Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

31.12.2012

Ennakkopäätökset

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset.

KHO:2012:135

Asiasanat
Maantieliikenne, Ajokortti, Ajokielto, Terveysvaatimukset, Epilepsia
Tapausvuosi
2012
Antopäivä
Diaarinumero
2140/2/12
Taltio
3786

Poliisilaitos oli määrännyt A:n ajokieltoon toistaiseksi, koska hän ei enää täyttänyt ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia. Neurologian erikoislääkärin lääkärinlausunnon mukaan A oli toistaiseksi kyvytön ajamaan autoa epileptisten oireiden takia. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Ajokorttilaki 17 § 1 momentti 3 kohta, 18 § 1 momentti 4 kohta, 64 § 2 momentti 1 kohta ja 66 § 3 momentti
Tieliikennelaki 70 § 1 momentti, 72 § 1 momentti ja 73 a § 1 momentti
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY ajokorteista liite III
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä (1181/2011) 16 § ja 17 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 7.6.2012 nro 12/0697/4

Asian aikaisempi käsittely

Poliisilaitos on 25.1.2012 tekemällään päätöksellä ajokorttilain 64 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 66 §:n 3 momentin nojalla määrännyt A:n ajokieltoon 25.1.2012 alkaen toistaiseksi, koska A ei enää täyttänyt ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia.

A on valittanut poliisilaitoksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen sekä vaatinut, että poliisilaitoksen päätös kumotaan ja A:lle palautetaan ajo-oikeus.

Poliisilaitos on antanut valituksen johdosta lausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, sikäli kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään täällä kysymyksessä olevalta osalta seuraavasti:

Ajokorttilain 64 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos hän ei enää täytä 12 §:ssä säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä.

Ajokorttilain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ryhmään 2 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan edellytyksenä on muun ohella, että hakijalla ei ole sellaista ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vika, sairaus tai vamma, se ei heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai alkolukolla taikka erityisin ajohallintalaittein varustetun ajoneuvon kuljettajana.

Tieliikennelain 70 §:n 1 momentin mukaan poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen (ajokorttilupa) hakijalle, jolla on ajokortin luokkaa vastaavan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittava näkökyky, jolla ei ole sellaista vikaa, sairautta tai vammaa, joka vaarantaa hänen kykynsä kuljettaa turvallisesti tällaista ajoneuvoa ja jota ei myöskään alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi. Ajokorttiluvan terveysvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Tieliikennelain 73 a §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään, lääkärin on todetessaan ajokorttiluvan hakijan tai ajo-oikeuden haltijan terveydentilan muuten kuin tilapäisesti heikentyneen siten, ettei hän enää täytä 70 §:n 1 momentissa tarkoitettuja ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia, ilmoitettava siitä ajo-oikeusasiassa toimivaltaiselle poliisille.

Ajokorttilain 66 §:n 3 momentin mukaan lain 64 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto määrätään olemaan voimassa toistaiseksi.

Liikennetietojärjestelmän mukaan valittajalla on ollut ABECE-luokan ajo-oikeus, joka on myönnetty 22.1.1976. Ajokortti on otettu poliisin haltuun 25.1.2012. Asiakirjoissa on 19.12.2011 päivätty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen sairaalan neurologian erikoislääkärin lääkärinlausunto ajokorttiviranomaisia varten, jonka mukaan valittaja on toistaiseksi kyvytön ajamaan autoa epileptisten oireiden takia. Todistuksessa todetaan edelleen, että ajokielto on vähintään vuoden kestoinen ja ennen ajoluvan palauttamista tulee vaatia neurologin lausunto. A:n terveydentilasta saatu selvitys huomioon ottaen lausunnon luotettavuutta ei ole syytä epäillä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että poliisilaitos on voinut määrätä valittajan toistaiseksi ajokieltoon. Poliisilaitoksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumotaan ja hänelle palautetaan ajo-oikeus.

A:n saamat kohtaukset ovat liittyneet väsymystiloihin, eivätkä ne ole johtuneet epilepsiasta. Sairaalassa on ollut väärää tietoa A:n saamien kohtausten lukumäärästä. Hän ei ole ajanut elämänsä aikana yhtään kolaria.

Poliisilaitos on antanut valituksen johdosta lausunnon. Poliisilaitos on määrännyt A:n ajokieltoon toistaiseksi, koska neurologian erikoislääkärin 19.12.2011 allekirjoittaman lääkärinlausunnon mukaan A ei ole enää täyttänyt ajokorttiluvan myöntämisen edellyttämiä terveysvaatimuksia. Ajokieltopäätöksen muuttamiseen ei ole aihetta.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Ajokorttilain 64 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos hän ei enää täytä 12 §:ssä säädettyjä ajokortin myöntämisen edellytyksiä. Lain 12 § tulee voimaan vasta 19.1.2013. Ajokortin myöntämisen edellytyksistä säädetään voimassa olevan tieliikennelain 70 §:ssä. Tämän pykälän 1 momentin mukaan poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen (ajokorttilupa) hakijalle, jolla on ajokortin luokkaa vastaavan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittava näkökyky, jolla ei ole sellaista vikaa, sairautta tai vammaa, joka vaarantaa hänen kykynsä kuljettaa turvallisesti tällaista ajoneuvoa ja jota ei myöskään alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi.

Ajokorttilain 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ryhmään 1 ja lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ryhmään 2 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan terveysvaatimuksena on, että hakijalla ei ole sellaista Euroopan parlamentin ja neuvoston ajokorteista antaman direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä ajokorttidirektiivi, liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.

Ajokorttilain 17 §:n 2 momentin ja 18 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja terveysvaatimuksia koskevien vaatimusten täyttymisestä.

Ajokorttidirektiivin liitteessä III on lueteltu moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Liitteen 11 kohdan mukaan ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka sairastavat vakavaa neurologista sairautta, ellei hakemuksen tueksi esitetä puoltavaa lausuntoa. Kohdan 12 mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Ryhmää 1 koskevan kohdan 12.1 mukaan ajokortti voidaan antaa tai uudistaa lääkärin suorittaman tarkastuksen ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Viranomaisen on päätettävä epilepsian tai muun tajunnan häiriön vakavuudesta, sen kliinisestä muodosta ja etenemisestä (esimerkiksi ei kohtauksia kahden viimeisen vuoden aikana), saadusta hoidosta ja sen tuloksista. Ryhmää 2 koskevan kohdan 12.2 mukaan ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka saavat tai voivat saada epileptisiä kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan häiriöitä.

Ajoterveydestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1181/2011) epilepsiaa ja muita tajunnan häiriöitä ryhmässä 1 koskevan 16 §:n 1 momentin mukaan henkilön, jolla on ollut ensimmäinen tai yksittäinen epileptinen kohtaus, joka ei ole ulkopuolisen tekijän provosoima, ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän neurologin arvion perusteella, kun kohtauksettomuus on kestänyt kolmesta kuuteen kuukautta. Jos henkilöllä on muu merkittävä aivosairaus, neurologian erikoislääkärin tulee arvioida ajoterveysvaatimusten täyttyminen tapauskohtaisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan jos henkilöllä on ollut ulkoisen tekijän provosoima epileptinen kohtaus ja tämän tunnistettavan tekijän ei arvioida todennäköisesti toistuvan ajotilanteessa, neurologian erikoislääkärin tulee arvioida ajoterveysvaatimusten täyttyminen tapauskohtaisesti.

Pykälän 3 momentin mukaan ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän, kun epilepsiaa sairastavan henkilön kohtauksettomuus on kestänyt vähintään vuoden. Myös epilepsian leikkaushoidon jälkeen ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään vuoden.

Pykälän 4 momentin mukaan jos henkilö on saanut epileptisen kohtauksen sen jälkeen kun hän on vähentänyt lääkitystä tai lopettanut sen lääkärin ohjeiden mukaisesti, ajoterveysvaatimukset eivät täyty seuraavien kolmen kuukauden aikana. Edellytyksenä ajoterveysvaatimusten täyttymiselle on, että lääkitys on palautettu entiselle tasolle tai aikaisempi lääkitys on aloitettu uudestaan.

Pykälän 5 momentin mukaan muun kuin epilepsiasta johtuvan tajuttomuuden vaikutusta ajoterveyteen tulee arvioida sen perusteella, arvioidaanko siihen liittyvän riski sen uusiutumisesta ajotilanteessa.

Asetuksen epilepsiaa ja muita tajunnan häiriöitä ryhmässä 2 koskevan 17 §:n 1 momentin mukaan henkilön, jolla on ollut ensimmäinen tai yksittäinen epileptinen kohtaus, joka ei ole ulkopuolisen tekijän provosoima, ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään viisi vuotta ja kohtauksettomuus on saavutettu ilman epilepsialääkitystä. Edellytyksenä on, että henkilöstä on tehty neurologinen arvio.

Pykälän 2 momentin mukaan jos henkilöllä on ollut ulkoisen tekijän provosoima epileptinen kohtaus ja tämän tunnistettavan tekijän ei arvioida todennäköisesti toistuvan ajotilanteessa, neurologian erikoislääkärin tulee arvioida ajoterveysvaatimusten täyttyminen tapauskohtaisesti.

Pykälän 3 momentin mukaan ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun henkilö, jolla on epilepsia, on ollut kohtaukseton kymmenen vuotta. Kohtauksettomuus tulee saavuttaa ilman epilepsialääkitystä.

Pykälän 4 momentin mukaan henkilö, jolla on aivojen rakenteellinen vaurio tai muu sairaus, johon liittyy lisääntynyt kohtausriski, voidaan todeta ajokykyiseksi, jos kohtauksen riskin arvioidaan olevan enintään kaksi prosenttia vuodessa. Näissä tilanteissa hakijan ajoterveyttä tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon mahdolliset vaurion tai sairauden aiheuttamat henkisten toimintojen muutokset ja tässä asetuksessa säädetyt muut vaatimukset.

Pykälän 5 momentin mukaan muun kuin epilepsiasta johtuvan tajuttomuuden vaikutusta ajoterveyteen tulee arvioida sen perusteella, arvioidaanko siihen liittyvän riski sen uusiutumisesta ajotilanteessa. Uusiutumisen riski saa olla enintään kaksi prosenttia vuodessa.

A:lla on ollut useita epilepsiaan viittaavia oireita. Neurologian erikoislääkärin 19.12.2011 päivätyn lausunnon mukaan A on toistaiseksi kyvytön ajamaan autoa epileptisten oireiden takia. Ajokielto kestää vähintään vuoden, ja ennen ajoluvan palauttamista tulee vaatia neurologin lausuntoa.

Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta. Ajokiellosta huolimatta A:n ajo-oikeus on päättynyt ikäperusteisesti 15.4.2012. Kun ajo-oikeus päättyy ajo-oikeuden haltijan täytettyä 70 vuotta, uutta ajokorttilupaa voidaan hakea siten kuin siitä ajokorttilainsäädännössä säädetään.

Näin ollen ja kun otetaan muutoin huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut lainkohdat sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother, Timo Viherkenttä ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Christina Snellman.

Sivun alkuun