19.1.2011

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 18.12.2009 nro 09/1141/2

Kunnanvaltuuston päätös

Tuusulan kunnanvaltuusto on 26.1.2009 (§ 4) päättänyt valita toimikaudeksi 2009 - 2010 kunnanhallitukseen päätöksestä tarkemmin ilmenevät 11 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimetä puheenjohtajaksi Juhani Sjöblomin, 1. varapuheenjohtajaksi Päivö Kuusiston ja 2. varapuheenjohtajaksi Tuija Reinikaisen.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Tuusulasta oleva Jaakko Torppa on hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan siltä osin kuin kunnanhallitukseen on valittu Juhani Sjöblom.

Torppa on lausunut valituksessaan muun ohella seuraavaa:

Sjöblom omistaa 50 prosenttia Tuusulan mittakaavassa merkittävästä yrityksestä, Seepsula Oy:stä. Yritys toimii kunnan alueella ja on keskittynyt kiviainesten jalostukseen ja myyntiin. Sjöblom on toiminut 2.2.2009 saakka myös Seepsula Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Sjöblomilla ja hänen lähisuvullaan on monen tyyppistä yritystoimintaa sekä lisäksi huomattavia maaomistuksia Tuusulan kunnassa. Kiinteistöjä koskevia kaavahankkeita, niin osayleiskaavatasoisia kuin asemakaavojakin, on käynnissä ja kaavoitussuunnitelmassa useita.

Seepsula Oy:tä koskevia asioita tai yrityksen omistamia maa-alueita koskevia asioita on kunnan käsittelyssä niin usein, että eturistiriita kunnan ja yrityksessä vaikuttavan Sjöblomin välillä on olennainen ja yrityksen taloudellinen intressi selkeä. Mainittu eturistiriita vahvistuu, jos otetaan huomioon kunnanhallituksen puheenjohtajan velvoitteet edustaa kuntaa erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Kaavoitus, asuntorakentaminen ja muu pitkän tähtäimen suunnittelu on tällöin keskiössä ja Sjöblom puheenjohtajana saa edustamalleen yritykselle merkittävän kilpailuedun. Tasapuolisen kilpailun kannalta on huomionarvoista, että Tuusulassa toimii Seepsula Oy:n lisäksi muitakin kiviainesten louhintaan ja jalostukseen keskittyneitä yrityksiä, joiden asioita tulee jatkuvasti myös kunnanhallituksen käsittelyyn. Kunnanhallituksen puheenjohtajana Sjöblom saa käsittelyynsä sellaista tietoa, jota muissa vastaavaa liiketoimintaa harjoittavissa yhteisöissä toimivat henkilöt jäävät paitsi. Sjöblomin asemasta Seepsula Oy:ssä ja hänen sekä hänen sukulaistensa ja heidän johtamansa yrityksen maaomistuksesta johtuen ei ole pidettävä riittävänä, että yksin esteellisyyssäännökset voisivat turvata luottamuksen hänen kykyynsä käsitellä asioita puolueettomasti. Asian ratkaisemisessa on myös huomioitava Tuusulan kunnanhallitukselle kuuluvat kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyvät tehtävät ja toimivalta.

Tuusulan kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta selityksen. Selityksessään kunnanhallitus on muun ohella lausunut, että Sjöblomilla on omistuksensa kautta vastuullinen asema Seepsula Oy:ssä, joten hänen asemansa täyttää kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset liikeyrityksen johtohenkilöstä. Sjöblomilla ei ole odotettavissa useita esteellisyystilanteita Seepsula Oy:n omistuksensa johdosta eikä kunnanhallituksessa tulla tavanomaisesti käsittelemään asioita, joiden käsittelemiseen Sjöblom olisi esteellinen Seepsula Oy:n omistuksensa vuoksi. Sjöblomin toiminnasta kunnanhallituksessa ei ole odotettavissa olennaista hyötyä Seepsula Oy:lle tai vahinkoa sen kilpailijoille. Seepsula Oy:llä ei ole keskeistä asemaa kunnanhallituksen tehtäväalueella. Valitus tulisi hylätä.

Sjöblomille on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Torppa on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Jaakko Torpan valituksesta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen siltä osin kuin Juhani Sjöblom on valittu kunnanhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kuntalain 35 §:n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan momentin 3 kohdan mukaan henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994 vp) on kuntalain 35 §:n osalta muun ohella todettu pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena olevan olettamus, että pykälässä tarkoitettu henkilö voisi luottamushenkilönä toimia kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti ja edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnanhallituksen jäsenten vaalikelpoisuuden arviointi perustuu sen ajankohdan tilanteeseen, jolloin kunnanhallitus aloittaa toimikautensa. Näin ollen tässä tapauksessa ratkaiseva on ajankohdan 1.1.2009 tilanne. Torpan valituksensa liitteenä toimittamasta 12.2.2009 päivätystä Seepsula Oy:tä koskevasta Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -raportista ilmenee, että yhtiön ilmoituksen 4.9.2007 mukaan Juhani Sjöblom omistaa 50 prosenttia Seepsula Oy:n osakkeista. Saman raportin tietojen mukaan Juhani Sjöblom on 1.1.2009 ollut Seepsula Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallitus tai Sjöblom eivät ole kiistäneet tästä raportista ilmeneviä yhtiötä koskevia tietoja. Myös kunnanhallituksen antamassa lausunnossa on todettu, että Juhani Sjöblomilla on vastuullinen asema Seepsula Oy:ssä. Kunnanhallituksen lausuma perustuu tältä osin Sjöblomin osakeomistukseen. Hallinto-oikeus katsoo, että Sjöblom on ollut kuntalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asemassa Seepsula Oy:ssä.

Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994 vp) on lisäksi todettu, että kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan yhteisöllä sellaista yhteisöä, joka harjoittaa liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Edellytyksenä vaalikelpoisuuden rajoitukselle olisi esityksen mukaan myös, että kysymykseen tulevalla yhteisöllä olisi keskeinen asema kunnanhallituksen tehtäväalueella.

Tuusulan kunnanhallituksen 1.1.2009 voimassa olleen johtosäännön 9 §:n (Ratkaisuvalta erityisasioissa) 1 momentin mukaan ellei laeissa, asetuksissa, johtosäännössä toisin määrätä, kunnanhallitus ratkaisee kunnanvaltuuston ohjeiden mukaisesti asiat, jotka koskevat muun ohella 1) kiinteän omaisuuden hankkimista, 2) rakennuspaikkojen luovuttamista, 6) asemakaavan ajanmukaisuudesta päättämistä, 13) päättämistä ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmistelusta maa-aineslain mukaisista luvista ja lausuntojen antamisesta toista kuntaa koskevista lupapäätöksistä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnanhallitus toimii maa-aineslain 7 §:n tarkoittamana lupaviranomaisena.

Seepsula Oy:tä koskevien kaupparekisterimerkintöjen mukaan yhtiön toimialana (rekisteröity 9.10.1996) on sora- ja maanjalostusliikkeen harjoittaminen, alaan liittyvä jalostustoiminta ja kauppa. Yhtiö harjoittaa myös rakennuttamis-, yritysrahoitus- ja perimistoimintaa, konttori- ja atk-palvelutoimintaa sekä sanoma- ja aikakauslehtien kustannus- ja julkaisutoimintaa, graafisen alan teollisuutta ja viestintää. Lisäksi toimialana on yritysten, liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeiden ja yhtiöosuuksien sekä muiden arvopapereiden ja kiinteistöjen osto, myynti, omistus ja vuokraus, luottojen myöntäminen ja vakuuksien järjestely ynnä takausten myöntäminen muiden yhtiöiden luottojen ja sitoumusten vakuudeksi. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että yhtiön varsinaisen toiminnan sijaintikunta on Tuusula. Torpan valituksensa liitteenä toimittaman Suomen Asiakastieto Oy:n 12.2.2009 päivätyn Rating Alfa -raportin mukaan Seepsula Oy:n tutkittu toimiala oli 22.6.2005 soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (08120). Kunnanhallituksen lausunnon mukaan yhtiö hallitsee osittain Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevaa 305 hehtaarin suuruista Senkkerin aluetta. Selvityksistä ilmenee, että yhtiö omistaa suoraan tai välillisesti myös muita maa-alueita Tuusulassa. Edellä mainitun valitukseen liitetyn raportin mukaan yhtiön liikevaihtoluokka on vuonna 2007 ollut 10 - 20 miljoonaa euroa. Seepsula Oy:n toimintaan Tuusulassa liittyy myös vastaselitykseen liitetty Tuusulan kunnanhallituksen päätös 1.9.2008 § 445, joka on koskenut lausunnon antamista yhtiön Uudenmaan ympäristökeskukselle tekemästä ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksessa on kysymys Seepsula Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoiminnan laajentamisesta Tuusulan Ruotsinkylässä. Muutoslupahakemus on koskenut Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevia viittä tilaa ja yhtä määräalaa.

Valituksessa ja kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että Tuusulassa toimii muitakin kiviainesten louhintaan ja jalostukseen keskittyneitä yrityksiä. Torppa on vastaselityksessään todennut, että viimeisen vuoden aikana Tuusulan kunnassa on ollut useasti esillä kiviainestoimintaan liittyviä asioita, joiden vaikutukset ovat koskeneet suoraan tai välillisesti

Seepsula Oy:n toimintaa. Vaatimustensa tueksi Torppa on liittänyt vastaselitykseensä edellä mainitun 1.9.2008 tehdyn päätöksen lisäksi myös muita Tuusulan kunnanhallituksen päätöksiä tällaisista tilanteista.

Torpan vastaselitykseensä liittämässä kunnanhallituksen päätöksessä 19.5.2008 § 277 on ollut kysymys kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä Ruotsinkylä-Myllykylän osayleiskaava-alueella sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeuden käyttäminen on liittynyt vuoden 1998 osayleiskaavan tarkistamiseen vastaamaan alueella olevia ja sinne suunniteltuja toimintoja. Päätöksen mukaan Ruotsinkylään on suunnitteilla kiviaineksen ottamistoiminnan merkittävä laajennus. Alueella sijaitsee muun muassa Senkkerin kiviaineshuolto oheistoimintoineen. Kunnanhallituksen päätöksessä 2.3.2009 § 101 on ollut kysymys Lemminkäinen Oyj:n jättämän Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevaa kiinteistöä koskevan ostotarjouksen hyväksymisestä. Lemminkäinen Oyj:llä on ollut tarkoitus sijoittaa kiinteistölle kivenottoa ja sen jälkeen raskaampaa teollisuutta. Kunnanhallituksen päätöksessä 14.4.2009 § 208 on ollut kysymys lausunnon antamisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle Focus-alueen maa-ainestenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Päätöksestä ilmenee, että Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia suunnittelevat louhintoja Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle ja sen pohjoispuolelle.

Kun otetaan huomioon Tuusulan kunnanhallitukselle kuuluneet tehtävät sen toimikauden alussa 1.1.2009, erityisesti maa-ainesluvista päättäminen ja lausuntojen antaminen toista kuntaa koskevista lupapäätöksistä sekä maa-aineslain tarkoittamana lupaviranomaisena toimiminen, ja asiassa saatu edellä kuvattu selvitys Seepsula Oy:n toiminnasta ja kunnanhallituksen käsiteltävänä olevista asioista, voidaan yhtiötä koskevien asioiden käsittelyä kunnanhallituksessa pitää kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tavanomaisena sekä yhtiötä sellaisena mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna yhteisönä, jota koskevien ja jonka kilpailijoita kiinnostavien asioiden ratkaisu kunnanhallituksessa on omiaan tuottamaan yhtiölle olennaista hyötyä tai vahinkoa. Sjöblom ei ole ollut vaalikelpoinen kunnanhallituksen jäseneksi. Kunnanvaltuuston päätös on näin ollen kumottava siltä osin kuin Sjöblom on valittu kunnanhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi. Kunnanvaltuuston päätös on tältä osin lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut sekä
Kuntalaki 14 § 1 momentti, 16 § 1 momentti, 23 § 1 momentti, 33 § ja 90 §.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Kuntalain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Pykälän 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Kunnan luottamushenkilöiden yleisestä vaalikelpoisuudesta säädetään kuntalain 33 §:ssä, vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuustoon 34 §:ssä ja vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen 35 §:ssä.

Tässä asiassa kysymyksessä olevan kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Vaalikelpoisuutta koskevan säännöksen perusteluja

Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994 vp) lausuttiin 35 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

”Kunnanhallituksen keskeisen aseman vuoksi sen jäsenten vaalikelpoisuuden rajoituksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Vaalikelpoisuussäännökset poikkeaisivat jossain määrin muiden lautakuntien jäseniä koskevista säännöksistä, minkä vuoksi kunnanhallituksen jäseniä koskevat rajoitukset olisivat omassa pykälässään.

Lähtökohtana olisi, että henkilö, joka olisi vaalikelpoinen valtuustoon, olisi vaalikelpoinen myös kunnanhallitukseen. Kunnanhallituksen hoidettavien tehtävien luonne vaatii kuitenkin tiukempia rajoituksia. - - - Pykälän 1 momentin 3 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö ei olisi eräin edellytyksin vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Edellytyksenä olisi, että yhteisölle voisi syntyä olennaista hyötyä tai vahinkoa kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävistä asioista. Vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena olisi olettamus, että tällainen henkilö voisi luottamushenkilönä toimia kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti ja edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi.

Säännös edellyttäisi asianomaiselta henkilöltä hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenyyttä taikka johtavaa ja vastuullista tehtävää tai siihen rinnastettavaa asemaa yhteisössä. Palkatun henkilöstön ohella vastuullisessa asemassa voisi myös olla yrityksen toimintaan osallistuva omistaja. Kunnanhallituksen tehtäväalueella säännös voisi koskea esimerkiksi paikallisten pankkien johtohenkilöitä. Rajoitus kohdistuisi vain sellaiseen yhteisöön, joka harjoittaisi liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Edellytyksenä olisi myös, että kysymykseen tulevalla yhteisöllä olisi keskeinen asema kunnanhallituksen tehtäväalueella. Esimerkiksi pankin sivukonttorilla tuskin olisi tällaista asemaa.”

Esityksestä antamassaan mietinnössä eduskunnan hallintovaliokunta (HaVM 18/1994 vp) puolestaan lausui vaalikelpoisuuden rajoittamisesta yleisesti muun ohella seuraavaa:

”Uudistuksen tavoitteisiin kuuluu kuntalaisten luottamuksen turvaaminen kunnallishallintoon. Tärkeä merkitys tässä suhteessa on vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevilla säännöksillä, jotka liittyvät toisiinsa. Molempien säännösten tavoitteena on huolehtia toimielinten jäsenten puolueettomuudesta ja asioiden tasapuolisesta käsittelystä. Valiokunta korostaa, että vaalikelpoisuussäännösten tarkoituksena on estää valitsemasta toimielimen jäseneksi henkilöä, jonka asema kunnan organisaatiossa tai jonka muut tehtävät ovat sellaisia, että luottamus hänen kykyynsä käsitellä asioita puolueettomasti vaarantuu. Esteellisyyssäännöksillä turvataan puolestaan yksittäisen asian käsittelyn puolueettomuus.

Vaalikelpoisuussäännökset rajoittavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen toimintaan. Arvioitaessa tällaisten rajoitusten hyväksyttävyyttä on keskeinen merkitys annettava sille, voidaanko rajoitusten perustetta pitää yleisen edun kannalta painavana. Pyrkimys rakentaa luottamuselinten toimivallan käyttö mahdollisimman vapaaksi asiattomina pidettävistä intresseistä ja sitä kautta turvata kunnallishallinnon julkista luotettavuutta on niin painava näkökohta ja myös kunnalliseen itsehallintoon soveltuva, että on perusteltua rajoittaa vaalikelpoisuutta hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Myös säädöstekstit perusteluineen on laadittu sääntelykohteen luonnetta ajatellen varsin tarkoiksi.

Vaalikelpoisuuden rajoitusten tulisi sen johdosta, että ne rajoittavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen toimintaan, olla mahdollisimman vähäisiä. Tässäkään suhteessa esityksen osalta ei ole huomauttamista sikäli, että rajoituksia olisi pidettävä ainakaan liian tiukkoina. Kunnallishallinnon toimivuus ja uskottavuus edellyttävät ehdotettua sääntelyä. Tässä suhteessa esteellisyyssäännökset eivät ole yksinomaan riittäviä. Vaalikelpoisuussäännösten luonteesta johtuen valiokunta kuitenkin katsoo, että vaalikelpoisuuden rajoituksia on tulkittava suppeasti. Sen sijaan esteellisyyssäännösten kohdalla on noudatettava tiukkaa tulkintaa.”

Kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan osalta hallintovaliokunta lausui seuraavaa:

”Kyseistä vaalikelpoisuuden rajoitusta sovelletaan vain, jos liikeyrityksen asema suhteessa kuntaan on sellainen kuin säännös edellyttää ja säännöksessä mainitun henkilön asema kuntaan ja samalla henkilön asema liikeyrityksessä on sellainen kuin säännös edellyttää. Molempien edellytysten on täytyttävä. Säännös koskee vain liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä, jolloin aatteelliset yhteisöt jäävät yleensä soveltamisalan ulkopuolelle. Vaalikelpoisuusrajoituksia on, kuten edellä on todettu, tulkittava suppeasti. Tämän vuoksi tulkinnanvaraisessa tilanteessa asia on ratkaistava kyseisen henkilön eduksi, toisin sanoen hänet on katsottava vaalikelpoiseksi.

Jotta kunnan ja liikeyrityksen edut voisivat olla toisilleen vastakkaisia, liikeyrityksellä pitää olla liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Lisäksi edellytyksenä on, että niitä asioita, joissa liikeyrityksellä on tärkeitä intressejä, käsitellään kunnanhallituksessa tavanomaisesti, jolloin intressiristiriitoja voi tulla esiin ainakin useita kertoja vuodessa. Voidaan katsoa, että liikeyritystä tai sen kilpailijoita koskevia asioita on oltava usein vireillä tai valmisteltavina kunnanhallituksessa.

Eturistiriidan on myös oltava olennainen, minkä vuoksi aivan vähäinen taloudellinen tai muu intressi ei muodosta vaalikelpoisuuden rajoitusta. Kunnanhallituksen tehtäväalue voi kunnasta riippuen olla hyvinkin laaja. Kunnanhallituksen tehtäväalueesta ja kunnasta riippuen rajoitus voi koskea esimerkiksi rakennusliikkeitä, maanrakennusyrityksiä, kauppaliikkeitä ja pankkeja. Jos esimerkiksi rakennusurakoista tai niihin liittyvistä hankinnoista päättäminen kuuluu lautakunnalle, rakennusliikkeen johtaja on vaalikelpoinen kunnanhallitukseen, mutta ei kenties asianomaiseen lautakuntaan.

Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee liikeyrityksen johtohenkilöä myös tilanteessa, jossa henkilö on johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa yrityksessä. Pelkästään ei riitä siten johtava asema taikka vastuullinen asema, vaan molempien kriteerien tulee täyttyä. Säännös voi koskea sekä palkattua henkilöstöä että henkilöä, jolla omistuksen kautta on vastuullinen ja johtava asema yrityksessä. Palkatusta henkilöstöstä rajoitus koskee lähinnä toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa.

On esitetty näkemyksiä, että pykälä rajoittaisi liian laajalti liike-elämän edustajien osallistumismahdollisuuksia. Valiokunnan käsityksen mukaan näin ei ole asianlaita. Valiokunta huomauttaa samalla, että esityksen perustelujen viittaus pelkästään paikallispankkeihin ja toisaalta maininta sivukonttorien asemasta ovat molemmat epätarkkoja. Vaalikelvottomuus koskee yhtä lailla kaikkien pankkien henkilöitä ja myös sivukonttoreita, jos momentin mukaiset vaalikelpoisuuden rajoitusten edellytykset täyttyvät, ei tietystikään muussa tapauksessa.”

Ratkaistava kysymys ja tulkinnan lähtökohta

Asiassa on ratkaistava, onko Juhani Sjöblom ollut kuntalain 35 §:n 1 mo¬mentin 3 kohdan perusteella vaalikelpoinen Tuusulan kunnanhallitukseen toimikaudeksi 2009 - 2010. Tällöin on ensin arvioitava, onko Sjöblom mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa johtavassa ja vastuullisessa tai siihen rinnastettavassa asemassa Seepsula Oy:ssä. Jos näin on, on toiseksi ratkaistava, onko kysymyksessä yhteisö, jota koskevia asioita tavanomaisesti käsitellään kunnanhallituksessa. Riidatonta on, että kyseinen osakeyhtiö harjoittaa liiketoimintaa Tuusulan kunnassa. Kolmanneksi on arvioitava, onko näiden kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden ratkaisu omiaan tuottamaan yhteisölle olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Vaalikelpoisuuden rajoituksia on poikkeuksina yleisestä vaalikelpoisuudesta tulkittava suppeasti. Toisaalta uskottavuutta kunnallishallinnon puolueettomuuteen on perusteltua turvata rajoittamalla vaalikelpoisuutta tilanteissa, joissa tämän tavoitteen toteutumista ei voida varmistaa vain esteellisyyssäännöksiä soveltamalla.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Seepsula Oy on yhtiön www-sivujen (12.1.2011) mukaan yli 40 vuotta toiminut, rakentamista palveleva kivenjalostukseen ja myyntiin erikoistunut, puhtaasti kotimainen perheyritys. Yrityksen ovat perustaneet viisi Sjöblomin veljestä. Yhtiöllä on asiakirjojen mukaan vuonna 2007 ollut 18 työntekijää ja sen liikevaihto on sijoittunut luokkaan 10-20 miljoonaa euroa. Asiakirjoista ilmenee, että yhtiön hallitukseen kuuluvat Juhani Sjöblomin tammikuussa 2009 tapahtuneen eron jälkeen Seppo Sjöblom ja varajäsenenä Karl Sjöblom. Asiakirjojen mukaan Juhani Sjöblom kuitenkin omistaa 50 prosenttia Seepsula Oy:n osakkeista. Hän on yhtiön tausta ja toiminta huomioon ottaen osakeomistuksensa perusteella kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun johtavaan ja vastuulliseen tehtävään rinnastuvassa asemassa sanotussa yhtiössä.

Tuusulan kunnanhallituksen 1.1.2009 voimassa olleen johtosäännön mukaan kunnanhallitus ratkaisee muun ohella kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennuspaikkojen luovuttamista sekä asemakaavan ajanmukaisuutta koskevat asiat.

Seepsula Oy:n tuotantolaitokset ja toimipiste sijaitsevat 305 hehtaarin suuruisella Senkkerin alueella Tuusulassa lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Yhtiö omistaa maa-alueita muuallakin Tuusulassa. Yhtiö toimittaa erilaisia maa- ja kiviaineksia muun ohella talonrakentamiseen, infrastruktuurihankkeisiin, viherrakentamiseen ja hiekoitukseen.

Saadun selvityksen mukaan kunnanhallitus on muun ohella tehnyt 1.9.2008 § 445 päätöksen, joka on koskenut lausunnon antamista Seepsula Oy:n Uudenmaan ympäristökeskukselle tekemästä ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksessa on ollut kysymys Seepsula Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoiminnan laajentamisesta Tuusulan Ruotsinkylässä. Muutoslupahakemus on koskenut Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevia viittä tilaa ja yhtä määräalaa. Lisäksi kunnanhallitus on 19.5.2008 § 277 päättänyt etuosto-oikeuden käyttämisestä eräiden yksityishenkilöiden ja Destia Oy:n välisessä kiinteistönkaupassa alueella, jolla sijaitsee muun muassa Senkkerin kiviaineshuolto oheistoimintoineen. Kunnanhallituksen päätöksessä 2.3.2009 § 101 on ollut kysymys Lemminkäinen Oyj:n jättämän Tuusulan Ruotsinkylässä sijaitsevaa kiinteistöä koskevan ostotarjouksen hyväksymisestä. Lemminkäinen Oyj:llä on ollut tarkoitus sijoittaa kiinteistölle kivenottoa ja sen jälkeen raskaampaa teollisuutta. Kunnanhallituksen päätöksessä 14.4.2009 § 208 on ollut kysymys lausunnon antamisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle Focus-alueen maa-ainestenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kysymys on ollut eräiden toimijoiden Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle ja sen pohjoispuolelle suunnittelemista louhinnoista.

Muun ohella nämä esimerkit ja kunnanhallituksen tehtävät huomioon ottaen on todennäköistä, että kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulee useita kertoja vuodessa asioita, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat Seepsula Oy:n ja sen kilpailijoiden etuun.

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Seepsula Oy:n toimialasta ja yhtiön toiminnasta Tuusulan kunnassa saatu selvitys ja kunnanhallituksen asema sekä tehtävät ja toimivalta erityisesti rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa, Seepsula Oy on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut ovat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Sjöblom on siten kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaalikelvoton kunnanhallituksen jäseneksi. Kunnanvaltuuston päätös on näin ollen kuntalain 90 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Kari Kuusiniemi, Irma Telivuo, Matti Pellonpää ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Pirkko Ignatiuksen äänestyslausunto:

”Kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkään Jaakko Torpan Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä tekemän valituksen. Kunnanvaltuuston 26.1.2009 tekemä päätös jää siten voimaan.

Perustelut

Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntalain 1 §:n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.

Tuusulan kunnanvaltuusto on 26.1.2009 tekemällään päätöksellä valinnut kunnanhallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto on valinnut Sjöblomin kunnanhallituksen jäseneksi ja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi.

Kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon ei kuitenkaan henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Kysymyksessä olevaa vaalikelpoisuuden rajoitusta sovelletaan vain, jos asianomaisen henkilön asema yhteisössä on sellainen kuin säännöksessä edellytetään ja kysymyksessä on lisäksi säännöksessä tarkoitettu yhteisö. Molempien edellytysten on täytyttävä.

Säännös koskee liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä kuten osakeyhtiöitä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja osuuskuntia.

Sjöblom on ollut kysymyksessä olevan osakeyhtiön hallituksen jäsen, mutta hän on eronnut tästä tehtävästä asiakirjojen mukaan 23.1.2009 eli ennen kuin valtuusto on valinnut hänet kunnanhallituksen jäseneksi ja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Hän ei ole kysymyksessä olevassa osakeyhtiössä muutoinkaan johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä. Kun vaalikelpoisuuden rajoituksia on tulkittava suppeasti, katson, että Sjöblomin ei myöskään voida, vaikka yhtiön tausta ja toiminta otettaisiinkin huomioon, katsoa osakeomistuksensa perusteella olevan kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun johtavaan ja vastuulliseen tehtävään rinnastettavassa asemassa Seepsula Oy:ssä. Sjöblom on siten vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kun valtuuston päätös ei ole lainvastainen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Torpan valtuuston päätöksestä tekemä valitus on hylättävä."