17.1.2012

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.6.2010 nro 10/0415/3

Kaupunginvaltuuston päätös

Riihimäen kaupunginvaltuusto on 18.1.2010 (§ 5) hyväksynyt poistosuunnitelman päätöksen liitteen nro 6 mukaisesti. Poistonalaisen omaisuuden hankintaraja on 10 000 euroa. Valtuusto on oikeuttanut kaupunginhallituksen tekemään yksittäiset muutokset poistosuunnitelmaan.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Riihimäeltä oleva A on hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

A on lausunut valituksessaan muun ohella seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on ylittänyt harkintavaltansa hyväksyessään kaupunginjohtajan esityksen uudeksi poistosuunnitelmaksi ja käyttänyt toimivaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin se on lain mukaan ollut käytettävissä. Päätös ei ole ollut oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään eli poistojen oikeaan mitoittamiseen. Sen todellinen tarkoitus on alijäämäisen talouden tuloksen parantaminen ja tulevien investointien jälleenrahoituksen siirtäminen tulevaisuuteen. Poistojärjestelmän uudistaminen on yleisohjeisiin sidottua viranomaisen harkintaa.

Kaupunginvaltuuston päätös on asian laatu huomioiden puutteellisesti valmisteltu ja perustelematon. Sen pohjaksi ei ole esitetty seikkoja tai selvityksiä, jotka osoittaisivat sellaisia olennaisia muutoksia tapahtuneen poistonalaisten hyödykkeiden pitoajoissa, jotka synnyttäisivät tarpeen uudistaa kaupungin suunnitelman mukaisen poistojen järjestelmä kokonaisuudessaan.

Voimassa oleva kaupungin poistosuunnitelma on melko tuore, hyväksytty vuonna 1996 ja tarkistettu vuonna 2003. Valituksenalaisen päätöksen otsikko ”Poistosuunnitelman tarkistaminen” on valtuutettuja harhaanjohtava. Valtuuston päätöksellä on hyväksytty kaupungin uusi poistosuunnitelma. Rakennusten ja menojäämäpoistojen taloudellisten pitoaikojen määrittely suunnitelmassa ei ole kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukainen. Se on tehty summittaisesti vertailukunnilla perustellen ja suoraviivaisesti pidentämällä poistoaikoja. Päätöksen valmistelussa ei ole perusteltu hyödykekohtaisesti taloudellisen pitoajan muutostarvetta eikä selvitetty syitä poistoaikojen olennaiseen muutokseen huomioiden hyödykkeen muuttuneet tulonodotukset tai palvelukyky.

Pitoaikojen systemaattinen pidennys 5 - 10 vuodella 30 - 35 - 40 vuoteen koskee hallinto- ja laitosrakennuksia, tehdas- ja tuotantorakennuksia, vesihuoltolaitoksen rakennuksia, vapaa-ajan rakennuksia ja asuinrakennuksia. Taloudellisen pitoajan tulee yleisohjeiden mukaan olla selvästi nyt päätettyä alempi. Teknisen lautakunnan lausunnosta huolimatta kaupunginjohtaja on varovaisuusperiaatteesta poiketen esityksessään pidentänyt poistoaikoja, vaikka lausunto viittaa pikemminkin päinvastaisen pitoajan omaksumiseen. Menojäämäpoistojen poistoaikojen alentamiselle ei ole esitetty lainkaan perusteluja. Poistojärjestelmän uudistamisessa pitoaikoja ei ole määritetty tuloksesta riippumattomasti ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kaupungin talousarvio vuodelle 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 on laadittu voimassa olevan poistojärjestelmän perusteille. Vuoden 2009 tilinpäätöksen ennakoitiin jäävän alijäämäiseksi. Vaikeutena kaupungin taloudessa on alijäämän kattamisvelvollisuuden täyttäminen.

Poistoaikojen pidentäminen on tapahtunut vastoin parempaa tietoa kaupungin arjesta ja rakennusten uudistamis- ja peruskorjauskäytännöstä. Poistosuunnitelmassa mainitut rakennukset, kuten koulut, laitokset ja hallintorakennukset, on viimeisen 35 vuoden aikana uudistettu, peruskorjattu ja niistä lähes kaikkien käyttötarkoitukset on muutettu. Rakennusten taloudellinen pitoaika ei siten vastaa tosiasiallista taloudellista pitoaikaa eikä rakennusten palvelutuotantokyvyn odotuksia. Kunnallisia hyötyrakennuksia joudutaan usein korjaamaan käyttötarkoituksen muuttuessa, minkä vuoksi yleisohjeen suosituksen mukaisen alimman taloudellisen pitoajan valitseminen on perusteltua.

Uutta poistosuunnitelmaa on tarkoitus soveltaa 1.1.2009 lukien taannehtivasti. Kyseisen vuoden talousarvio on laadittu vanhan järjestelmän mukaan, eikä sitä ole valtuuston päätöksin muutettu. Talousarvioon kohdistetaan nyt tehdyllä päätöksellä 1,8 miljoonan euron eli lähes 0,5 veroprosentin tuottoa vastaava menosäästö. Taloussäännön mukaan tämän suuruinen muutos olisi tullut tehdä talousarviovuoden aikana. Näin merkittävän tulosparannuksen tekeminen vain tilinpäätöksen liitetietoihin kirjaamalla on kuntalain 65 §:n vastaista.

Uutta poistojärjestelmää ei ole valmisteltu eikä harkittu tuloksesta riippumattomasti. Ylimalkaiset perustelut ja systemaattinen poistoaikojen pidentäminen sekä päätöksen ulottaminen taannehtivasti vuoden 2009 tilinpäätöksen valmisteluun osoittavat, että toimenpide on luonteeltaan kiellettyä tulosmanipulaatiota. Se johtaa jatkossa tilinpäätösten antamaan väärään kuvaan poistonalaisten investointien jälleenrahoitustarpeesta ja keventää kaupungin rahoitusasemaa ja lisää painetta investointien velkarahoitukseen.

Riihimäen kaupunginhallitus on valtuuston puolesta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että poistosuunnitelmasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeessa todetaan, että myös tulonodotusten tai palvelutuotannon paraneminen voivat edellyttää poistosuunnitelman muuttamista, eli poistoaikoja voidaan pidentää. Valituksenalaisessa päätöksessä määritellyt poistoajat ovat kuntajaoston ohjeen liitteen esimerkkien vaihteluvälien rajoissa. Liitteessä todetaan, että poistoajat kuntien pysyvien vastaavien hyödykkeille ovat ohjeellisia. Liitteen esimerkkien poistoajoilla on suuri vaihteluväli, mikä osoittaa sen, kuinka paljon kunnilla on harkintavaltaa poistoaikojen määrittämisessä. Kaupungin hallintosäännön 25 §:n mukaan talousarvioon voidaan poikkeustapauksissa tehdä muutoksia talousarviovuoden jälkeen ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Päätös ei ole siten lainvastainen. Kaupunginhallitus on katsonut, että valitus tulisi aiheettomana hylätä.

Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut lausunnon valituksen johdosta.

A on antanut vastaselityksen.

Riihimäen kaupungin talousjohtaja on pyynnöstä toimittanut hallinto-oikeudelle Riihimäen kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen, jonka kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt päätöksellään 29.3.2010 § 148.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut muun ohella seuraavaa:

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkintaperiaatteet

Kuntalain säännökset

Kuntalain 67 §:n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain
68 - 70 §:n soveltamisesta.

Kuntalain 68 §:n 3 momentin mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 8/2006) on 68 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun muassa, että säännöksen ottamisella kuntalakiin korostettaisiin erityisesti tilikauden tuloksen tulorahoituksen riittävyydestä antaman kuvan oikeellisuutta. Liitetiedon sisällön ja esittämistavan osalta noudatettaisiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston liitetietojen ilmoittamisesta antamaa yleisohjetta.

Kirjanpitolain ja -asetuksen säännökset

Kirjanpitolain 1 luvun 3 §:n mukaan kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.

Kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva) . Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.

Kirjanpitolain 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluu 3 kohdan mukaan muun muassa tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus ja 6 kohdan mukaan kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus.

Saman pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettu varovaisuus edellyttää erityisesti, että tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa otetaan huomioon kaikki poistot ja arvonalennukset vastaavista.

Edelleen 3 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä periaatteesta saadaan poiketa vain erityisestä syystä, jollei poikkeaminen perustu lakiin tai sen nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Liitetietoihin on sisällytettävä selostus poikkeamisen perusteista sekä laskelma poikkeamisen vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Kirjanpitolain 4 luvun 3 §:n mukaan taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.

Kirjanpitoasetuksen 2 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tuloslaskelman liitetietona on esitettävä selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista.

Hallituksen esityksessä kirjanpitolaiksi sekä laeiksi osakeyhtiölain 11 ja 12 luvun ja osuuskuntalain 79 c §:n muuttamisesta (HE 173/1997) on 1 luvun 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että hyvä kirjanpitotapa saa sisältönsä kirjanpitokäytännöstä ja -teoriasta. Suomessa keskeinen asema käytännön ohjaamisessa on kirjanpitolautakunnan yleisohjeilla, lausunnoilla ja muilla kannanotoilla.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje (2008)

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistosta antaman yleisohjeen (2008) kohdassa 1.1. Ohjeen tarkoitus on todettu, että yleisohjeen tarkoitus on ohjata suunnitelman mukaisten poistojen tekemistä kunnassa ja kuntayhtymässä sekä yhdenmukaistaa kunnissa käytettäviä poistoaikoja ja -menetelmiä. Yksittäinen kunta voi poiketa annetuista ohjeista perustellusta syystä. Tällöin on selostettava olennaiset poikkeamat liitetiedoissa.

Yleisohjeen kohdan 1.3 Käsitteiden määrittely mukaan suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluiksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Yleisohjeen kohdassa 3.1. todetaan, että suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Poistosuunnitelman hyväksymismenettelystä otetaan määräykset kunnan hallintosääntöön tai erilliseen taloussääntöön. Kohdassa 3.2.1 Poistoajan pituus on todettu, että pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja myös poistoajan määrittely tulee tehdä kunnan yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen. Poistoaika määritellään siten, että se vastaa kunnan omaa suunnitelmaa ja odotusta taloudelliseksi pitoajaksi. Hyödykkeiden taloudellisten pitoaikojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna kokemusperäisiä tietoja vastaavien hyödykkeiden taloudellisista pitoajoista vastaavassa toiminnassa. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Hyödykkeen taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika.

Yleisohjeen kohdassa 3.5 Poistosuunnitelman muuttaminen on kohdassa 3.5.1 Muutokset odotuksissa todettu, että jos pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuvat olennaisesti, voidaan kyseessä olevan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aiempien tilikausien poistoja ei tällöin kuitenkaan oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Jos tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen johtuu siitä, että pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ennakoidaan olevan olennaisesti aiemmin arvioitua pitempi, poistosuunnitelmaa muutetaan siten, että vanhan suunnitelman mukainen poistamaton hankintameno jaksotetaan poistettavaksi uuden pitoajan kuluessa. Jos poistosuunnitelman muutos vaikuttaa olennaisesti tilinpäätöksessä kunnan toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan, ilmoitetaan siitä tilinpäätöksen liitetietona.

Yleisohjeen liitteessä 1 on annettu esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista ja -menetelmistä. Poistoajat ovat ohjeellisia kuntien pysyvien vastaavien hyödykkeille. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee, että poistoajat valittaisiin mahdollisimman lyhyiksi, jolloin esimerkkiajoista valittaisiin lyhyimmät.

Asiakirjoista saatava selvitys

Kaupunginvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt poistosuunnitelman tarkastamisen päätöksen liitteen nro 6 mukaisesti. Tarkistuksessa on pidennetty eräiden aineellisten hyödykkeiden rakennusten ja rakennelmien poistoaikoja 5 tai 10 vuodella ja alennettu eräiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden menojäännöspoistojen prosentteja 5 tai 10 prosenttiyksiköllä.

Päätöksen esittelyosiossa todetaan, että mikäli poistolaskentaa muutetaan esityksen mukaisesti, poistojen määrä alenee vuoden 31.12.2008 lopun tasoon verrattuna noin 1,8 miljoonaa euroa. Pöytäkirjasta ilmenee myös, että kokouksessa tehtiin ehdotus, jonka mukaan uutta poistosuunnitelmaa alettaisiin noudattaa vasta 1.1.2010 lukien, mutta ehdotus raukesi kannattamattomana.

Riihimäen teknisen viraston tekninen johtaja Jouko Lehtosen 18.11.2009 päiväämän lausunnon mukaan teknisen viraston kannalta lausuntopyynnön liitteenä olleen poistosuunnitelman 25.6.2003 mukaiset poistomenetelmät ja poistoajat ovat pääosin asianmukaisia. Poistoaikojen osalta tulisi olla mahdollisuus myös tapauskohtaiseen arviointiin. Viime vuosina valmistuneissa ja tällä hetkellä valmistumassa olevissa laajoissa oppilaitosten peruskorjaushankkeissa käytetään rakenteiden mitoitusikänä 40 - 50 vuotta ja näiden kaltaisten korvausinvestointien poistoaika voisi mahdollisesti olla pidempi kuin nyt käytössä oleva 30 vuotta. Tilahankkeiden kokonaisinvestointitaso vuosina 2010 - 2014 vaihtelee välillä 5,7 - 11,4 miljoonaa euroa ollen keskimäärin noin 8,7 miljoonaa euroa vuodessa. Korvausinvestointeina pidettävien hankkeiden taso vaihtelee välillä 3,7 - 11,1 miljoonaa euroa ollen keskimäärin noin 7,4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2015 eteenpäin voidaan tilahankkeiden korvausinvestointitasona pitää 5 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnallistekniikan rakentamisen kokonaisinvestointitaso vuosina 2010 - 2014 vaihtelee välillä 2,5 - 5,4 miljoonaa euroa ollen keskimäärin noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa, mukaan lukien elinkeinoalueiden kunnallistekniikan rakentamistyöt. Korvausinvestointeina pidettävien hankkeiden taso vaihtelee välillä 2,0 - 4,4 miljoonaa euroa olleen keskimäärin noin 2,9 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2015 eteenpäin voidaan kunnallistekniikan rakentamisen korvausinvestointitasona pitää 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

PwC Julkistarkastus Oy:n 4.12.2010 päivätyn poistosuunnitelmasta annetun lausunnon mukaan tarkistetussa poistosuunnitelmassa on noudatettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen poistoaikoja, tosin poistoaikoja on joidenkin pysyvien vastaavien hyödykeryhmien kohdalla pidennetty verrattuna aikaisempaan poistosuunnitelmaan. Kunnan ja kuntayhtymän on esitettävä tilinpäätöksessä liitetieto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintamenojen vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan. Olennaisena poikkeamana voidaan pitää 10 %:n tai sitä suurempaa erotusta. Riihimäen kaupungin poikkeamat ovat vuosina 2007 ja 2008 olleet -64 % ja -62 %. Näiden lukujen perusteella voidaan todeta, että jo nykyisen poistosuunnitelman mukaiset poistot ovat liian pienet verrattuna poistoalaisten investointien omahankintamenoon. Jos poistosuunnitelmaa tarkistetaan pidentämällä poistoaikoja, tulee tunnusluvun arvo edelleen huononemaan.

Kaupunginhallitus on 29.3.2010 § 148 hyväksynyt omalta osaltaan Riihimäen kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen. Päätöksen esittelyosiossa todetaan muun muassa, että tilinpäätös on 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta alijäämä on kuitenkin arvioitua pienempi. Tilikauden tulokseen vaikutti osaltaan poistosuunnitelman tarkistaminen.

Riihimäen kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen taseen vastaavia koskevista liitetiedoista ilmenee, että vuosien 2008 - 2012 keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 7 496 590 euroa ja keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintamenojen määrä vastaavalta ajalta on 16 914 716 euroa. Keskimääräisten investointien ja poistojen erotus on siten 9 418 126 euroa eli -56 %.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 17.5.2010 valituksen johdosta antamassa lausunnossa todetaan, että kaupungin muutetut suunnitelmapoistoajat ja poistoprosentit ovat kuntajaoston suunnitelman mukaisista poistoista antaman yleisohjeen (2008) liitteessä 1 esitettyjen vähimmäis- ja enimmäispoistoaikojen rajoissa. Poistojen oikeaa tasoa joudutaan kuitenkin arvioimaan myös sen perusteella, mikä niiden vaikutus on kunnan toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan kirjanpito- ja kuntalakien edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa. Tämä tarkoittaa, että jos poistojen keskimääräinen taso olennaisesti poikkeaa poistonalaisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointitasosta, on kunnan esitettävä tilinpäätöksessä liitetieto poikkeaman määrästä ja annettava selvitys erotuksen pääasiallisista syistä ja selvitys poistosuunnitelman tarkastamisesta siten, että keskimääräinen poistotaso vastaisi paremmin investointitasoa. Riihimäen kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan keskimääräinen poistotaso jää merkittävästi keskimääräistä investointitasoa pienemmäksi. Tästä syystä poistojen määrän alentaminen yleisesti poistoaikoja pidentämällä tai poistoprosentteja alentamalla ei kuntajaoston käsityksen mukaan paranna tilinpäätöslaskelmien antamaa kuvaa kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Poistosuunnitelman muuttamisen on perustuttava hyödykkeen tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn muutoksiin. Erityisesti näin on silloin, kun on tarkoitus pidentää poistoaikaa tai alentaa poistoprosentteja. Yleistä poistojen määrän alentamista tuloksen parantamisen tai taseen kertyneen alijäämän kattamisen tarkoituksessa ei voida pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Kuntajaoston suunnitelmapoistoja koskevan yleisohjeen mukaan muutos voi koskea vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja.

Oikeudellinen arviointi

Kuntalain ja kirjanpitolain mukaan kaupungin tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Nyt kysymyksessä oleva kaupungin poistosuunnitelma vaikuttaa tilinpäätökseen kirjattavien kulujen määrään ja sitä kautta tilikauden tulokseen.

Kaupunginvaltuusto on muuttanut voimassa olevaa poistosuunnitelmaa pidentämällä poistoaikoja ja (oikeastaan myös, alentamalla) menojäännöspoistojen prosentteja. Kuntajaoston yleisohjeiden mukaan poistosuunnitelman muuttaminen on mahdollista, jos hyödykkeen tulonodotukset tai palvelutuotantokyky olennaisesti muuttuvat. Kaupunginvaltuuston päätöksestä, sen liitteistä taikka hallinto-oikeudelle annetusta lausunnosta ei ilmene, että poistosuunnitelman muuttaminen olisi perustunut tällaisiin muutoksiin. Päätöksen esittelyosiossa todetaan, että poistosuunnitelman muuttaminen esityksen mukaisesti alentaa poistojen määrää vuoden 2008 lopun tasoon verrattuna noin 1,8 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on vuoden 2009 tilinpäätöstä hyväksyessään todennut, että tilinpäätöksen alijäämä on arvioitua pienempi, ja että poistosuunnitelman tarkistaminen on osaltaan vaikuttanut tilikauden tulokseen. Saadun selvityksen mukaan kaupungin vuosien 2007 - 2009 keskimääräinen poistotaso on ollut merkittävästi keskimääräistä investointitasoa pienempi. Tämä seikka huomioiden ja kun kaupunki ei ole esittänyt yleisohjeiden mukaisia perusteluita poistosuunnitelman muuttamiselle, vaan poistojen määrää on alennettu yleisesti kaikkien tiettyjen aineellisten hyödykeryhmien osalta, on poistosuunnitelman tarkistamisen tarkoituksena katsottava olleen kaupungin tuloksen parantaminen ja taseen kertyneen alijäämän kattaminen. Kaupunginvaltuuston päätös johtaa siten kuntalain ja kirjanpitolain vastaisesti siihen, että tilinpäätöksen tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ovat osittain virheelliset ja riittämättömät. Edellä mainittua menettelyä on pidettävä myös hyvän kirjanpitotavan vastaisena.

Poistosuunnitelman tarkistaminen koskee valituksenalaisen päätöksen valmisteluasiakirjojen perusteella takautuvasti myös varainhoitovuotta 2009. Kuntajaoston yleisohjeiden mukaan poistosuunnitelman muutos voi kuitenkin koskea vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja.

Kaupunginvaltuusto on edellä todetulla tavalla ylittänyt toimivaltansa ja sen päätös on lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä
Riihimäen kaupungin hallintosääntö 27 §
Kuntalaki 90 §

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Valituksen hylkääminen

Menettelyä koskeva valitusperuste

Hallinto-oikeus on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston asiantuntijalausunnon Riihimäen kaupungin poistosuunnitelmasta. Lausunto on saapunut hallinto-oikeuteen 18.5.2010.

Hallinto-oikeus on ratkaissut asian varaamatta kaupunginhallitukselle tilaisuutta antaa selitystään mainitusta lausunnosta. Asiassa on, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 34 §, tapahtunut kuulemisvirhe.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kaupunginhallitus on valituksessaan ja vastaselityksessään korkeimmassa hallinto-oikeudessa voinut esittää käsityksensä mainitusta lausunnosta, hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiselle ja asian palauttamiselle hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi ei tapahtuneesta kuulemisvirheestä huolimatta ole perusteita.

Poistosuunnitelman soveltaminen varainhoitovuotena 2009

Asiakirjoista ilmenee, että Riihimäen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2009 on hyväksytty 29.3.2010. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nyt kysymyksessä olevan poistosuunnitelman muutoksen 18.1.2010. Koska kaupungin varainhoitovuoden 2009 tilinpäätöstä ei ollut vielä hyväksytty valtuuston päättäessä poistosuunnitelman muutoksesta, ei muutosta ole sovellettu taannehtivasti eikä valtuuston päätös ole siten vuoden 2009 osalta hallinto-oikeuden päätöksessä mainitulla perusteella lainvastainen.

Poistosuunnitelman muutoksen lainmukaisuus ja lopputulos

Kaupunginvaltuusto on muuttanut voimassa olevaa poistosuunnitelmaa pidentämällä poistoaikoja ja alentamalla menojäännöspoistojen prosentteja useiden pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykeryhmien osalta. Muutetun poistosuunnitelman mukaiset poistoajat ja menojäännöspoistojen prosentit ovat sinänsä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kuvatuissa rajoissa. Yleisohjeen vaihteluvälit kuvastavat hyödykkeiden taloudellisten pitoaikojen eroavaisuuksia samankaltaistenkin hyödykkeiden kesken.

Vaihteluvälit eivät sitä vastoin merkitse sitä, että taloudelliset pitoajat voidaan vapaasti valita vaihteluvälien puitteissa, vaan taloudellisten pitoaikojen ja niitä vastaavien poistojen tulee vastata tilinpäätökselle kuntalain 68 §:n 3 momentissa asetettua vaatimusta oikeiden ja riittävien tietojen antamisesta kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Poistosuunnitelman muuttaminen ei voikaan missään tilanteessa johtaa hyväksyttävästi siihen, että kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksessä annettavan kuvan oikeellisuus heikkenee.

Poistosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa valtuuston päätöksellä muuttaa esimerkiksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden osalta, jos hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky ovat muuttuneet olennaisesti. Valtuuston päätöksen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty riittävän yksilöityä teknis-taloudellista selvitystä kyseisten hyödykkeiden palvelutuotantokyvyn muuttumisesta.

Edellä lausuttuun nähden ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Timo Viherkenttä, Maarit Lindroos-Kokkonen ja Tuomas Lehtonen. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.