiminnanharjoittaja.
Jäteveden puhdistamon toimintaa koskevassa ympäristöluvassa voidaan antaa vain välittömästi tämän luvanhaltijaa velvoittavia lupamääräyksiä. Koska puhdistamon tarkoituksena on huolehtia viemäriverkon jätevesien käsittelystä, luvassa on tarpeen kuitenkin antaa luvanhaltijan määräysvallan rajoissa myös viemäriverkkoon liittyviä määräyksiä erityisesti sillä perusteella, että puhdistamon tulokuormituksella on vaikutusta puhdistamon mitoituksen ja sen toiminnan hallinnan ja siten välillisesti myös vesistön tilan kannalta.
Lupamääräyksen 4 toisen kappaleen määräyksen tavoite on vaikuttaa puhdistamon puhdistustulokseen.
Määräyksen 5 vaatimukset perustuvat osaltaan ympäristönsuojelulakiin, ympäristönsuojeluasetuksen 36 ja 36 a §:ään sekä osittain myös vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1022/2010) ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetukseen (888/2006). Jätevedenpuhdistamon haltija voi edellyttää, että viemäriverkostoon johdettavat jätevedet on riittävästi esikäsitelty puhdistamon toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi puhdistamon toiminnan turvaaminen edellyttää, että viemäriverkostoon päästettävien jätevesien laatu määritellään. Tällöin on otettava huomioon vesihuoltolain säännökset liittymissopimuksista. Puhdistamon toiminnanharjoittajalta voidaan edellyttää ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaisesti selvilläoloa näistä sopimuksista, vaikka sopimukset olisi tehty toisen viemäriverkon haltijan kanssa. Määräyksen velvoitteet kohdistuvat jätevedenpuhdistamon luvan haltijaan.
Määräyksessä 6 on edellytetty vuotovesien minimointia viemäriverkkoon puhdistamon tulokuormituksen ja muun muassa jätevesimäärien vuoksi. Luvanhaltijalla on mahdollisuus sopimusjärjestelyin edellyttää selvitystä muiden toimijoiden hallinnassa olevan viemäriverkoston osalta ja näin huolehtia siitä, että viemäriverkostojen haltijat ovat osaltaan selvillä verkostojensa kunnosta ja välittömistä riskeistä tai vaikutuksista vesiin sekä että viemäriverkostojen haltijat tarvittaessa suorittavat vuotovesien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Näin muutettuna mainitun lupamääräyksen mukainen velvoite kohdistuu luvanhaltijaan.
Määräyksen 10 toisessa kappaleessa on yleispiirteinen määräys häiriö- ja poikkeustilanteista. Poikkeustilanteet viemäriverkostossa vaikuttavat puhdistamon toimintaan. Edellä tässä päätöksessä muutettuna määräys on kohdistettu luvanhaltijaan, jolla on mahdollisuus sopimusjärjestelyin huolehtia siitä, että luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa otetaan huomioon, että viemäriverkoston haltijoilla on ajan tasalla oleva, toimintaa viemäriverkoston häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana koskeva suunnitelma ja että viemäriverkoston haltijat pitävät yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
Määräyksessä 11 oleva velvoite on jätevesipuhdistamotoiminnan luvanhaltijan selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen tarpeellinen muun muassa ylijuoksutustilanteet huomioon ottaen ja puhdistamon toiminnan yleistä valvontaa varten. Siltä osin kuin ylijuoksutuksia tapahtuu muun kuin luvanhaltijan verkostossa, luvanhaltijalta voidaan sopimusjärjestelyillä edellyttää kysymyksessä olevan lupamääräyksen mukaisia järjestelyjä.
Yhteenveto
Viemäriverkkoa koskevien ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräysten 4, 5, 6, 10 ja 11 tarkoituksena on valituksenalaisilta osin ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen varmistaa, että jäteveden puhdistamotoiminnan harjoittaja on riittävästi selvillä puhdistettavien jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista seikoista. Tämän vuoksi kysymyksessä olevat lupamääräykset, sellaisina kuin ne ovat tässä päätöksessä osittain muutettuina, ovat tarpeellisia kysymyksessä olevasta luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai selvittämiseksi. Kysymyksessä olevilla näin muutetuilla määräyksillä ei ole annettu eikä ole voitukaan antaa luvansaajalle niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla on. Näin muutetuilla määräyksillä ei myöskään ole asetettu nyt kysymyksessä olevaa ympäristöluvan haltijaa välittömästi vastuuseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen hoidon ja käytön valvontaan tai kunnon selvittämiseen liittyvistä seikoista. Viemäriverkoston haltijat vastaavat toisaalta myös niille lain mukaan kuuluvista velvoitteista mahdollisista sopimuksista riippumatta.
Kysymyksessä olevilla lupamääräyksillä, sellaisina kuin ne ovat tällä päätöksellä osittain muutettuina, jätevesipuhdistamotoiminnan harjoittajalle on sille kuuluvien mahdollisuuksien rajoissa asetettu velvollisuus toiminnanharjoittajan ja jätevesiviemäriverkostojen haltijoiden välisin sopimuksin huolehtia puhdistamossa käsiteltävien jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista seikoista ja siitä, etteivät puhdistamolle johdettavat jätevedet heikennä puhdistamon toimintaa ja normaalisti saavutettavaa puhdistustulosta.
Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1, 3 ja 5 kohta, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole perusteita näiltä osin muutoin muuttaa.
4. Muut vaatimukset ja asian lopputulos
Kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja siinä sovelletut oikeusohjeet, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muutoin ei ole perusteita.
Kun otetaan huomioon valituksen käsittelyyn kulunut aika ja korkeimman hallinto-oikeuden lupamääräyksiin 2, 4, 5 ja 6 tekemät muutokset, lupamääräyksiin 1, 2, 3, 8 ja 9 sisältyviä määräaikoja on tarpeen pidentää edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Pertti Vakkilainen ja Timo Kairesalo. Asian esittelijä Irene Mäenpää. Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto ilmenee päätöksen liitteestä.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Hannu Rannan äänestyslausunto:
"Muutan lupamääräyksen 5 toisen kappaleen viimeisen virkkeen kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):
5. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely
-------------------------------------
Luvan haltijan on toimitettava liittymissopimuksiin sisältyvät jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevat vesihuoltolain 16 §:n 3 momentissa ja direktiivin 2003/4/EY 2 artiklassa tarkoitetut ympäristötiedot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai muulla asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
-------------------------------------
Perustelut
Lupamääräyksessä 5 tarkoitetut vesihuoltolain mukaiset liittymissopimukset saattavat sisältää tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Vesihuoltolaitokset eivät ole luvan haltijoita. Perustetta laitosten velvoittamiseen toimittamaan laitosten ja kolmansien väliset liittymissopimukset liikesalaisuuksineen valvontaviranomaisille esillä olevan luvan määräyksellä ei ole valvontaan eikä muutoinkaan ympäristönsuojeluun liittyviä perusteita. Valvontaviranomaisella on ympäristönsuojelulain 83 §:n nojalla oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarvittaessa vesihuoltolaitosten valvonnan yhteydessä sopimukset kokonaisuudessaan nähtäväkseen.
Edellä lausutuin perustein pidän riittävänä, että luvan haltija toimittaa jäljennökset lupamääräyksessä 5 tarkoitetuista liittymissopimuksista tiedoksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vain ne osat, jotka koskevat jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevia vesihuoltolain 16 §:n 3 momentissa ja ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY 2 artiklassa tarkoitettuja ympäristötietoja.
Muilta osin olen niin lupamääräyksen 5 osalta kuin muiltakin osin samalla kannalla kuin enemmistö."