KHO:2012:120
- Asiasanat
- Ympäristölupa, Turvetuotanto, Toiminnan lopettaminen, Jälkihoitovelvoite, Lupamääräys, Kaivannaisjäte, Jätehuoltosuunnitelma, Vuokra-alueen luovutus
- Tapausvuosi
- 2012
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 2431/1/10
- Taltio
- 3561
Turvetuotantotoiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset oli annettava ympäristöluvassa ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Jos luvassa ei voitu antaa riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä, lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin nojalla antaa täydentäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. Siltä osin kuin oli kyse turvetuotantotoiminnan kaivannaisjätteistä, toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset voivat kuitenkin perustua ympäristönsuojelulain 45 a §:ään. Jos kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma oli puutteellinen toiminnan lopettamisen osalta, määräykset oli annettava ensisijaisesti siten, että niillä täydennettiin kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa.
Lupamääräyksessä oli jo määrätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman noudattamisesta. Kun suunnitelmassa oli esitetty, ettei alueelle muodostunut kaivannaisjätteen jätealueita, toiminta oli lupamääräyksen mukaisesti myös järjestettävä tällä tavoin. Jos alueelle muodostui kaivannaisjätteen jätealueita esimerkiksi sen vuoksi, että kaivannaisjätteitä varastoitiin alueella yli kolme vuotta, toimenpide edellytti jätehuoltosuunnitelman muuttamista ja muutoksen vahvistamista noudatettavaksi määräyksellä.
Hallinto-oikeuden päätöksessä ei näin ollen ollut perusteita kysymyksessä olevien alueiden jälkihoidon järjestämiseksi velvoittaa luvan saajaa täydentämään hakemustaan toimittamalla lupaviranomaiselle määräaikaan mennessä tuotantolohkoja koskevaa suunnitelmaa tuotantoalueen kaivannaisjätteen käsittelystä esityksineen kaivannaisjätteen jätealueesta sekä riittävän yksityiskohtaisella suunnitelmalla kaivannaisjätteen käsittelystä.
Ympäristönsuojelulaki 45 a §, 90 § 1 ja 3 mom. ja 103 a § 1 mom.
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 4 §
Päätös, josta valitetaan
Vaasan hallinto-oikeus 4.6.2010 n:o 10/0301/3
Hakemus ja sen käsittely ympäristölupavirastossa
A Oy on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 20.12.2006 toimittamallaan hakemuksella hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Vaalan ja Muhoksen kunnissa sijaitsevan Pelsonsuon turvetuotantoalueelle siten, että päätöksellä tarkistetaan aikaisemman, vesilain (264/1961) nojalla myönnetyn Pohjois-Suomen vesioikeuden kuivatusvesien johtamisluvan 23.12.1999 n:o 70/99/2 lupamääräykset ja vahvistetaan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimet. Edellä mainitun vesioikeuden päätöksen mukaan hakijan oli lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelma muun ohella tuotannosta poistuvien alueiden kunnostuksesta.
Hakemuksessa on muun ohella esitetty, että Pelsonsuon tuotanto on aloitettu vuonna 1975. Pelsonsuon alue jakaantuu 12 lohkoon. Tuotantoa jatketaan tuotantolohkoilla 2 - 4 ja 8 - 11 sekä lohkojen 6 ja 12 auma-alueilla. Lohkot 1, 5 ja 7 ovat poistuneet kokonaan tuotannosta. Tuotantopinta-alaa Pelsonsuolla on 115 hehtaaria ja auma-alueita 25 hehtaaria, yhteensä 140 hehtaaria, josta lohkot 1 - 9 käsittävät auma-alueineen 97,9 hehtaaria.
Pelsonsuolta on poistettu tuotannosta tähän mennessä yhteensä 500,7 hehtaaria, joista lohkojen 1 - 9 osalta 435,9 hehtaaria. Suuri osa alueista on poistettu tuotannosta jo useita vuosia sitten (muun muassa valtaosa lohkoista 6 - 8) ja ne ovat jo uudessa maankäytössä. Lisäksi poistuma-alueita (muun muassa massansiirtoalueita ja reuna-alueita) on hajanaisesti lähes kaikilla lohkoilla. Vanhat poistuma-alueet ovat hyvin kasvittuneita.
Pelsonsuolla vuokra-alueet omistaa B Oy. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2021. Alueita on luovutettu maanomistajalle yhteensä noin 179 hehtaaria. Vuokra-alueita tullaan luovuttamaan siinä vaiheessa, kun niitä ei enää tarvita vuokrasopimusten mukaiseen käyttöön eli turvetuotantoon. Vuokra-aluetta luovutettaessa maanomistaja tarkistaa sen ja hyväksyy tehdyt kunnostus- ja siistimistyöt.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on lupahakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa muun ohella esittänyt, että hakemuksessa pitäisi selvästi esittää, mitkä tuotannosta poistuneet alueet on luovutettu, millä alueella on uusi maankäyttö sekä missä tilassa muut tuotannosta poistuneet alueet ovat.
= = =
B Oy on muistutuksessaan hakemuksen johdosta muun ohella todennut, että hakemuksessa kuvataan lohkoilla tapahtuvaa massansiirtoa. Lupamääräyksissä luvan saaja on velvoitettava läjittämään massansiirtoalueelle jääneet kivet ryhmiksi tai maisemoimaan alue muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Nykyinen tapa jättää kivet paikoilleen haittaa merkittävästi kohteen jälkikäyttöä kuten metsätalouden harjoittamista.
Kunnostuksen sekä ojituksen yhteydessä poistettavat kivennäismaamassat on heti tasattava läjitysalueelle, jotta esimerkiksi metsityksen jälkeen liikennöinti olisi mahdollista läjitysalueilla. Vastaavasti kanavien kaivun yhteydessä siirrettävät maamassat on tasattava. Aikaisemman toiminnan jäljiltä tuotantoalueilta löytyy monin paikoin kulkukelvottomia ja hoitamattomia läjitysalueita.
Tuotannosta poistuvia alueita siistittäessä ja viimeisteltäessä on luvan saaja velvoitettava toimimaan läjitysalueilla ja massansiirtoalueilla edellä esitetyllä tavalla.
= = =
Hakija on antanut vastineen. Lohkot 1 - 9 ovat vuokra-alueita, joilla kaikki tuotannosta poistuneet alueet (paitsi kuusi hehtaaria lohkosta 5) on luovutettu takaisin maanomistajalle. Hakijan haltuun on jäänyt noin 188 hehtaaria vuokra-alueita, joista pieni osa tukialueita. B Oy:n muistutuksessa on käsitelty sellaisia tuotantoon liittyviä kysymyksiä, jotka eivät kuulu käsiteltäväksi ympäristölupa-asiassa. Vuokrasuhteisiin liittyvät kysymykset eivät myöskään kuulu tässä yhteydessä käsiteltäviksi.
= = =
Hakija on 2.1.2008 täydentänyt hakemustaan, jossa hakija on esittänyt muun ohella selvityksen lohkokohtaisesti Pelsonsuon nykytilasta lukuun ottamatta maanomistajalle jo luovutettuja alueita ja tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidosta. Lohkot 1 - 9 ovat vuokra-alueita. Suurin osa mainittujen lohkojen tuotantoalueista on jo luovutettu takaisin maanomistajalle ja osa alueista luovutetaan maanomistajalle vuoden 2008 aikana loppuosan jäädessä vielä tuotantoon. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidosta hakija on esittänyt, että kun näistä alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään ja vuokra-alueet saatetaan vuokrasopimuksessa edellytettyyn tai vuokranantajan kanssa muutoin sovittuun kuntoon.
= = =
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut hakemuksen täydennyksestä 2.1.2008 käyvän ilmi, että Pelsonsoiden pinta-alasta suuri osa on jo luovutettu takaisin maanomistajille. Hakijan tekemistä jälkihoitotoimista luovutetuilla alueilla ei ole selvyyttä. Luovutettujen alueiden nykyistä tilannetta hakija ei ollut selvittänyt. Luovutetut alueet eivät yleensä ole kokonaisia lohkoja, vaan lohkon sisällä olevia sarkoja, tai vähintäänkin luovutettuja lohkoja ympäröi vielä tuotannossa olevia sarkoja.
Ympäristökeskus on katsonut hakijan luovuttaneen alueita liian aikaisin maanomistajalle, koska ei ole asianmukaista luovuttaa tuotannosta poistuneita alueita ennen kuin alueiden jälkihoito on asianmukaisesti tehty ja asia on käsitelty ympäristöluvassa. Jälkihoitomääräykset tulee ulottaa myös jo luovutetuille alueille.
B Oy on hakemuksen täydennyksen johdosta muun ohella vaatinut, että toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, ettei sen toiminnasta varsinaisena toiminta-aikana tai sen jälkeen aiheudu ympäristön pilaantumista, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä eikä vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai sen käytölle. Tämä velvollisuus ei ole riippuvainen siitä, ovatko toiminnan harjoittamiseen liittyvät alueet vielä toiminnanharjoittajan hallinnassa vai onko ne mahdollisesti jo luovutettu takaisin maanomistajalle. Jo pois luovutettuja alueita ei kaikilta osin ole siistitty ja velvoite on ulotettava myös näille alueille.
= = =
Hakija on antanut vastineen. Hakija on muun ohella lausunut, että tuotantoalueen vuokrasopimuksissa ei ole sovittu vuokramiehelle velvoitteesta suorittaa muun ohella risukoiden poistamista ja yksittäisten kivien keräämistä, irrottamista ja poiskuljettamista.
= = =
Ympäristölupavirasto on 2.7.2008 kehottanut hakijaa täydentämään hakemusta 1.6.2008 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 103 a §:n johdosta esittämällä kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) mukainen suunnitelma turvetuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuollosta.
Hakija on 10.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Suunnitelman mukaan turvetuotannossa syntyy kantoja ja muuta puuainesta 108 000 m 3 , kiviä 90 m 3 , mineraalimaita ojien kaivusta 45 000 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 180 m 3 . Puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden runkomateriaalina tai sijoitetaan syrjään / upotetaan maahan. Mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Lietteet siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Puuainesten käsittelystä aiheutuu hyvin vähäisiä ympäristövaikutuksia. Muiden kaivannaisjätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristövaikutuksia.
Ympäristölupaviraston ratkaisu
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 23.12.2008 n:o 125/08/2, siltä osin kuin nyt on kysymys, suoritettuaan alueella 26.9.2007 katselmuksen, myöntänyt A Oy:lle tuotantolohkojen 1 - 9 osalta 31.12.2013 saakka voimassa olevan ympäristöluvan Pelsonsuon turvetuotantoon Vaalan kunnassa Tyrnävänjoen yläosan vesistöalueella ja Muhoksen kunnassa Muhosjoen yläosan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen ympäristölupavirastoon 2.1.2008 toimitetun täydennyksen mukaisesti ja päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin.
Lupamääräykset 7 ja 14 kuuluvat seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:
Varastointi ja jätteet
"7. = = =
Luvan saajan on noudatettava 10.7.2008 ympäristölupavirastoon toimitettua kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, ympäristölupavirastoon on toimitettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman muuttamista koskeva hakemus."
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
"14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksille. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla.
Lohkojen 1 - 9 viimeinen tuotantovuosi on 2013, minkä jälkeen niillä ei saa tehdä turvetuotantotöitä. = = = Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksille. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueella mahdollisesti olevat kivet on ympäristölupavirastoon 10.7.2008 toimitetun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti poistettava alueelta, sijoitettava syrjään ja maisemoitava tai upotettava maahan. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu on tehtävä ympäristölupaviraston päätöksen liitteenä 3 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Velvoitteet koskevat myös maanomistajalle jo takaisin luovutettuja alueita.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset ovat todenneet jälkihoitotoimet tehdyiksi. Tämän jälkeen kyseiset alueet eivät enää kuulu turvetuotannon ympäristöluvan piiriin.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset voivat tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä."
Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräysten perustelujen mukaan lupamääräyksessä 7 on annettu, siltä osin kuin nyt on kysymys, määräys kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesta jätehuoltosuunnitelmasta. Lupamääräystä 14 on perusteltu muun ohella sillä, että lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
Ympäristölupavirasto on vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin lausunut, että B Oy:n vaatimus massansiirtoalueille jäävien kivien läjittämisestä tai maisemoinnista otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevästi.
Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa, siltä osin kuin nyt on kysymys
B Oy on valituksessaan ympäristölupaviraston päätöksestä vaatinut, että lupapäätöstä turvetuotannon lopettamisajankohtaan ja jälkihoitoon liittyen täsmennetään seuraavasti:
A Oy on velvoitettava tuotannon päättymisen jälkeen kunnostamaan ja siistimään maanomistajan kanssa yhdessä sovittavalla tavalla myös ne tuotantoalueet, jotka on yksipuolisella ilmoituksella luovutettu tähän mennessä maanomistajan käyttöön. Maanomistaja ei ole voinut ottaa kyseisiä alueita käyttöönsä, koska alueet sijaitsevat sirpaleisina tuotantoalueiden välissä ja koska niiden vesitalouden järjestäminen ei ole ollut mahdollista ilman suuria muutoksia.
A Oy on vastineessaan esittänyt B Oy:n valituksen hylkäämistä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon B Oy:n valituksen johdosta. Pelsonsuo sijaitsee sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun ympäristökeskuksen alueella, mutta vedet johdetaan Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Ympäristökeskus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi muun ohella lausunut, että vuokra-alueiden luovuttaminen kesken lupakauden on asiallista siten, että tuottaja ja vuokranantaja ovat yhteisymmärryksessä sopineet asiasta. Ympäristökeskus on pitänyt hyvänä, että lupapäätöksessä annetut toiminnan lopettamista ja jälkihoitoa koskevat lupamääräykset ulottuvat myös jo luovutettuihin alueisiin. Hakijan velvoitteet päättyvät vasta, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Kainuun ympäristökeskus on antanut lausunnon B Oy:n valituksen johdosta. Lupamääräys 14 koskee myös tuotannosta poistuneita alueita siltä osin kuin kyse on vesilain ja ympäristönsuojelulain soveltamisalaan liittyvästä toiminnasta. Lupamääräystä ei näiltä osin tarvitse muuttaa. Asiassa on pääosin kyse vuokranantajan ja vuokralaisen välisestä sopimuksesta, johon ei ympäristönsuojelulain perusteella voida antaa määräyksiä.
Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on lausunnossa todennut, ettei sillä ole B Oy:n valituksen johdosta lausuttavaa.
Oulun seudun ympäristötoimi on B Oy:n valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että tuotannon lopettamisen jälkeen alue on siistittävä ja maisemoitava siten, että tuotantotoiminnan seurauksena esille tulleet kivet ja kannot ynnä muut joko poistetaan alueelta tai maisemoidaan tai upotetaan maahan.
Ympäristölupavirasto ei ole antanut lausuntoa valituksesta ja vastineista.
B Oy:lle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, B Oy:n ympäristölupaviraston päätöksestä tekemän valituksen johdosta muuttanut lupamääräystä 14. Lupamääräykseen 14 lisätty uusi kolmas kappale kuuluu seuraavasti ( muutos kursiivilla ), siltä osin kuin nyt on kysymys:
14. = = =
= = = Lohkojen 1 - 9 osalta luvan saajan tulee 30.9.2010 mennessä toimittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle suunnitelma tuotantoalueen = = = kaivannaisjätteen käsittelystä .
Suunnitelmaan tulee sisältyä = = = esitys kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävästä alueesta (kaivannaisjätteen jätealue) sekä riittävän yksityiskohtainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Lupaviranomaisen tulee edellä mainittujen selvitysten perusteella antaa tarvittavat täydentävät määräykset .
= = =
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:
Jätehuoltosuunnitelma
Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat maaliskuun 15 päivänä 2006 antaneet direktiivin kaivannaisteollisuuden jätehuollosta sekä direktiivin 2006/21/EY, oikeastaan 2004/35/EY, muuttamisesta direktiivin 2006/21/EY ( kaivannaisjätedirektiivi ).
Direktiivin voimaan saattamiseksi annetun, 1.6.2008 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 45 a §:n 1 momentin säännöksen mukaan turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvästä jätteestä (kaivannaisjäte) sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Mainitun lainkohdan 2 momentin mukaan kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävän alueen (kaivannaisjätteen jätealue) luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta.
Ympäristönsuojelulain 103 a §:n 1 momentin mukaan muun muassa turvetuotannosta, jossa syntyy kaivannaisjätettä, on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Pykälän 2 momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämisestä, kaivannaisjätteen jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksella kaivannaisjätteistä (5.6.2008/379).
A Oy on 10.7.2008 ympäristölupaviraston 2.7.2008 edellyttämänä lupahakemuksen täydennyksenä toimittanut ympäristölupavirastoon turvetuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jonka mukaan turvetuotantoalueen kaivannaisjätettä ovat kannot ja muu puuaines, kivet, mineraalimaat ojien kaivusta sekä laskeutusaltaiden lietteet.
= = =
Ympäristölupavirastolle toimitettuun jätehuoltosuunnitelmaan ei ole sisällytetty selvitystä kaivannaisjätteen jätealueista. Ympäristölupavirasto ei ole pyytänyt jätehuoltosuunnitelmasta lausuntoa valvovilta viranomaisilta eikä siitä ole kuultu myöskään vuokra-alueen omistajaa. Koska jätehuoltosuunnitelmaa on pidettävä osana lupahakemusta, asiaa ei olisi pitänyt ratkaista kuulematta asianosaisia. Hallinto-oikeuden päätöksellä ympäristölupaviraston jätehuoltosuunnitelman perusteella antama määräys palautetaan tältä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi vuokratulla alueella sijaitsevien lohkojen 1 - 9 osalta B Oy:n vaatimuksesta. Asiaa ratkaistessaan aluehallintoviraston on annettava jätehuoltosuunnitelmaa koskevien määräysten lisäksi tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteen jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä, poistamisesta ja jälkihoidosta kyseisillä lohkoilla.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki 43 § 1 ja 3 mom. (86/2000 ja 506/2002), 45 a § ja 103 a §
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 1 - 2 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin luvansaaja on velvoitettu täydentämään hakemustaan toimittamalla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle 30.9.2010 mennessä lohkoja 1 - 9 koskeva suunnitelma tuotantoalueen kaivannaisjätteen käsittelystä sisältäen esityksen kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävästä alueesta (kaivannaisjätteen jätealue) sekä riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman kaivannaisjätteen käsittelystä.
Vaatimuksensa tueksi yhtiö on esittänyt seuraavaa:
Ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyissä valituksissa ei ole vaadittu edellä mainittujen velvoitteiden asettamista, eikä sellaisia ole myöskään edellytetty asetettavaksi lupamenettelyn yhteydessä ympäristölupavirastolle annetuissa lausunnoissa, vaikka tuotantoalueen tilanne on ollut tiedossa.
Yhtiö on hakemuksen täydennyksenä toimittanut ympäristölupavirastolle koko tuotantoaluetta koskevan jätehuoltosuunnitelman ja siihen perustuen ympäristölupaviraston päätös sisältää riittävät ja tarpeelliset määräykset.
Jätehuoltosuunnitelmassa on esitetty syntyvät jätteet lajeittain ja niiden sijoittaminen sekä käyttö.
Tuotantoalueella ei edellä mainitusta jätehuoltosuunnitelmasta ilmenevistä syistä ole eikä siellä vastaisuudessakaan synny sellaisia orgaanisten tai epäorgaanisten aineiden sijoittamisalueita (kaivannaisjätteen jätealue), joita tarkoitetaan kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole valituksen johdosta lausuttavaa.
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Lausunnossa on esitetty, että Vaasan hallinto-oikeuden asettamaa velvoitetta lupahakemuksen täydentämisestä ei voida pitää luvanhakijan kannalta kohtuuttomana ottaen huomioon, että turvetuotantoalueiden kaivannaisjätteiksi katsotaan vain alueen kuivatuksen ja muiden kunnostustöiden yhteydessä maasta irrotettavat kivet, kannot ynnä muut sellaiset luonnonainekset, eivätkä kaivannaisjätteitä ole pohjamaahan jäävät muut ainekset.
B Oy on antanut yhtiön valituksen ja ELY-keskuksen lausunnon johdosta selityksen. B Oy:n ja A Oy:n välisiin turvetuotantoon vuokrattujen alueiden vuokrasopimuksiin ei sisälly turvetuotannon yhteydessä syntyvien kaivannaisjätteiden käsittelyyn, sijoittamiseen eikä vuokrattujen alueiden tilaan niiden palauttamishetkellä tai alueiden jälkihoitoon liittyviä ehtoja. Osapuolet ovat käyneet neuvotteluja alueiden palauttamisen ehdoista vuokrasopimusten päättyessä. Ne eivät ole johtaneet asiaa koskeviin sopimuksiin. Osapuolten kesällä 2010 suorittamassa katselmuksessa todettiin, että turpeen ottamisen yhteydessä alueen maaperästä on irrotettu jätemassoja, jotka tulisi maisemoida.
B Oy:lle ei ole lupamenettelyn yhteydessä varattu tilaisuutta tutustua A Oy:n turvetuotantoalueita koskevaan jätehuoltosuunnitelmaan eikä sillä siten ole ollut mahdollisuutta arvioida suunnitelman sisältöä kaivannaisjätteitä koskevilta osin.
B Oy pitää tärkeänä, että A Oy:n ympäristöluvissa annetaan tarpeelliset määräykset koskien tuotannon yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä, niiden käsittelyä, hyödyntämistä ja sijoittamista jätteistä aiheutuvan haitallisuuden vähentämiseksi sekä tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten tuotannosta poistuvien ja jo poistettujen alueiden kunnostamisesta ja siistimisestä. Tuotantoalue on toiminnan lopettamisen jälkeen ja ennen maanomistajalle luovuttamista saatettava sekä ympäristönsuojelullisesti että jatkokäytön kannalta tyydyttävään tilaan.
A Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
Merkitään , että toimivaltaiset lupa- ja valvontaviranomaiset ovat muuttuneet 1.1.2010 alkaen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja tilalle on tullut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, joka hoitaa aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle kuuluvia tehtäviä ja toimii ympäristönsuojelulain mukaisena lupaviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Kainuun ympäristökeskuksen sijaan tullut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetut (muun ohella ympäristönsuojelua koskevat) sekä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut (muun ohella yleisen edun valvontaa ympäristöasioissa koskevat) tehtävät Kainuun maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sijaan tullut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Lupamääräyksen 14 kolmas kappale kumotaan siltä osin ( kumotut kohdat merkitty kursiivilla ) kuin Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään velvoittanut luvan saajan täydentämään hakemustaan toimittamalla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle määräaikaan mennessä lohkoja 1 - 9 koskevan suunnitelman kaivannaisjätteen käsittelystä sisältäen esityksen kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävästä alueesta (kaivannaisjätteen jätealue) sekä riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman kaivannaisjätteen käsittelystä.
Lupamääräys 14, sellaisena kuin se muilta osin on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä A Oy:n ja B Oy:n valitusten johdosta osittain muutettuna, jää muilta osin voimaan. Näin muutettuna voimaan jäävä lupamääräys 14 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
"14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksille, nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla.
Lohkojen 1 - 9 viimeinen tuotantovuosi on vuosi 2013, minkä jälkeen niillä ei saa tehdä turvetuotantotöitä. Lohkoilla 10 - 12 saadaan tuotantotöitä tehdä vuoteen 2017 saakka. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu on tehtävä ympäristölupaviraston päätöksen liitteenä 3 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Velvoitteet koskevat myös maanomistajalle jo takaisin luovutettuja alueita.
Lohkoilla 10 - 12 olevan kaivannaisjätteen osalta on noudatettava ympäristölupavirastoon 10.7.2008 toimitettua kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Lohkojen 1 - 9 osalta luvan saajan tulee 30.9.2010 mennessä toimittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle suunnitelma tuotantoalueen jälkihoidosta ( poistettu tekstiä ). Suunnitelmaan tulee sisältyä esitys tuotannosta poistuvien ja jo poistettujen alueiden kunnostamisesta ja siistimisestä sekä tarpeettomien rakenteiden poistamisesta ( poistettu tekstiä ). Lupaviranomaisen tulee edellä mainittujen selvitysten perusteella antaa tarvittavat täydentävät määräykset.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset, nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ovat todenneet jälkihoitotoimet tehdyiksi. Tämän jälkeen kyseiset alueet eivät enää kuulu turvetuotannon ympäristöluvan piiriin.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset, nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, voivat tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä."
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja 4 kohdan mukaan toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä.
Ympäristönsuojelulain 45 a §:n 1 momentin mukaan kaivostoimintaa tai siihen rinnastettavaa toimintaa, rikastamoa, kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa, kivenmurskausta tai turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvästä jätteestä (kaivannaisjäte) sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.
Kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan lain 45 a §:n 2 momentissa kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävää aluetta. Kaivannaisjätteen jätealueen määritelmää on täsmennetty kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) 2 §:n 4 kohdassa, jonka mukaan kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan tuotantopaikan yhteydessä olevaa aluetta, johon sijoitetaan siinä syntyvää kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä; jollei kysymys ole suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta alueesta, kaivannaisjätteen jätealueena ei kuitenkaan pidetä aluetta, johon sijoitetaan: a) sellaista pilaantumatonta maa-ainesta, pysyvää jätettä taikka etsinnässä tai turvetuotannon yhteydessä syntyvää kaivannaisjätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle kolmeksi vuodeksi; b) muuta kuin a alakohdassa tarkoitettua kaivannaisjätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle vuodeksi.
Ympäristönsuojelulain 90 §:n ( Toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet ) 1 momentin mukaan luvanvaraisen toiminnan tai 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.
Pykälän 3 momentin mukaan, jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Tarkkailua koskevat määräykset annetaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 46 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 103 a §:n ( kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ) 1 momentin mukaan ympäristöluvanvaraisesta tai 61 §:n mukaan ilmoituksenvaraisesta kaivostoiminnasta, sitä valmistelevasta tai siihen rinnastettavasta toiminnasta, rikastamosta, kivenlouhimosta, muusta kivenlouhinnasta, kivenmurskauksesta tai turvetuotannosta, jossa syntyy kaivannaisjätettä, on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Jätehuoltosuunnitelman tarkemmasta sisällöstä säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan muun ohella selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta ja sen ympäristöstä, 6 kohdan mukaan tiedot kaivannaisjätteen ja kaivannaisjätteen jätealueen aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja 9 kohdan mukaan tiedot toiminnan lopettamisesta, kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä niihin liittyvästä tarkkailusta.
Tosiseikat
Pelsonsuon turvetuotantoalueella syntyy ympäristönsuojelulain 45 a §:ssä tarkoitettuja kaivannaisjätteitä, joita koskien on tehty Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 10.7.2008 saapunut ympäristönsuojelulain 103 a §:n mukainen kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan vuosittain tuotannossa syntyy kantoja ja muuta puuaineista 108 000 m 3 , kiviä 90 m 3 , mineraalimaata ojien kaivusta 45 000 m 3 ja laskeutusaltaiden lietettä 180 m 3 . Suunnitelmassa ei ole esitetty, että alueelle syntyisi kaivannaisjätteiden jätealueita eli sellaisia alueita, joissa säilytettäisiin edellä todettuja kaivannaisjätteitä yli kolme vuotta.
Ympäristölupa koskee Pelsonsuon lohkoilla 1 - 12 tapahtuvaa turvetuotantoa. Luvan mukaan Pelsonsuon tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on kaikkiaan 140 hehtaaria ja tuotannosta poistunut ala 500,7 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on A Oy:n valituksessa kysymyksessä olevien lohkojen 1 - 9 osalta myöntänyt turvetuotantoon määräaikaisen, 31.12.2013 saakka voimassa olevan ympäristöluvan. Ympäristöluvan määräykset, erityisesti määräys 14, koskevat myös sellaisia toimintaa varten vuokrattuja tuotantolohkoja tai -alueita, joilla toiminta on lopetettu ja jotka on luovutettu maanomistajalle.
Ympäristöluvan lupamääräyksen 7 mukaan toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteistä esitettyä jätehuoltosuunnitelmaa. Määräyksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 103 a §:n 3 momentin vaatimus suunnitelman tarkistamisesta sekä 4 momentin vaatimus siitä, miten on toimittava, jos jätteiden määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.
Ympäristöluvan määräys 14 koskee toiminnan lopettamista ja jälkihoitoa. Määräyksessä on rajattu muun muassa lohkojen tuotantoaikaa sekä määrätty, että tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Määräys sisältää velvoitteen tarkkailuun, vesiensuojelutoimenpiteiden jatkamiseen ja valvontaan.
Hallinto-oikeuden päätöksessä on, siltä osin kuin nyt on kysymys, muutettu lupamääräystä 14 lisäämällä siihen velvoite esittää lohkojen 1 - 9 osalta suunnitelma tuotantoalueen kaivannaisjätteen käsittelystä. Suunnitelmaan tulee sisältyä esitys kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävästä alueesta (kaivannaisjätteen jätealue) sekä riittävän yksityiskohtainen suunnitelma kaivannaisjätteen käsittelystä. Lupaviranomaisen tulee edellä mainittujen selvitysten perusteella antaa tarvittavat täydentävät määräykset.
Johtopäätökset ja asian lopputulos
B Oy on ympäristölupaviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että luvansaaja velvoitetaan tuotannon päättymisen jälkeen kunnostamaan ja siistimään myös ne tuotantoalueet, jotka oli yksipuolisella ilmoituksella siihen mennessä luovutettu maanomistajan käyttöön.
Ympäristönsuojelulain 90 §:n 1 momentista ilmenevä periaate huomioon ottaen toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta luvan mukaisesti kunnes toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet on hyväksytty ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista, toiminta on muutoin lopetettu lain vaatimusten mukaan sekä alueen jätehuolto on toteutettu ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimusten mukaisesti.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on ympäristönsuojelulain 103 a §:n sekä kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n vaatimukset huomioon ottaen esitettävä, miten kaivannaisjätteet tullaan käsittelemään tai hyödyntämään tuotantoalueella. Kun toiminnanharjoittajan esittämässä jätehuoltosuunnitelmassa on esitetty, ettei alueelle muodostu kaivannaisjätteen jätealueita, toiminta on lupamääräyksen 7 mukaisesti myös järjestettävä tällä tavoin. Jos alueelle muodostuu kaivannaisjätteen jätealueita esimerkiksi sen vuoksi, että kaivannaisjätteitä varastoidaan alueella yli kolme vuotta, toimenpide edellyttää jätehuoltosuunnitelman muuttamista ja muutoksen vahvistamista noudatettavaksi määräyksellä.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset on annettava ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Jos luvassa ei voida antaa riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä, lupaviranomainen voi antaa ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin nojalla määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. Siltä osin kuin on kyse kaivannaisjätteistä, toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset voivat kuitenkin perustua lain 45 a §:ään. Jos kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on puutteellinen toiminnan lopettamisen osalta, määräykset on annettava ensisijaisesti siten, että niillä täydennetään kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa.
Kun hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, lisännyt lupamääräyksen 14 uuteen kolmanteen kappaleeseen velvoitteen lohkojen 1 - 9 osalta suunnitelman esittämiseen kaivannaisjätteiden käsittelystä ja kaivannaisjätteen jätealueesta, sen olisi tullut siten edellyttää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman täydentämistä. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu lupamääräyksessä 7 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman täydentämistä koskevan määräyksen antamiseen ei kuitenkaan ole ollut perusteita.
Lupamääräyksen 14 toisen ja kolmannen kappaleen toiminnan lopettamiseen liittyviä määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksessä muilta kuin nyt kysymyksessä olevilta osin osittain muutettuina, on pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ympäristönsuojelulain ja jätelain kannalta pidettävä riittävinä. Hallinto-oikeuden lisäämää määräystä tuotantoalueen kaivannaisjätteen käsittelyä koskevan suunnitelman esittämisestä esityksineen kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävästä alueesta (kaivannaisjätteen jätealue) on sen vuoksi pidettävä perusteettomana. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että B Oy:n Vaasan hallinto-oikeudelle tekemä valitus on koskenut maanomistajan käyttöön luovutettujen alueiden osalta ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista, asiaa ei ole perusteita palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, vaikka B Oy:lle ei ollut varattu tilaisuutta lausua A Oy:n ympäristölupahakemuksen täydennyksenä toimittamasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta.
Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että jos korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisen lupamääräyksen 14 toisen kappaleen mukaan toimittaessa valvontaviranomainen, pyydettyään maanomistajan lausunnon, ei katso voivansa hyväksyä tehtyjä toimenpiteitä, valvontaviranomainen voi edellyttää asianmukaisia toimia ympäristönsuojelulain 84 §:n mukaista hallintopakkoa soveltaen tai lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan antaa täydentäviä määräyksiä toiminnan lopettamisesta. Ympäristönsuojelulain nojalla voidaan määrätä vain sellaisista toimista, jotka ovat tarpeen alueen saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä muutoin mainitun lain mukaisten velvoitteiden ja jätehuollon asianmukaiseksi hoitamiseksi. Siltä osin kuin on kyse toiminnanharjoittajan ja maanomistajan välisestä vuokrasopimuksen sisällön tulkinnasta, asia on mahdollista saattaa tutkittavaksi käräjäoikeudessa.
Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksellä lupamääräykseen 14 lisätty kolmas kappale on kumottava täällä valituksenalaiselta osin.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Juha Kaila. Asian esittelijä Irene Mäenpää.