KHO:2012:99

Asiasanat: Oppilasvalinta, Helsingin eurooppalainen koulu, Oppilasvalintaperusteet, Sisarussuhde
Tapausvuosi: 2012
Antopäivä: 19.11.2012
Diaarinumero: 623/3/12
Taltio: 3221

Asiassa oli kysymys Helsingin eurooppalaisen koulun oppilaskategorian II oppilaaksivalinnasta, jossa oppilaspaikkoja myönnettiin edellyttäen, että koulussa oli vapaita paikkoja. Oppilaaksi ottamisessa tuli noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulun itsensä asettamien ennalta ilmoitettujen perusteiden mukaisesti pääsykokeen hyväksytty suorittaminen oli ensisijaisena valintaperusteena. Pääsykokeen hyväksytysti suorittaneiden kesken etusija annettiin niille hakijoille, joilla oli sisarus koulussa.

Oppilasvalintaperusteet eivät olleet ristiriidassa perustuslain 6 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen kanssa.

Suomen perustuslaki 6 § 2 momentti ja 16 § 2 momentti
Yhdenvertaisuuslaki 1 §, 2 § 1 momentti ja 6 §
Laki Helsingin eurooppalaisesta koulusta 11 § 1 ja 3 momentti

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 18.1.2012 nro 12/0044/2

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin eurooppalaisen koulun rehtori on 7.3.2011 tekemällään päätöksellä hylännyt C:n (s. 2.2.2006) hakemuksen päästä oppilaaksi Helsingin eurooppalaisen koulun esikouluun (suomenkielinen N1) lukuvuodelle 2011 - 2012. Päätöksen perustelujen mukaan hakija ei tullut hyväksytyksi kouluun, koska hänen hakemallaan luokalla ei ollut vapaita paikkoja.

Helsingin eurooppalaisen koulun johtokunta on 2.5.2011 päättänyt, ettei hakijalle myönnetä paikkaa koulun esikoulussa. Hakija pidetään jonotuslistalla, jossa hän päätöksentekohetkellä oli sijalla 1.

Johtokunta on todennut päätöksensä perusteluina muun ohella seuraavaa:

Helsingin eurooppalaiseen kouluun hakevat lapset jaetaan oppilaaksiotossa kahteen ryhmään sen perusteella, onko ainakin toinen hakijan vanhemmista tai huoltajista palvelussuhteessa Euroopan yhteisön (oikeastaan Euroopan unioni) virastoon. Mikäli näin on, hakija kuuluu oppilaskategoriaan I, ja hänellä on subjektiivinen oikeus saada oppilaspaikka. Muut hakijat kuuluvat oppilaskategoriaan II. Heille voidaan myöntää oppilaspaikka, jos paikkoja on vapaana. Johtokunta on Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain ja koulun johtosäännön perusteella päättänyt 3.9.2009 pitämässään kokouksessa, että oppilaaksiotossa valintaperusteena käytetään sisaruutta. Asia on tiedotettu koulun verkkosivuilla. Valintamenettelyssä on noudatettu sellaista periaatetta, että sisarussuhteen tulee olla valintakriteerinä toissijainen, mikä merkitsee sitä, että ilman ensisijaisen valintakriteerin, pääsykokeen, hyväksyttävää suorittamista ei voi tulla valituksi. Koska pääsykokeen oli suorittanut hyväksytysti useampi II kategoriaan kuuluva hakija kuin kouluun oppilaspaikkojen rajallisuuden vuoksi oli mahdollista ottaa, hyväksyttiin oppilaiksi ne hakijat, joilla on aikaisemmin aloittanut sisarus koulussa. Vaikka C oli läpäissyt pääsykokeen parhaalla pistemäärällä, hänelle ei edellä todettujen seikkojen vuoksi ollut mahdollista myöntää oppilaspaikkaa, koska se olisi merkinnyt tarvetta muodostaa uusi opetusryhmä.

Käsittely hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Helsingin eurooppalaisen koulun johtokunnan päätös kumotaan ja asia palautetaan johtokunnalle uudelleen käsiteltäväksi siten, että C otetaan oppilaaksi esikouluun luokalle N1 lukuvuonna 2011 - 2012. Siltä varalta, että asian käsittely kestää pitkään, valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että C hyväksytään oppilaaksi luokalle N2 lukuvuonna 2012 - 2013.

Valituksen perusteeksi on esitetty seuraavaa:

C haki Helsingin eurooppalaisen koulun esikouluun (suomenkielinen N1) ja hänet kutsuttiin 15.2.2011 pidettyyn pääsykokeeseen. Pääsykoe toteutettiin haastatteluna, jossa arvioitiin lapsen kielen tasoa ja kypsyyttä aloittaa esikoulu. Haastattelussa käytettiin apuna erilaisia kuvakortteja ja leluja. Koulun kaksi opettajaa tekivät yhdessä arvion C:n soveltumisesta kykyjen ja taitojen perusteella puheena olevan koulun esikouluun.

Luokalle N1 hakeneiden lasten pääsykokeessa saamista pistemääristä voi tehdä seuraavia johtopäätöksiä: Vapaita II oppilaskategorian paikkoja oli luokalle N1 kolme, joihin pääsykokeen perusteella olisi kouluun tullut valituiksi lapset, joilla ei ole ennestään sisaruksia koulussa. Pääsykokeessa heikoimman pistemäärän (17,5 pistettä) saanut hakija, joka valittiin kouluun sisarussuhteen perusteella, sai 4,5 pistettä vähemmän kuin paras hakija (22 pistettä). Puolet hakijoista oli pääsykokeen pistemäärän perusteella parempia kuin heikoimman pistemäärän saanut hakija, joka valittiin kouluun sisarussuhteen perusteella. Hakijat (18,3 pistettä ja 17,5 pistettä), jotka hyväksyttiin kouluun sisarussuhteen perusteella, saivat jopa yli 20 prosenttia heikomman pistemäärän pääsykokeista kuin paras hakija C. Pääsykokeen minimipistemäärä (14 pistettä) oli niin alhainen, että vain kolme kuudestatoista hakijasta ei sitä ylittänyt. Toisin sanoen minimipistemäärän edellytys täyttyi käytännössä lähes aina.

Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valintaperusteena käytetty sisarussuhde on perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy; kukaan lapsi ei voi vaikuttaa itse siihen, onko hänellä biologisia sisaruksia vai ei. Koulun ja sen johtokunnan toimintaa tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota myös toiminnan tosiasiallisiin vaikutuksiin. On ilmeistä, että jos opiskelupaikkoja on vain kolme, löytyy isosta koulusta viime vuoden runsaiden II oppilaskategorian oppilaaksi ottomäärien vuoksi aina muutamia sellaisia lapsia, joilla on jo sisaruksia ennestään koulussa. Myöskään vaaditulla minimipistemäärällä ei ole käytännössä merkitystä kouluun valittaessa; vain kolme kuudestatoista lapsesta ei olisi saanut vaadittavaa pistemäärää. Siten kenelläkään muulla kuin sellaisella lapsella, jolla on jo sisarus koulussa, ei ole ollut käytännössä mahdollista päästä enää kouluun pääsykokeen perusteella. Sisaruus on siten ollut tosiasiallisesti ensisijainen ja käytännössä ainoa oppilaaksi ottamisen peruste. Koulun ja sen johtokunnan toimintaa voidaan pitää sekä välittömästi että välillisesti syrjivänä.

Perustuslain 16 §:n 2 momentin säännös kattaa muun kuin sanotun pykälän 1 momentissa tarkoitetun perusopetuksen, toisin sanoen sekä perusopetusta edeltävän esiopetuksen että sen jälkeisen opetuksen aina yliopistossa annettavaan ylimpään opetukseen ja aikuiskoulutukseen asti. Sanottua säännöstä on sovellettava yhdessä perustuslain 6 §:n kanssa. Valintakoe saa olla perusteena oppilaaksi hyväksymiselle, jos valinnan perusteet ovat perustuslain 6 §:n mukaisia. Sellainen valintaperuste, joka tosiasiallisesti johtaa siihen, että oppilaaksi kouluun otetaan vain sisarussuhteen perusteella, on perustuslain 6 §:ssä kielletty ”muu henkilöön liittyvä” syrjivä peruste ja siten myös perustuslain 16 §:n 2 momentin vastainen. Samoin toiminta, joka johtaa tosiasialliseen syrjintään, on perustuslain 16 §:n 2 momentin perusteella kiellettyä.

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) 11 §:n mukaan oppilaaksi ottamisessa tulee noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita.

Yhdenvertaisuuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohta soveltuu koulutuksen saamiseen ja koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin järjestämää koulutusta. Säännös soveltuu syrjintään kaikilla perustuslain 6 §:ssä mainituilla perusteilla. Se koskee sekä välitöntä että välillistä syrjintää. Koulutuksen muodolla ei ole merkitystä. Lakia sovelletaan oikeuskirjallisuudessa esitetyin tavoin muun muassa opiskelijavalintaan ja valintamenettelyihin. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan siis myös Helsingin eurooppalaisen koulun esikouluun. Helsingin eurooppalaisen koulun ja sen johtokunnan toimintaa kysymyksessä olevassa oppilaaksi ottamisessa voidaan pitää myös yhdenvertaisuuslain perusteella sekä välittömänä että välillisenä syrjintänä.

Koulun johtokunnan 3.9.2009 tekemä päätös, jonka mukaan sisaruksille annetaan etusija kouluun haettaessa, on selkeästi paitsi perustuslain ja yhdenvertaisuuslain myös Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain vastainen. Siten myös valituksenalainen koulun johtokunnan päätös 2.5.2011, johon on sovellettu johtokunnan 3.9.2009 tekemää päätöstä, on perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja Helsingin eurooppalaista koulua koskevan lain vastainen.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan oppilaaksi ottamiseen ja lain säännökset määrittävät yhdessä perustuslain 6 ja 16 §:n kanssa yhdenvertaisen valintaperusteen oikeudellisen sisällön Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 11 §:ssä. Koulun johtokunnalla on toimivalta päättää lainsäädännön antamien edellytysten täyttyessä yhdenvertaisista valintaperusteista kouluun, kuten esimerkiksi pääsykokeen käytöstä. Sen sijaan lainsäädäntö ei anna toimivaltaa päättää sellaisesta valintaperusteesta, joka on välillisesti tai välittömästi syrjivä. Tapaukseen tulee sovellettavaksi myös perustuslain 107 §. Koululla olisi ollut velvollisuus viimeistään saadessaan valittajien oikaisuvaatimuskirje jättää soveltamatta johtokunnan päätöstä 3.9.2009.

Helsingin eurooppalaisen koulun johtokunta on antanut lausunnon.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Valittajat ovat lisäksi toimittaneet hallinto-oikeudelle 27.12.2011 päivätyn kirjelmän.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n johtokunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Suomen perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Yhdenvertaisuuslain 1 §:n mukaan mainitun lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.

Yhdenvertaisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa momentin 3 kohdan mukaan, kun kysymys on koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Pykälän 2 momentin mukaan syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa ( välitön syrjintä ); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia ( välillinen syrjintä ).

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti Euroopan unionin henkilöstön lapsia sen mukaan kuin Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 105 - 106/2004) määrätään ( ensimmäinen oppilaskategoria ). Kouluun otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muita lapsia ( toinen oppilaskategoria ), jos se ei edellytä uuden opetusryhmän muodostamista (25.3.2011/268).

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaan oppilaaksi ottamisessa tulee noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista päättää koulun johtokunta. Tieto valintaperusteista tulee olla saatavilla etukäteen.

Asiassa saatu selvitys

Helsingin eurooppalaisen koulun tiedotteessa lukuvuoden 2011 - 2012 oppilaaksiotosta oli koulun verkkosivulla ilmoitettu, että suomenkieliseen esikouluun (N1) oli vapaana muutamia paikkoja. Ilmoituksen mukaan koulussa jo olevien oppilaiden sisaruksilla on etusija kouluun haettaessa, jos he ylittävät minimivaatimukset pääsykokeissa. Sisaruksia voidaan ottaa vain, mikäli kyseisellä luokkatasolla on paikkoja. Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, pääsykokeesta saatu pistemäärä määrää sisäänottojärjestyksen.

Suomenkielisellä esikoululuokalla (N1) oli ollut täytettävänä kolme oppilaspaikkaa. Koulu järjesti pääsykokeen, jonka osiot koulun hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan olivat: puheen tuoton arviointi, yhteenkuuluvuuksien ymmärtäminen ja perustelu, ohjeiden ymmärtäminen, laskeminen ja lukumäärän hallinta sekä oma kuva. Jokaiselle osiolle oli määritelty omat arviointikriteerit ja pisteytys pedagogisin perustein. Lausunnon mukaan pääsykokeen tarkoituksena ei ole ollut valita oppilaiksi erityislahjakkaita lapsia vaan sellaisia, joilla on riittävät valmiudet opinnoista suoriutumiselle. Esikoulun ensimmäinen luokka tarkoittaa aloitusvuonna neljä vuotta täyttäville tarjottavaa opetusta.

Pääsykokeen suoritti 16 hakijasta hyväksytysti 13 hakijaa. Kokeen maksimipistemäärä oli 23 pistettä ja alin hyväksyttävä pistemäärä oli 14 pistettä. C oli saanut pääsykokeen parhaimman pistemäärän 22 pistettä. Pääsykokeen hyväksytysti suorittaneista tulivat valituiksi vapaille kolmelle oppilaspaikalle hakijat, joilla oli ennestään sisarus koulussa. Heidän pistemääränsä olivat 20,5 pistettä, 18,3 pistettä ja 17,5 pistettä.

Helsingin eurooppalainen koulu on perustellut sisaruuteen perustuvia kriteereitä muun ohella todeten, että koulu on ainoa laatuaan Suomessa. Koulun rakenne sekä siellä käytössä olevat opetussuunnitelmat poikkeavat muista suomalaisista kouluista, joten tähän kouluun hakeminen on vanhemmilta tietoinen valinta, ja on siten perheen edun mukaista, jos sisarukset käyvät samaa koulua. Koulun lukuvuoden alkamis- ja päättymisajat sekä loma-ajat poikkeavat yleisesti käytössä olevista ajoista muissa kouluissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että perusopetuslain alaisissa kouluissa lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 190, mutta Helsingin eurooppalaisessa koulussa vain 180. Näin ollen hyöty siitä, että perheen lapset käyvät käytännön syistä samaa koulua, korostuu erityisesti Helsingin eurooppalaisen koulun kohdalla.

Asian arviointi ja johtopäätös

Asiassa on kysymys oppilaskategorian II oppilaaksivalinnasta, jossa oppilaspaikkoja myönnetään edellyttäen, että koulussa on vapaita paikkoja.

Helsingin eurooppalaisen koulun oppilaaksi ottamisessa tulee noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteiden tulee olla asianmukaisia ja kaikkia samalla tavalla koskevia. Tilanteessa, jossa oppilaspaikkoja on rajoitettu määrä, tasapuolinen kohtelu edellyttää, että oppilasvalinta tapahtuu ennalta määrättyjen, yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien perusteiden mukaisesti. Hakijoita voidaan tällaisessa tilanteessa asettaa etusijajärjestykseen edellyttäen, että siihen on asialliset perusteet, joita ei sovelleta syrjivästi.

Valittajat ovat katsoneet, että Helsingin eurooppalaisen koulun lukuvuoden 2011 - 2012 oppilasvalinnoissa sisaruus on ollut ensisijainen ja käytännössä ainoa oppilaaksi ottamisen peruste sillä perusteella, että 16 hakijasta 13 on läpäissyt pääsykokeen ja näin ollen kenelläkään muulla kuin sellaisella lapsella, jolla on jo sisarus koulussa, ei ole ollut mahdollista päästä kouluun pääsykokeen perusteella. Valittajien mukaan valintaperusteet ovat olleet sekä välittömästi että välillisesti syrjiviä.

Koulun mukaan pääsykokeen tarkoituksena on ollut selvittää, että oppilaaksi otettavalla on riittävät valmiudet opinnoista suoriutumiselle. Kun otetaan huomioon pääsykokeen tarkoitus, pääsykokeesta ja sen arvioinnista saatu selvitys ja kouluun hakijoiden ikä, noin neljä vuotta, hallinto-oikeus katsoo, että koulun pääsykokeissa menestymiselle antamaa painoarvoa on pidettävä asianmukaisena. Asiassa ei ole syytä epäillä, etteikö tosiasiallinen ensisijainen valintaperuste olisi ollut koulun ilmoittama pääsykokeessa menestyminen.

Pääsykokeen hyväksytysti suorittaneiden kesken etusija on annettu niille hakijoille, joilla on sisarus koulussa. Hallinto-oikeus katsoo, että Helsingin eurooppalaisen koulun esittämiä syitä sisarussuhteen asettamisesta etusijalle pääsykokeen hyväksytysti suorittaneiden kesken, on pidettävä asiallisena ja hyväksyttävänä perusteena. Valintaperusteita ei siten ole pidettävä muun henkilökohtaisen syyn eli sisarussuhteen puuttumisen perusteella syrjivinä.

Hallinto-oikeus katsoo, että Helsingin eurooppalaisen koulun valintaperusteet eivät ole ristiriidassa Suomen perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen eivätkä 16 §:n 2 momentissa säädettyjen sivistyksellisten oikeuksien kanssa.

Helsingin eurooppalainen koulu on noudattanut lukuvuoden 2011 - 2012 oppilasvalinnassa koulun johtokunnan vahvistamia ennakkoon ilmoitettuja yhdenvertaisia valintaperusteita. Asiassa saadun selvityksen mukaan oppilasvalinnassa on C:n osalta menetelty näiden valintaperusteiden mukaisesti. Johtokunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja johtokunnan päätökset kumotaan. Asia on palautettava Helsingin eurooppalaiseen koulun käsiteltäväksi siten, että C otetaan oppilaaksi koulun esikouluun luokalle N1 lukuvuotena 2011 - 2012. Asian käsittelyn kestäessä C on toissijaisesti hyväksyttävä oppilaaksi luokalle N2 lukuvuonna 2012 - 2013. Helsingin eurooppalainen koulu on velvoitettava korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine viivästyskorkoineen.

Vaatimustensa tueksi A ja B ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

C on oppilasvalintaa tehtäessä asetettu ilman hyväksyttävää perustetta epäedullisempaan asemaan kuin ne lapset, joilla on sisarus koulussa oppilaana. Oppilasvalinnassa ei ole noudatettu yhdenvertaisia perusteita. Johtokunnan päätös suosia kouluun jo otettujen oppilaiden sisaruksia on syrjivänä lainvastainen ja se on jätettävä soveltamatta.

Valtion hallinnoimissa kansainvälisissä kouluissa sisarussuhde ei ole ollut pääperuste valittaessa oppilaita kouluun johtavaan esiopetukseen. Helsingin eurooppalainen koulu on ainoa valtion hallinnoima kansainvälinen koulu, jossa määräävänä valintaperusteena on sisarussuhde.

Perustuslain 6 §:n mukaan henkilön suosiminen muun muassa sukulaisuussuhteiden perusteella edellyttää hyväksyttävää perustetta ja sitä, että asiasta säädetään laissa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan muun muassa koulutuksen saamiseen. Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan syrjintä henkilöön liittyvällä perusteella on kiellettyä. Lain 7 §:ssä säädetään tilanteista, joissa erilainen kohtelu on sallittua eli joissa ei ole kyse syrjinnästä. Tässä tapauksessa ei ole kyse 7 §:n tarkoittamista tilanteista.

Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu riidattomasti yhdenvertaisuuslain koskevan oppilasvalintaa.

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettu laki säätää, että koulun oppilasvalinnassa noudatetaan yhdenvertaisia perusteita. Näistä yhdenvertaisista perusteista päättää koulun johtokunta. Johtokunnalle ei ole annettu toimivaltaa päättää muista kuin yhdenvertaisuutta ilmentävistä ja sitä toteuttavista valintaperusteista. Helsingin eurooppalaista koulua ja sen johtokuntaa koskevassa laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai koulun johtosäännössä ei ole käsitelty sitä, mitä yhdenvertaisilla valintaperusteilla tarkoitetaan.

Johtokunnan päätös, jossa sisaruksille annetaan etusija kouluun haettaessa, on aivan selkeästi perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain vastainen. Siten myös johtokunnan päätös 2.5.2011, joka koskee C:n oppilaaksi ottamisen oikaisua, on samalla tavoin perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain vastainen.

Suomen perustuslain 16 §:n 2 momenttia on sovellettava yhdessä perustuslain 6 §:n kanssa. Jokaisen yhtäläistä mahdollisuutta saada kykyjensä ja eritystarpeidensa mukaisesti muutakin kuin perusopetusta on käsitelty laajasti oikeuskirjallisuudessa.

Valintakoe saa olla perusteena oppilaaksi hyväksymiselle, kunhan perusteet ovat perustuslain 6 §:n mukaisia. Sellainen valintaperuste, joka tosiasiallisesti johtaa siihen, että oppilaaksi otetaan kouluun vain sisarussuhteen perusteella, on perustuslain 6 §:n kieltämä "muu henkilöön liittyvä" syrjivä peruste ja siten myös perustuslain 16 §:n 2 momentin vastainen. Myös toiminta, joka johtaa tosiasialliseen syrjintään, on perustuslain 16 §:n 2 momentin perusteella kiellettyä.

Helsingin kansainvälisen koulun noudattamat kouluajat eivät loppujen lopuksi poikkea pääkaupunkiseudun muiden koulujen noudattamista ajoista. Kouluajat eivät ole yhteneviä edes pääkaupunkiseudun kunnallisissa kouluissa. Perheet ovat pääkaupunkiseudulla yleisesti siinä tilanteessa, että lasten lomat voivat joiltakin osin olla eri aikoina. Helsingin eurooppalainen koulu itse korostaa, ettei lukuvuoden rakenne olennaisesti eroa muista kouluista.

A ja B ovat liittäneet valitukseensa professori Tuomas Ojasen lausunnon, jossa on muun muassa katsottu, että sisarussuhteen käyttämisestä valintaperusteena oppilaaksi ottamisessa ei ole säädetty riittävän täsmällisesti laissa. Lakiin ei myöskään sisälly riittävän täsmällistä valtuutusta sisarussuhteen asettamiseen valintakriteeriksi lakia alemmanasteisissa säädöksissä. Lisäksi sisaruuden merkitys on muodostunut oppilasvalinnoissa kohtuuttoman suureksi suhteellisuusvaatimuksen kannalta.

Helsingin eurooppalaisen koulun johtokunta on antanut selityksen, jonka mukaan valittaessa II kategorian oppilaita Helsingin eurooppalaiseen kouluun ensisijainen valintaperuste on aina menestyminen koulun järjestämässä pääsykokeessa. Sisaruus ei ole koulun oppilaaksiotossa määräävä tekijä eikä oppilaaksiotto tapahdu vain sisarussuhteen perusteella. Oppilaaksiottoa koskevat määräykset eivät voi olla erilaisia kieliosastojen kesken, vaan kaikkiin osastoihin otettaviin oppilaisiin on sovellettava samoja sääntöjä myös sisaruuden suhteen riippumatta siitä, kuinka paljon sisaruksia hakijoiden joukossa on.

Lukuvuodeksi 2011 - 2012 toimeenpannussa oppilaaksiotossa suomenkieliseen osastoon otettiin kolme kategoriaan II kuluvaa oppilasta, joista kaikilla oli sisarus jo koulussa. Lukuvuodeksi 2012 - 2013 toimeenpannussa oppilaaksiotossa suomenkieliseen osastoon ei hyväksytty yhtään kategorian II oppilasta, vaikka hakijoiden joukosta kolmella oli sisarus koulussa.

Helsingin eurooppalaista koulua ei voida oppilaaksioton suhteen verrata muihin valtion kouluihin, sillä Helsingin eurooppalaista koulua koskee eri lainsäädäntö. Helsingin eurooppalaista koulua tulisikin verrata oppilaaksioton suhteen Eurooppa-kouluihin. Vaikka Eurooppa-koulujen johtokunnan päätökset eivät sinällään sido Helsingin eurooppalaista koulua, niiden linjauksia voidaan käyttää ohjeellisina, koska koulujen rakenne ja toimintaperiaatteet ovat yhteneviä. Eurooppa-koulujen säännöissä sisaruudella on merkitystä oppilaaksiotossa.

Periaate sisaruuden ottamisesta huomioon on hyväksytty Eurooppa-koulujen johtokunnassa, jossa on edustus kaikkien jäsenmaiden (myös Suomen) opetusministeriöistä. Sisarusten suosimista ei näin ollen ole katsottu syrjiväksi tai ongelmalliseksi Euroopan unionin jäsenmaissa.

Helsingin eurooppalainen koulu on ainoa laatuaan Suomessa. Koulun rakenne sekä siellä käytössä olevat opetussuunnitelmat poikkeavat muista suomalaisista kouluista, joten tähän kouluun hakeutuminen on vanhemmilta tietoinen valinta. Siksi on perheen edun mukaista, jos sisarukset käyvät samaa koulua. Oppituntien määrä ja siten koulupäivien pituus Helsingin eurooppalaisessa koulussa poikkeaa huomattavasti muista kouluista. Mitä tulee Helsingin eurooppalaisen koulun poikkeaviin työ- ja loma-aikoihin, käsitys siitä, poikkeavatko ne esimerkiksi Helsingin kaupungin koulujen loma-ajoista paljon vai vähän, on suhteellista. Eri koulua käyvien sisarusten koulunkäynnin ja lomien rytmittäminen on kuitenkin varsin haasteellista.

Tasapainoilu I ja II kategorian oppilaiden määrän suhteen oppilaaksiotossa on jo lähtökohtaisesti varsin vaikeaa. Lisäksi kouluun kohdistuu paineita niiden II kategoriassa hakevien lasten vanhempien taholta, joilla on sisaruksia koulussa. Toisaalta koululla on aito halu tarjota oppilaspaikkoja myös muille hakijoille mahdollisuuksien rajoissa.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavia säännöksiä

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetulla lailla (1463/2007) on lain 2 §:n mukaan perustettu valtion ylläpitämä Helsingin eurooppalainen koulu. Koulun oppilasmäärästä ja muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulun tehtävänä on mainitun lain 3 §:n 1 momentin mukaan tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta siten kuin laissa ja sen nojalla säädetään. Lain 5 §:n mukaan koulussa annettava opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun, viisivuotiseen alakouluun sekä seitsemänvuotiseen yläkoululukioon siten kuin opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksessä tarkemmin määrätään. Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin. Kieliosastojen määrästä ja niiden opetuskielistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Koulun oppilaaksi otetaan lain 11 §:n 1 momentin mukaan ensisijaisesti momentissa määriteltyjä Euroopan unionin henkilöstön lapsia (ensimmäinen oppilaskategoria). Kouluun otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muita lapsia (toinen oppilaskategoria), jos se ei edellytä uuden opetusryhmän muodostamista.

Esikoulun jälkeiseen opetukseen otettava oppilas sijoitetaan mainitun pykälän 2 momentin mukaan ensisijaisesti hänen ikänsä mukaiselle vuosiluokalle tai, jos se ei vastaa hänen tietojaan ja taitojaan, muulle vuosiluokalle. Tarkempia säännöksiä oppilaan sijoittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Oppilaaksi ottamisessa tulee pykälän 3 momentin mukaan noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista päättää koulun johtokunta. Tiedon valintaperusteista tulee olla saatavilla etukäteen.

Jos oppilas on osallistunut valintakokeeseen, oppilaaksi ottamisen edellytyksenä on 4 momentin mukaan, että hakija on suorittanut valintakokeen hyväksyttävästi.

Koulun rehtorin tulee 5 momentin mukaan tehdä oppilaaksi ottamisesta kirjallinen päätös.

Esikouluun otettavan oppilaan tulee lain 9 §:n mukaan täyttää neljä vuotta sinä kalenterivuonna, kun lukuvuosi alkaa. Alakoulun ensimmäiselle luokalle otettavan oppilaan tulee täyttää kuusi vuotta sinä kalenterivuonna, kun lukuvuosi alkaa.

Koulun oppilaaksi voidaan lain 10 §:n 1 momentin mukaan hakea aikaisintaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hakijan tulee pykälän 2 momentin mukaan hakea oppilaspaikkaa lapsen oman äidinkielen kieliosastosta tai siitä kieliosastosta, jonka kieli on lapsen hallitseva kieli. Jos hakija ei voi esittää pykälän 4 momentissa tarkoitettua koulutodistusta tai osallistumistodistusta aiemmasta koulunkäynnistä tai esiopetuksesta, hänen tulee saman momentin mukaan osallistua koulun järjestämään valintakokeeseen. Koulun johtokunta antaa pykälän 5 momentin mukaan tarkemmat määräykset kouluun hakemisen ajankohdista, kieli- ja valintakokeiden järjestämisestä sekä muusta menettelystä kouluun hakemisessa.

Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun valtioneuvoston asetuksen (15/2008) 1 §:n mukaan koulussa on suomenkielinen, englanninkielinen ja ranskankielinen kieliosasto. Asetuksen 2 §:ssä säädetään koulun opetusryhmien muodostamisesta ja 3 §:ssä oppilaan vuosiluokan määräytymisestä. Oppilaaksi ottamisesta ei asetuksessa ole säännöksiä.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Helsingin eurooppalaisen koulun valintaperusteista päättää koulun johtokunta. Johtokunnan on päätöstä tehdessään otettava huomioon, että valintaperusteet eivät ole syrjiviä tai loukkaa yhdenvertaisuutta.

Tieto koulun päättämistä valintaperusteista on ollut etukäteen saatavilla. Pääsykokeen eli valintakokeen tarkoituksena ei ole ollut valita oppilaiksi erityislahjakkaita lapsia, vaan sellaisia, joilla on riittävät valmiudet opinnoista suoriutumiselle. Pääsykokeen hyväksytysti suorittaneista monella on ollut varsin hyvät pistemäärät, eivätkä oppilaiksi valittujen oppilaiden pistemäärät ole merkittävästi eronneet toisistaan. Kun otetaan huomioon koulun ensisijainen oppilaskohderyhmä ja koulun tavoitteet sekä perheille lasten koulunkäynnin järjestämisestä samassa koulussa koituva käytännön hyöty, sisarussuhde on voitu ottaa huomioon yhtenä seikkana valintaa tehtäessä.

Koulussa jo olevien oppilaiden sisaruksilla on johtokunnan päätöksen mukaan ollut etusija oppilasvalinnassa. Jokaisen on kuitenkin ollut ylitettävä vähimmäistaso valintakokeessa.

Johtokunnan päättämällä, erikseen laissa säädetyllä tavalla sisarussuhdetta ei ole käytetty perustuslain 6 §:n 2 momentin tai 16 §:n 2 momentin vastaisesti oppilasvalinnassa. Asiassa ei myöskään ole aihetta jättää mainittuja valintaperusteita perustuslain 107 §:n nojalla soveltamatta.

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Eija Siitari-Vanne ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Camilla Sandström.